Eteläpohjalainen jääkiekko ei ole jostain hämmästyttävästä syystä ottanut koskaan tuulta alleen edustustasolla. Junioritoiminta on ollut pitkään hyvin aktiivista ympäri maakuntaa ja S-kiekon mylly on jauhanut ulos maailmallakin menestyneitä pelaajia, kuten esimerkiksi vuosia Suomen maajoukkueen luottopelaajana toimineen Petri Kontiolan. Alavuden Peli-Veikkojen maailmalle potkimia ovat muun muassa maalivahti Pekka Tuokkola ja nykyinen SaiPa-puolustaja Lauri Taipalus.
Vuosien aikana eteläpohjalaisen kiekon kärki on ollut varsin tylsä. Seinäjoen S-kiekko on edustanut tätä kärkeä, mutta maakunnan ainoa Suomi-sarjajoukkue ei ole sekään toiminnallaan häikäissyt. Sitä ei voi laittaa edes sen syyksi, että alueelle sijaitsee liki kolmannes Suomen Superpesisjoukkueista, sillä Seinäjoen Jalkapallokerho rakennettiin alle kymmenessä vuodessa Kakkosen joukkueesta eurokentille. Vielä peripohjalaisen kesälajin rinnalla.
Olihan S-kiekolla, joka tuolloin kantoi nimeä SHT, reilut kymmenen vuotta sitten ainokainen mahdollisuus nousta Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen, kun se onnistui voittamaan Suomi-sarjan ja Mestis-karsinnat, mutta paikkaa ei tuolloin otettu vastaan. Ja kohta edessä olikin jälleen II-divisioona. Sitten taas takaisin Suomi-sarja. Ja niin edelleen.
Paikallisesti jopa legendaarista mainetta kantavan "Hurmosteltan", eli Seinäjoen vanhan jäähallin, vieressä uudessa Seinäjoen jäähallissa S-kiekko kuitenkin edelleen pelailee Suomi-sarjaa. Erotuksena on se, että S-kiekon tunnelin päässä näkyy orastavia valonpilkahduksia. Viime kaudella yleisömäärät lähtivät nousuun ja joukkueen ympärille väkevästi pinttynyt ikuisen harmaanpuhuvan ja värittömän seuran leima on ainakin nurkistaan lähtenyt kulumaan.
- Paljon on muuttunut ihan viime aikoina: organisaatio, asiat ja toiminallisuus. Pistämme tällä hetkellä paljon työtunteja toiminnan parantamiseen ja olemme saaneet kasvua aikaiseksi monella eri osa-alueella. Tuomme tällä kaudella ottelutapahtumiin uusia kokeiluja ja elementtejä. Haluamme luoda olosuhteet, jotta juniorit ja edustus pystyvät hengittämään ja jokainen pelaaja voi kehittyä organisaatiossamme, S-kiekon edustuksen toiminnanjohtaja Henri Peltomäki sanoo.
Peltomäki asteli itse S-kiekon kartanon myyntipuolelle reilu vuosi sitten ja on onnistunut tekemään hyvää tulosta. Rooli vaihtui kuitenkin toiminnanjohtamiseen viime keväänä. Tampereelta kotoisin oleva Peltomäki ei ole nähnyt S-kiekon koko historiaa lähietäisyydeltä, vaan opiskeltavaa oli.
- Toki itselläni oli silloin peruskiekkotietämyksen tasolla paikallistuntemus. Paljon oli opiskeltavaa ja tutkittavaa. Maakunnassa on useita kiekkojoukkueita. Piti tutkia, miten jääkiekko on täällä elänyt ja miten se voisi elää. Olen käyttänyt tutkimiseen paljon aikaa, jotta löytäisin ne asiat, missä on onnistuttu ja missä epäonnistuttu, Peltomäki taustoittaa.
Organisaatiopuolella mies on pyrkinyt toiminnan yksityiskohtien kehittämiseen.
- Organisaatio oli mielestäni jo tullessani melko hyvässä kunnossa, mutta oli paljon pieniä asioita, jotka olivat mielestäni lasten kengissä. En nyt puhu urheilupuolesta, mutta esimerkiksi viestinnän, sosiaalista median ja muiden vastaavien eteen on tehty töitä. Asioita on nyt saatu parannettua.
Läheisempää yhteistyötä juniorien kanssa
Koskaan tilanne Seinäjoella ei ole ollut siitä kiinni, etteikö alueella riittäisi jääkiekkoihmisiä. Seinäjoella pelataan vuositasolla paljon virallisia ja epävirallisia otteluita, ja juniorimäärissäkin S-kiekko pystyy haastamaan itseään merkittävästi isompia seuroja. Seinäjoen jäähallit ovat läpi kauden buukattu äärilleen. Ottajia olisi reilusti enemmän kuin on jäävuorotarjontaa. Seinäjokelaiset kiekkoilijat harrasteesta edustuksiin joutuvat ajoin hyödyntämään naapuripitäjien jäähallivuoroja.
