Liiga-seurojen taloudellisesta asemasta liikkuu urheilujulkisuudessa paljon käsityksiä. Mekaniikka huhun muuntumisesta palstatotuudeksi ja edelleen totuudeksi on tuttuakin tutumpi.
Nyt Jatkoaika lyö mojovasti vastapalloon tekemällä kaikkiin Liiga-seuroihin taloudellisen ruumiinavauksen. Tase ja tilinpäätökset on analysoitu oleellisilta osiltaan. Niiden seurakohtainen vertailu paljastaa rajut luokkaerot seurojen kesken.
Jokaiselta Liiga-seuralta on analysoitu vuonna 2022 päättyneen tilikauden talousluvut. Valinta ja rajaus on tehty siksi, että suuri enemmistö Liiga-seuroista ei ole vielä julkaissut huhtikuussa 2023 päättyneeltä tilikaudelta lukujaan. Lisäksi yksi seuroista, Rauman Lukko, pitää tilikautenaan kalenterivuotta.
| € | HIFK | HPK | Ilves | Jukurit | JYP | KalPa | KooKoo | Kärpät | Lukko | Pelicans | SaiPa | Sport | Tappara | TPS | Ässät |
| Liike- vaihto |
8,7M | 5,2M | 11M | 4,5M | 6,0M | 6,7M | 5,5M | 16M | 8,1M | 5,1M | 4,7M | 4,2M | 13M | 8,2M | 5,2M |
| Liike- tulos |
61k | 174k | 2,2M | 436k | 367k | 131k | 903k | 3,1M | -1,6M | 559k | -149k | -212k | 1,3M | -1,3M | -769k |
| Tilikauden tulos |
263k | 354k | 2,4M | 353k | 352k | 112k | 704k | 2,6M | 11k | 603k | 30k | -44k | 1,4M | -1,1M | -776k |
| Kumula- tiivinen tulos |
1,3M | 638k | -3,7M | -1,1M | -3,6M | -1,4M | 196k | 4,8M | -18k | -602k | -488k | -1,4M | 1,9M | -12M | 733k |
| Tase | 7,3M | 3,3M | 7,8M | 4,3M | 3,3M | 1,8M | 3,3M | 12M | 4,5M | 4,4M | 3,3M | 3,9M | 10M | 4,6M | 1,8M |
| Rahoitus- arvo- paperit |
1,4M | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 298k | 0 | 0 |
| Muut sijoi- tukset |
2,3M | 2,1M | 2,0M | 2,7M | 1,9M | 1,2M | 1,8M | 934k | 143k | 2,3M | 1,8M | 1,8M | 3,0M | 577k | 510k |
| Liiga- osakkeen tasearvo |
Enintään ostohinta |
Enintään ostohinta |
Arvon- korotus- rahastossa 1,5M |
Arvon- korotus- rahastossa 215k |
Arvon- korotus- rahastossa 1,5M |
1,1M, arvoa korotettu 720k |
Osto-hinta | Enintään ostohinta |
Enintään ostohinta |
1,1M, arvoa korotettu 859k |
1,8M, arvoa korotettu 1,2M |
Enintään ostohinta |
0 | 252k | 510k |
| Kassa | 1,0M | 30k | 2,2M | 348k | 4k | 31k | 632k | 6,2M | 126k | 204k | 12k | 291k | 3,9M | 887k | 95k |
| Oma pääoma |
5,1M | 2,4M | 4,6M | 620k | -1,5M | 679k | 1,7M | 8,2M | 1,4M | 1,6M | 1,3M | 59k | 5,7M | -986k | 406k |
| Vieras pääoma |
2,2M | 908k | 3,2M | 3,7M | 4,8M | 1,1M | 1,6M | 3,6M | 3,1M | 2,8M | 2,1M | 3,8M | 4,6M | 5,6M | 1,4M |
| Vapaa oma pääoma |
5,0M | 2,0M | 2,1M | -400k | -3,2M | -618k | 1,0M | 6,8M | -6k | 250k | -458k | -514k | 5,4M | -996k | -41k |
| Jako- kelpoiset varat |
4,0M | 1,1M | 1,4M | -1,0M | -3,7M | -1,1M | 240k | 6,0M | -560k | -720k | -1,0M | -983k | 4,4M | -1,6M | -520k |
Osa seuroista oli ilmoittanut lukujaan muista seuroista tai hyvästä tavasta poikkeavasti. Nämä luvut on korjattu vertailukelpoiseen muotoon. Esimerkiksi JYP oli ilmoittanut saamaansa pääomalainaa taseessaan omaksi pääomaksi, minkä ansiosta oma pääoma näyttää JYPin luvuissa positiivista. Menettely on tietyin edellytyksin laillinen, mutta koska kyse on lainarahasta, sitä kohdellaan analyysissä vieraana pääomana vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi.
