Pelasit neljä kautta Tanskassa ja nyt takaisin Suomeen. Millainen hyppy on ollut?
- Kyllä se aikamoinen on ollut. Tavallaan enemmän ja enemmän ammattimaista hommaa siellä Tanskassa on. Kovempaa ja kovempaa reenataan kokoajan ja pelit kovenevat tottakai samalla.
- Mutta luonnollisesti on ollut aikamoinen hyppäys tulla tänne, vauhdillisesti ja pelikurillisesti ehkä suurin. Taklauspeli on täällä kovempaa, kaikki neljä ketjua pelaa. Tanskassa se rajoittuu lähinnä pariin ketjuun, Suvanto vertailee.
Tanskan sarjassa Suvannon mukaan kikkaillaan enemmän, pääasiassa ulkomaalaiset. Suomessa koko porukka vetää kovaa, taitopelaajia myöten, riippumatta siitä onko päässä kultainen kypärä tai onko pelaaja pistepörssin kärjessä.
- Yllättävän hyvin on henkilökohtaisesti mennyt, mutta kyllä se hyppäys on suuri ollut, välillä vähän hakee vielä. Vauhti on kovaa koko ajan ja saa olla hereillä, jatkaa Suvanto.
Verrattuna Suomeen, paljonko Tanskassa harjoitellaan viikossa?
- Ei siellä paljoa kolmen pelin viikkoja ole. Siellä pelataan useasti perjantaina ja sunnuntaina, silloin reenataan koko viikko. Silloin on usein tiistaina ja keskiviikkona kahdet reenit. Siellä menee usein tilanne siihen, että reenataan liikaa. Tuntuu että moni keskittyy enemmän reeneihin kuin peleihin. Pelejä joutuu välillä odottamaan, Suvanto näkee huonona asiana.
- Kyllä mää tykkään, kun tässä on sellainen tempo, että pelataan enemmän eikä tarvi montaa päivää odottaa. Suomessa reenataan kahta kertaa päivässä ennen kauttakin, Tanskassa ei niin paljoa reenata. Se on kuitenkin erilaista, moni on kuitenkin koulussa. Ja moni tanskalainen, joka ei ole ykkös-kakkosketjussa, on lisäksi töissä, valottaa Suvanto
Moni on siis puoliammattilaisia?
- Kyllä. Muistan kun Skriko oli meillä koutsina, niin taisi olla 17 pelaajaa, jotka olivat myös aamureeneissä mukana. Mutta sitten oli monta joukkuetta, jossa oli aamutreeneissä 6-7 jätkää. Muut olivat töissä, kertoo Suvanto.
- Jääkiekko on mennyt hirveästi kolmen-neljän vuoden aikana eteenpäin Juutinmaalla, joukkueet vetävät aika ammattimaisesti tapahtumia. Pienessä maassa, jalkapallo ja käsipallo vievät kuitenkin rahat jääkiekon edestä, lisää Suvanto.
Pelin taso Tanskassa, mihin sitä voi verrata? Mestistasolla katsottuna, kärki- vai häntäpäätä?
- Ainakin hyvää Mestis-tasoa. Hyvinä päivinä paras joukkue pystyy pelaamaan heikoimpia liigajoukkueita vastaan. Välillä on hyviä pelejä, mutta tietysti välillä taso ailahtelee.
- Muistan kun olin menossa sinne, niin mun joukkue pelasi Lukon kanssa ja hävisi vain 2-0 - ei ollut rökälepeli.
Ollaan pelattu kuitenkin Continental-cupin pelejä, ja mielummin siellä olisin kuin Ruotsin divarissa.
Tanskassa olen kehittynyt mielestäni enemmän kuin Suomen divarissa, kertoo Suvanto.
Tanskan sarja on aliarvostettu Suomessa. SM-liigaan on joskus tullut sellaisia pelaajia, jotka ovat takoneet Tanskan sarjassa kutakuinkin 90 pistettä 30 pelissä ja täällä 10 pelissä 0+0. Tanskan liigan arvostus laskee väkisinkin?
- Se on totta. Tanskan liiga on kuitenkin kova liiga, siellä on Suomen liigasta tulleita pelaajia. Kuten myös Elitserienistä, DEL:stä ja AHL:sta. Ei ne ihan turhia pelaajia ulkomaalaiset siellä ole.
