Maalivahdit
Selvänä ykkösvahtina kauteen lähtenyt Edelmann pelasi aavistuksen tasapaksun runkosarjan ja löysi itsensä talvella useasti luukkuvahdin roolista. Samuel Jukurin loukkaantuminen avasi Edelmannille tien ykkösvahdiksi, ja jälki oli tämän jälkeen sanalla sanoen vakuuttavaa. Nosti tasoaan roimasti pudotuspeleihin, joissa oli pronssijoukkueen ehdoton kulmakivi.
Jukurin ensimmäinen täysi kausi miesten peleissä oli heti täyttä timanttia. Valtasi maalivahtitilastojen kärkipaikat, ja Jokipojat oli pitkään voittamaton Jukurin ollessa maalilla. Loukkaantumiset kuitenkin häiritsivät kautta. Jatkosopimus löytyy taskusta, joten ehjän kauden metsästys jatkuu seuraavalla sesongilla.
Maalilla torjuivat myös A-juniori Juho Ratilainen ja lainassa käynyt Timo Niemi.
Puolustajat
Hurjimman kehityspyräyksen ottanut puolustaja. Olkkonen nousi asiallisen Suomi-sarja-kauden jälkeen kertaheitoilla joukkueen johtavaksi puolustajaksi Mestiksessä. Luotettava puolustaja joka tilanteessa niin hyökkäys- kuin puolustuspäässä. Taskussa on kevääseen 2018 ulottuva jatkosopimus, mutta ei olisi mikään ihme, että tällä kehitystahdilla liigajäät kutsuisivat ennemmin tai myöhemmin.
Mestarijoukkue Jukureista siirtyneestä Laamasesta odotettiin luotettavaa runkopuolustajaa alakertaan. Oli kuitenkin pitkin kautta vaikeuksissa omassa päässä ja yllättävän pehmeä kokoonsa nähden. Terästäytyi pudotuspeleissä, mutta kokonaisuutena kausi jäi vaisuksi.
Kokenut Akkanen ei pystynyt lunastamaan odotettua puolustuksen liiderin roolia kokemattomassa joukkueessa. Otteet ailahtelivat kauden aikana, eikä etenkään kiekollisessa pelissä nähty parasta Akkasta kauden aikana.
A-nuorista nousseesta Murasesta odotettiin täytepuolustajaa joensuulaisryhmään, mutta lunasti lopulta paikkansa ehdottomana runkopuolustajana. Pelasi laadukasta peliä molempiin suuntiin nousten joukkueen tehotilaston kärkimieheksi saldolla +17.
Niemelän rooliksi lankesi rotaatiopuolustajan tontti joukkueen alakerrassa. Pääasiassa asiallista peruspelaamista, mutta merkittävät kehitysaskeleet jäivät kauden aikana ottamatta. Teki kauden molemmat maalinsa Hokkia vastaan maaliskuun alussa.
Erinomainen kahden suunnan puolustaja pelasi mainion kauden ja piti hyvän tasonsa syksystä kevääseen. Rahkeet olisi ollut kovempiinkin tehoihin runsaan ylivoima-ajan siivittämänä. Joukkueen paras puolustaja puolustuspäässä.
Helanto löydettiin kesken kauden loukkaantumissuman aikana korvaamaan puolustajavajetta. Vakuutti seurajohdon loppukauden sopimuksella ja pysyi pelaavassa kokoonpanossa loppuun asti. Hyvä luistelija, mutta hätäiset ratkaisut kiekollisena leimasivat peliä. Odotuksiin nähden Helanto pelasi kuitenkin asiallisen kauden.
Punamustien pakkikalustossa luutivat yksittäisiä otteluita myös Henry Torn, Eppu Rissanen, Jari Lievonen ja Matti Koistinen. Kesken kauden pois lähtivät Iiro Mäntylä ja Esa Lehikoinen.
Hyökkääjät
Pääasiassa kakkos- tai kolmosketjun sentterinä pelannut Halonen otti isoja kehitysaskelia ja nousi luottopelaajien joukkoon. Erinomainen kahden suunnan sentteri, joka teki kovat tehot rooliin ja rajoitettuun ylivoima-aikaan suhteutettuna.
Uskin syyskausi jäi heikoksi osittain loukkaantumisen vuoksi. Nosti kuitenkin kevätkaudella tasoaan ja teki sitä, missä on omimmillaan, eli taklasi, kamppaili ja raastoi. Joukkueen tärkeimpiä palasia fyysisessä pelissä.
Nousujohteinen on täsmällinen sana kuvailemaan Paukun mennyttä kautta. Paransi jatkuvasti otteitaan ja hyvä mutta armeijan takia rikkonainen syyskausi eteni lineaarisesti aivan loistaviin pudotuspeleihin. Valittiin Mestiksen helmikuun pelaajaksi ja sijoittui pudotuspelien pistepörssin toiseksi. Räväkkä pelityyli johti ajoittain typeriin jäähyihin. Liigasta saattaa aueta näyttöpaikka.