Viimeisen kuluneen vuoden aikana S-kiekossa on pyritty tiivistämään yhteistyötä oman junioriorganisaation kanssa. Edustuksen ja junioreiden yhteistyö ei ole aina ollut täysin saumatonta, mutta junioripuolen kehittämistä on mietitty seurassa merkittävänä kehitysaskeleena.
- Olin uusi mies talossa, niin toki menin nöyrästi juttelemaan ja pyytämään kahville. Tutustuimme tarkemmin juniorien toimintaa ja siihen, miten he ylipäätänsä hommaa hoitavat ja miten voisimme olla mukana.
- Junioreilla ja edustuksella on tällä hetkellä hyvät välit. Teemme paljon yhteistyötä. Haluamme puolin ja toisin kuulla kehitysmielipiteitämme omiin toimintoihimme. Teemme operatiivista yhteistyötä, jossa pyrimme hyödyntämään toistemme osaamisen.
Viime keväänä S-kiekko järjesti A-, B- ja C1-ikäisille try-out-tapahtuman, jonne osallistui hyvä määrä kiekkoilijanalkuja. Peltomäki taustoittaa, että juuri tällaisissa kuvioissa yhteistyötä pyritään jatkossa enemmän hyödyntämään.
- Idea tapahtumasta tuli edustuksen puolelta. Kävin kertomassa ideasta junioreille, ja he halusivat olla siinä mukana. Mietimme kokonaisuutta: kuka katsoo pelaajia ja muita yleisiä kuvioita. Vaikka organisaatio on iso, niin työtekijöiden määrä on kuitenkin aika pieni. Itsekin olin siellä vetämässä jäitä, Peltomäki hymyilee.
Junioripuolella ja koko organisaatiossa muutoksia tapahtui myös valmennuksen suhteen. Vielä viime kaudella edustusta valmentanut Tuomas Takala siirtyi junioripuolelle ja valmennuspäällikön tehtäviin edustusjoukkueen penkin takaa ja edustusjoukkueen ohjat otti Janne Saarenpää. Lisäksi seinäjokelaisten junioripuolelle liittyy esimerkiksi seinäjokelaislähtöinen divarijyrä Antti Uitto, jonka rooli on työskennellä nuorimpien juniorien kanssa.
- Meillä oli positiivinen ongelma, että junioripuoli kasvaa koko ajan. Sen vuoksi he tietysti tarvitsevat lisää resurssejakin. "Tuppu", edustus ja juniorit tekivät sitten yhdessä päätöksen, että hän hoitaa ainoastaan valmennuspäällikön tehtäviä. Siinä yhteydessä Jannen nimi tuli ensimmäisen kerran esiin.
Strateginen suunnanmuutos edustuksessa
Junioripuolen kehittämisen lisäksi edustuspuolen joukkueessa on haluttu Seinäjoella tehdä selkeä suunnanmuutos historiaan verrattuna.
- Olemme joutuneet monelle tänne halunneelle pelaajalle sanomaan ei, koska emme ole nähneet pelaajan halua mennä eteenpäin urallaan, mikä on meille tärkeää. Pyrimme tällä strategisella suunnanmuutoksella siihen, että meillä olisi joukkue täynnä pelaajia, jotka haluavat mennä urallaan eteenpäin. Sen saman intohimon haluamme näkyvän myös kentällä tekemisessä ja toivomme sen konkretisoituvan urheilulliseksi menestykseksi. Ei tarvitse olla edes nuori pelaaja, kunhan tavoite on eteenpäin, Peltomäki kertoo.
- Olemme selvittäneet tarkkaan, millainen tausta pelaajalla on ja mikä on ollut se este kehittymiselle. Samalla tavalla halusimme päävalmentajalta intohimoa, eteenpäin pyrkimistä ja sitä, että hän haluaa kehittyä joukkueen mukana. Janne on käynyt pitkän ja monipuolisen pelaajauran sekä kouluttautunut aktiivisesti valmennuspuolella. S-kiekko haluaa olla organisaatio, joka tarjoaa seuratoiminnassa mukanaoleville mahdollisuuden kehittyä.
Joukkue on elänyt viime kaudesta melko paljon, eikä nimilistalta enää bongaa kovinkaan montaa edellisiltä kausilta tuttua nimeä. Uusia hankintoja on tehty merkittävissä määrin, ja niitä ollaan vielä ennen kauden alkua tekemässä lisää. Peltomäki mainitsee muutaman esimerkin valottaakseen uudenlaista pelaajahankintamentaliteettia.
- Hyvä esimerkki on ainakin Akseli Kalliainen, joka tuli Kärppien A-nuorista. Hän oli siellä pienessä roolissa, vaikka on taitava ja hyvä pelaaja. Näimme Akselissa potentiaalia ja hän kunnostautui ensimmäisessä harjoituspelissä hyvällä esityksellä.
- Toinen esimerkki on Edvin Backlund, joka on kärsinyt loukkaantumisista. Hän on ollut Vaasassa ja Kokkolassa ja tavallaan joutunut etsimään sitä oikeaa paikkaa kehittyä. Try-outien jälkeen päätimme, että haluamme olla se seura, joka antaa Edvinille mahdollisuuden kehittyä.