- Hullu juttu on mun mielestä semmoinen, että arvostetaan enemmän esimerkiksi Norjan liigaa kuin Tanskan liigaa. Norjan liigassa ehkä neljä joukkuetta taistelee mestaruudesta. Samaan aikaan Tanskan liigassa oli kaikki 10 joukkuetta neljän-viiden pisteen sisällä. Tiukkaa kamppailua, ja siellä kaikki kehittyy. Ei tule mitään 15-0-pelejä, niin kuin monesti Norjan liigassa, vertailee Suvanto.
- Tanskan liiga on mennyt hirveästi eteenpäin ja ansaitsisi ehkä parempaa arvostusta Suomessa. Yritän ihmisille levittää sanaa. Ei se ole kuitenkaan mikään turistisarja, puolustelee Suvanto.
Paljonko Tanskan liigassa oli ulkomaalaisia? Ruotsalaisia, suomalaisia?
- Kuluvaksi vuodeksi tuli kiintiö, viisi ulkomaalaista joukkueessa. Ennen sitä oli kuusi-seitsemän ulkomaalaista. Olihan sarjassa joku joukkue, jossa oli 11 ulkomaalaista. Eihän niiden talous kestänytkään sitä tietenkään, kertoo Suvanto.
- Enimmäkseen tietysti ruotsalaisia, varsinkin Kööpenhaminassa. Moni asuu vielä Malmössä, Ruotsin puolella ja menee sillan kautta yli - se on niille helppoa. Tanskassa on moni täälläkin liigaa pelannut pelaaja. Taitavia pelaajia on jatkuvasti enemmän ja enemmän. Se on kova liiga, jatkaa Suvanto.
Millainen Tanskassa on runkosarja- ja pudotuspeli-systeemi?
- Runkosarjassa on vain 36 peliä. Mekin ollaan oltu finaaleissa parina vuonna, silloin tuli noin 50 peliä täyteen. Mutta se playoffs-systeemi on erikoinen. En muista onko se muuttunut, miettii Suvanto.
Minkälainen se oli sinun aikanasi?
- Kun katsojat ovat pieni ongelma monessa paikassa, yritettiin tehdä pieniä muutoksia.
- Monet katsovat mielummin jalkapalloa, kun oma joukkue ei pärjää. Kymmenen joukkueen sarjasta pääsee kahdeksan joukkuetta playoffeihin. Joukkueet jaetaan kahteen neljän joukkueen lohkoon. Runkosarjassa sijoille 1,4,5 ja 8 sijoittuneet joukkueet ovat samassa lohkossa ja loput toisessa.
- Runkosarjan ykkönen ja kakkonen saivat jatkolohkoon kolme pistettä lisää, 3:s ja 4:s saivat yhden pisteen lisää. Annettiin niille edes jonkinlainen etu. Tavoitteena oli, että saataisiin jokaiselle joukkueelle lisää pelejä, ainakin kuusi lisää. Heillä on oma systeeminsä, täytyy ymmärtää sitä, pohtii Suvanto.
Olet kuitenkin tyytyväinen, että lähdit sinne pelaamaan?
-Kyllä, olen tosi tyytyväinen. En tiennyt mitä tehdä urani kanssa tai mihin suuntaan se lähtee. Sitten tuli hyvä paikka lähteä. Sain hyvän koulupaikan, kuulin pelkkää hyvää Tanskasta.
- Mietin, että lähden vuodeksi kokeilemaan. Moni sanoi minulle, että et sinä ainakaan heikenny, jos sinne menet. Olen samaa mieltä, siellä tuli hirveästi peliaikaa. Sarjassa pelataan kolmella ketjulla. Niistä kaksi pelaa kaikki yli- ja alivoimat. Peliaika hyökkääjällä on reippaasti yli puolta tuntia, summaa Suvanto.
Ero Suomen liigaan on ilmeinen.
- Siellä pääsee kiekon kanssa tekemään paljon. Suomessa nuorempana, jos tulet A-nuorista ja divarista, joudut kolmos-nelosketjuun ja ihmiskuulan rooliin - kiekko päätyyn ja taklataan.
- Tanskassa kehittyy ja kiekollinen peli on itselläkin kehittynyt. En ole katunut yhtään päivää että lähdin, vakuuttaa Suvanto.
Haastattelun toinen osa ilmestyy loppuviikosta, jossa Suvanto kertoo viime kevään kuvioista ja liittymisestä Ilvekseen. Poissulkematta tietysti Suvannon kommentteja SM-liigasta.
Mikko Suvannon uratilastot