Jäi statistin rooliin joukkueessa, eikä onnistunut murtautumaan kunnolla pelaavaan kokoonpanoon, kun vielä loukkaantumien pilasi loppukauden. Näytöt alemmissa ketjuissa pienellä peliajalla jäivät vähäisiksi.
Antoi ykköskorin pelaajille hyvää taustatukea tehden hyvät tehot. Luotettava kiekollinen sentteri, jonka tärkeys korostui etenkin aloituspisteellä ratkaisevissa tilanteissa.
Hyvät tehot viime kaudella Suomi-sarjassa tehneeltä Jormanaiselta oli vara odottaa kiekollisessa roolissa enemmänkin, mutta läpimurto Mestiksessä kiekollisessa roolissa jäi vielä tekemättä. Pelasi raastajan roolissa kuitenkin hyvät pudotuspelit.
Suomi-sarjassa mukavia tehoja tehnyt hyökkääjä kykeni heti kaappaamaan vakituisen paikan myös Mestiksessä. Pirteä hyökkäyspeli ei aina konkretisoitunut tehojen muodossa, mutta yhteensä 22 pistettä on kelvollinen saldo. Sementoi kevätkaudella paikkansa hyökkäävissä ketjuissa ja pelasi hyvät pudotuspelit.
Kovan kaliiperin pelimieheltä jäi paljon piippuun. Pellinen pelasi kaikkinensa hyvän kauden, mutta tietäen hyökkääjän kyvyt ja roolin ykkösketjussa sekä ykkösylivoimassa, olisi rahkeita ollut tehdä enemmänkin tuhoja hyökkäyspäässä. Kamppailupelaamisessa yllättävän löysä.
Pelaajalta, joka saapui Joensuuhun liigakokemusta ja Mestiksen mestaruus vyöllään, olisi voinut odottaa suurta roolia nousijajoukkueessa. Hämäläinen juuttui kuitenkin pääasiassa alempiin ketjuihin, eikä onnistunut myöskään päästyään kokeilemaan joitakin kertoja hyökkäävissä rooleissa. Suurimpia pettymyksiä joukkueessa.
Joukkueen paras maalitykki ja samalla yksi koko sarjan kovimmista. Todella tuhoisa rannelaukaus. Väyrynen on ottanut hurjia kehitysaskelia viimeisen parin vuoden aikana, eivätkä rajat ole tulleet vielä missään muotoa vastaan. Täyden arvosanan hyökkääjältä vie ainoastaan pieni epätasaisuus, sillä maalihanat olivat ajoittain pitkiäkin jaksoja tukossa.
Sierman pelasi asiallisen kauden puolustavana hyökkääjänä pääasiassa nelosketjussa. Peliaika jäi kuitenkin melko rajalliseksi, eikä anti hyökkäyspäähän ollut merkittävä.
Joukkueen kippari otti odotetusti nuoren joukkueen huomaansa heti syksystä ja raahasi sen aina mitalikantaan asti. Esimerkillinen pelaaja kentällä teki tasaisesti tehoja koko kauden ja oli pistepörssissä paras ei-mikkeliläinen pelaaja. Nousi kertaheitolla aivan Mestiksen eliittipelaajien joukkoon. Sopimus myös ensi kaudesta.
Lunasti odotetusti paikkansa rouhijaosastossa. Pelasi hyvän kauden alemmissa ketjuissa ja onnistui viidesti myös maalinteossa.
Pienikokoinen hyökkääjä tuli Jokipoikiin kakkosdivisioonasta, eikä häneltä odotettu paljoa. Pysyi vauhdissa hyvin mukana, mutta kun vastuu jäi alempiin ketjuihin, ei Puruskainen pystynyt juuri käyttämään vahvuuksiaan. Täytti kuitenkin paikkansa hyvin.
Tutulta taskuraketilta nähtiin tuttua työskentelyä. Terävä startti katkesi loukkaantumisen myötä jo syksyllä, mutta aina kun mies kaukalossa nähtiin, oli hän iso apu joukkueelle. Takuuvarma runkomies.
Sähäkkä taskuraketti totutteli vielä syksyn ajan Mestiksen vaatimuksiin, mutta löysi kauden edetessä vaadittavan tason. Nousi keväällä ja etenkin pudotuspeleissä joukkueen parhaimmistoon.
Hyökkäyspäässä nähtiin myös A-juniorit Sami Eklund ja Teemu Lahtinen. Heikki Puustinen lähti kesken kauden Ranskaan ja Ilmari Pitkänen ja Teemu Väyrynen piipahtivat lainalla Bluesista.