Valmennuksen ydinryhmässä on Saarenpään lisäksi mukana Mika Hormalainen ja Marko Haapala. Peltomäki on tyytyväinen valmennusryhmään, joka Seinäjoelle saatiin kasaan.
- Oli hienoa, että Mika saatiin jatkamaan toiminnassa mukana. Hänen kokemuksensa on aivan huippuluokkaa, mistä kertoo hänen mittava työuransa valmennuksessa. Aloitimme myös yhteistyön Kurikan Ryhdin kanssa, mikä mahdollisti sen, että saatiin mukaan vielä Haapalan "Make", joka on pitkän ja monipuolisen valmentajauran tehnyt niin ikään.
- Pyrimme alusta asti siihen, että meillä on vahva valmennusryhmä, jolla on tavoite mennä eteenpäin. Valmennustiimillä on halukkuus auttaa pelaajia ja joukkuetta kehittymään. Haluamme tarjota vahvan valmennuksen avulla jokaiselle pelaajalle mahdollisuuden ottaa seuraava askel urallaan.
Kuokaniskua odotellaan
Tietoisia muutoksia seurassa on siis tehty. Viime kaudella S-kiekon urheilullinen menestys jäi melko laihaksi, vaikka toiminnallinen tulos parani. Seura nimesi tavoitteekseen pudotuspelit, mutta lopputulema oli se, että seinäjokelaiset välttivät nipin napin karsinnat. Urheilullisella puolella tulevalla kaudella tavoitellaan parempaa menestystä, mutta myös toiminnallisia osia pyritään Peltomäen mukaan kehittämään.
- Totta kai urheilullinen menestyminen on yksi selkeä tavoite ensi kaudeksi. Selkeä tasonnosto viime kauteen pitää tulla, ja urheilullisella puolella pyritään tekemään töitä sen eteen.
- Olen itse asettanut meille organisaationa tavoitteeksi luoda toiminnallisesti parempi yritys. Se tarkoittaa sitä, että meillä pitää olla suunnitelmallisuutta ja meidän pitää luoda pieniä toiminnallisia välitavoitteita. Itse haluan luoda S-kiekosta kohtaamispaikan seinäjokelaisten yhteisöjen ympärille.
Seinäjoella on vuosikaudet höpisty siitä, että paikkakunnalle pitäisi saada Mestis-seura. Yleensä se tavoite onkin silloin tällöin ollut seuran agendalla, mutta Peltomäki ei halua nimetä Mestis-tavoitetta, eikä aikataulua sille.
- En halua ajatella liian pitkälle, mutta teemme sen eteen töitä, että seura menestyisi paremmin urheilullisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti, hän toteaa.
Eikä Mestis-nousu toisaalta vielä olisikaan ajankohtaista, sillä Seinäjoen niin kutsuttu uusi jäähalli ei täytä Mestiksen lisenssivaatimuksia. S-kiekon kotihalli on puhdasverinen harjoitushalli, eikä kilpapelihalli, jossa fasiliteetit olisivat Mestis-tasoa. Seinäjoelle puuhataan kuitenkin uutta jäähallia, joka täyttäisi tietojen mukaan Mestis-lisenssin vaatimukset. Jatkoajan saamien tietojen mukaan halli olisi kapasiteetiltaan noin 2 000 ihmiselle.
- En ole piirrustuksia nähnyt, joten enempää en siihen voi kommentoida, Peltomäki sanoo.
Seinäjoen uusi puolilämmin kilpahalli tulisi legendaarisen Hurmosteltan tilalle. Halli ei olisi kokonaan uusi, vaan se syntyisi rättihallin merkittävän peruskorjauksen kautta. Peruskorjaus on ollut suunnitteilla kauniisti ilmaistuna jo pidemmän aikaa, mutta nyt hanke on oikeasti toteutumassa. Hallin pitäisi olla käyttökunnossa kaudelle 2018-2019.
- Hallihanke on toki iso harppaus koko seinäjokelaiselle jääurheilulle. Se on tärkeä niin meille kuin muille, esimerkiksi taitoluistelijoille, jotka näitä halliolosuhteita täällä hyödyntävät. Uusi halli on todella monelle seinäjokelaiselle iso asia, Peltomäki myhäilee.
- Kun sellainen halli saadaan, se muuttaa touhua toki merkittävästi. Ottelutapahtuman toteutus uudessa ympäristössä on helpompaa ja pystymme luomaan hienoja elementtejä ottelujen yhteyteen.
Ainakin S-kiekon toimistolla uskotaan parempaan huomiseen, ja ilmapiiri joukkueen ympärillä on sitä myöden muuttunut myös aiempia vuosia positiivisemmaksi. Peltomäki lausuu tervehdyksensä seinäjokelaiselle kiekkoyleisölle.
- Kannattaa antaa ainakin mahdollisuus seinäjokelaiselle kiekolle. Meillä nähdään katsojaystävällistä lätkää ja haluamme pyrkiä urheilupuolella ja organisaationa eteenpäin. Toivottavasti näemme tänä vuonna jälleen enemmän yleisöä otteluissamme, Peltomäki päättää.