Selviytymisen konstit ovat monet
Seurakohtaista tilannetta on avattu seikkaperäisemmin kolmessa analyysijutussa. Seurat on jaoteltu niihin taloudellisen tilanteensa mukaan – suuri liikevaihto ei tässä tarkoita yksi yhteen suuruutta eikä pieni liikevaihto surkeutta.
Läheskään kaikki seurat eivät ole pitkällä tai lyhyelläkään tähtäimellä voitollisia, saati Kärppien veroisia rahasampoja. Sitä suuremmalla syyllä on merkitystä sillä, mitä seurat kirjaavat omaksi pääomakseen.
Pienempien tai muutoin varattomien seurojen selviytymiskeinoihin on kuulunut ja kuuluu yhä Liiga-osakkeen tasearvolla pelaaminen. Kutakuinkin puolet seuroista on tähän konstiin eri syistä ja eri aikakausina turvautunut. Osa seuroista perustelee korotussummaa lisätiedoissa tavalla tai toisella, osa on tehnyt korotuksen ilman enempiä selvityksiä.
Seurojen välisiä kauppoja liigaosakkeella ei käytännössä ole nähty.
Viimeksi Liiga-osakkeen hinta on vahvistettu edellisten sarjanousijoiden kabinettinousun yhteydessä. Tuolloin merkintähinta on ollut 1,8 miljoonaa euroa. Se on moninkertaisesti verrattuna parinkymmenen vuoden takaisiin summiin, puhumattakaan perustajaosakkaiden maksamista hinnoista.
Tämä tarjoaa vanhoille, mutta vähävaraisille yhtiöille mahdollisuuden lihottaa taseensa omaa pääomaa nostamalla Liiga-osakkeen arvoa, enimmillään jopa tasan samaan euromäärään Jukurien, KooKoon ja Sportin kanssa. Vastaavaa vipua ei tuoreimmalla kolmikolla ole luonnollisesti käytössä.
Arvonkorotusta voi perustellusti pitää keinotekoisena tapana kohentaa talouslukuja. Esimerkiksi pörssinoteerattujen osakkeiden kohdalla irti saatava hinta määrittyy markkinoilla joka arkipäivä, mutta Liiga-osakkeilla ei ole minkäänlaista jälkimarkkinaa.
Esimerkiksi edellisessä konkurssitapauksessa, Bluesin kevään 2016 joutsenlaulussa, silloinen liigahallituksen puheenjohtaja Vesa Puttonen kertoi Iltalehdelle Liigan voivan konkurssitapauksessa "ottaa pois" sekä liigalisenssin että SM-liiga oy:n osakkeen.
Seurojen välisiä liigaosakkeella käytyjä kauppoja ilman SM-liigan minkäänlaista väliintuloa ei käytännössä ole nähty. Bluesin osake pilkottiin lopulta senhetkisten viidentoista Liiga-osakkaan kesken – KooKoo ja Sport ovat tässä jaossa mukana, Jukurit ei.
Nämä peliliikkeet ja niiden vaikutuksen suuruusluokka näkyvät parhaiten oman pääoman ja vapaan oman pääoman erossa. Koska arvonkorotusrahastot luetaan sidottuihin eriin, vapaassa omassa pääomassa lukee käytännössä seuran taloudellinen liikkumavara näistä puhdistettuna.
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma on analysoitavissa luvuissa vapaasta pääomasta eroava, sillä Valtiokonttorin maksamat tuet ovat jakokelvotonta rahaa tuen maksuvuonna. Lukeman merkitys on kuitenkin lähinnä teoreettinen, sillä osinkoa maksaa vain yksi seura viidestätoista – Oulun Kärpät.
Kolmen kerroksen väkeä
Yksikäsitteistä rankingia taloustilanteen mukaan ei ole erityisen mielekästä tehdä, sillä eri näkökulmia lukuihin riittää. Isosta kokonaiskuvasta ja vastaansanomattomista faktoista on silti vaikea väitellä: seurat jakautuvat käytännössä markkinavoittajiin, ylempään ja alempaan keskiluokkaan sekä kurjalistoon.
nousevat suurseurat Kärpät, Tappara ja HIFK, selustansa iäksi turvannut Lukko sekä pitkältä takamatkalta elinkelpoiseksi noussut Kouvolan KooKoo.
edustavat vanhojen syntien rasittama Ilves, terve pienseura HPK, kassakriisistään toipunut Pelicans sekä massiivisia peliliikkeitä tehnyt Ässät. Kertaluokkaa heikompaa edustavat SaiPa ja KalPa, joiden tilanne on keskenään hyvin samankaltainen.
ovat valahtaneet osakeanteihin tämän tästä turvautunut Sport, omistuksensa pois myyneelle Heikki Viitikolle raskaasti velkaantunut Jukurit, kassakriisissä rypevä pääomalainoista elävä JYP sekä kahden miehen silmittömästi pääomittama, miljoonatappioita vuodesta toiseen tekevä TPS.
Muokattu 4.7.2023 klo 12.33: täsmennetty tulkintaa JYPin omasta pääomasta.