Ilves on saanut alkukaudella nauttia Lukáš Dostálin huimasta torjuntatyöskentelystä, Juuso Välimäen bobbyorrmaisesta hyökkäysten tukemisesta ja Arttu Ruotsalaisen jopa käsittämättömästä maalivireestä. Tupsukorvat ovat kulkeneet voitosta voittoon, vaikka joukkuepeli ei joka ilta olekaan ollut silmiä hivelevää. Sen ei ole tarvinnut olla.
Joukkue rakentuu jokaisella pelipaikalla enemmän tai vähemmän täysin NHL-lainojen varaan ja heidän lähtönsä tarkoittaisi sitä, että Ilvekseltä poistuisi pilvin pimein yksilötaitoa. Kokoonpanokin näyttäisi omilla pelaajilla vain tavalliselta hyvältä liigajoukkueelta. Sairastuvan osoittaessa tyhjenemisen merkkejä saa Ilves loputkin pelaajansa jalkeille.
Eemeli Suomi - Antti Saarela - Ville Meskanen
Jarkko Parikka - Niko Peltola
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Roby Järventie - Joni Ikonen - Joona Ikonen
Santeri Hatakka - Santeri Airola
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Teemu Lepaus - Ondřej Roman - Joose Antonen
Kalle Maalahti - Aleksi Elorinne
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eetu Päkkilä - Panu Mieho - Miro Nalli
13. hyökkääjä Taavi Vartiainen, seitsemäs puolustaja Tuomas Salmela
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Maalin suulla Ilves kokisi lainapelaajien poistuessa kenties suurimman kolauksensa, sillä Dostál on ollut todella jämäkkä työpisteellään ja joukkue hänen edessään on pystynyt pelaamaan vapautuneesti luottaen nuoren maalivahdin tekemiseen. Eetu Mäkiniemi on hyvä vaihtoehto, mutta kannattelisiko hän Ilvestä yksin loppukauden ajan? Ville Kolppasen kanssa ongelmaksi muodostuu ennen kaikkea se, että joukkue varoo ja jännittää hänen ollessaan tolppien välissä.
Puolustuksessa Välimäen lähtö tietysti näkyisi, mutta Niko Peltolan paluu loukkaantuneiden kirjoista helpottaa tamperelaisten elämää. Lisäksi harjoituskaudella paljon ylivoimavastuuta saanut Santeri Airola on tulossa takaisin takalinjoille. Lassi Thomsonin mahdollinen lähtö ei aiheuttaisi itkua tai hampaiden kiristelyä, sillä hänen roolinsa on ollutkin pieni eikä hänen avuistaan ole ollut joukkueelle suurta hyötyä.
Hyökkäyksessä merkittävin yksittäinen lähtijä olisi Ruotsalainen, sillä hän on Ilvekselle tuttu pelaaja ja hän on puhjennut todelliseen kukoistukseen alkukaudella Eemeli Suomen ja Ville Meskasen keskushyökkääjänä. Myös Matias Maccellin menettäminen loisi aukon tamperelaisten arsenaaliin. Barrett Haytonin lähdöstä Ilves kyllä selviäisi, vaikka nuori kanadalainen todella kiekkovarma pelaaja onkin. Joona Koppanenkin on tässä vaiheessa korvattavissa, mikäli tarve siihen tulee.
Entä, jos pahin mahdollinen ei toteudukaan?
On mahdollista, että NHL:n alkaessa kaikki lainapelaajat eivät suuntaa rapakon taakse. Muun muassa AHL:n alkamisen kohtalo ja "ylhäälle" kasattavien kokoonpanojen laajuus ovat kysymyksiä, jotka saattavat tuoda Ilvekselle iloisia yllätyksiä.
NHL:n porteilla olevat Hayton ja Välimäki ovat varmat lähtijät riippumatta avoiten kysymysten lopullisista vastauksista, mutta esimerkiksi Ruotsalaisen ja Maccellin kohdalla voidaan puhua edesmenneen mäkihyppylegenda Matti Nykäsen sanoin "fifty-sixty" -mahdollisuudesta jäädä tai palata Eurooppaan NHL-harjoitusleirin jälkeen. Heidän tilanteeseensa vaikuttavat eniten edellä kuvatut ratkaisemattomat kysymykset. Kaksikon paluu Hakametsään tammikuussa olisi varmasti monelle seuran kannattajalle joululahja, jota sopisi odottaa hieman yliaikaakin.
Dostálin loppukauden peliosoite riippunee siitä, haluaako Anaheim Ducks hänet jo alkavaksi kaudeksi John Gibsonin aisapariksi Anthony Stolarzin sijasta. On jokseenkin perusteltua ja mahdollista, että tšekki jatkaisi kauden loppuun Liigassa AHL:ssä tahkoamisen sijaan.
Keskushyökkääjien tilanne on Ilves-leirissä maalivahdin ohella kenties se isoin kysymysmerkki. Ondřej Roman ei ollut alkukaudesta ulkomaalaisvahvistus ja Joni Ikosen terveitä päiviä odotellaan yhä. Toisaalta Antti Saarela on noussut nelosketjun roolissaan selkeäksi valopilkuksi. Haytonin ja Ruotsalaisen lähtiessä senttereistä menisi ihannekokoonpanoon nähden uusiksi puolet. Keskikaistalla Ilves joutuisi operoimaan kapealla miehistöllä, mutta kaiken onnistuessa se pitäisi kilpailukykynsä riittävän terävänä.
Päävalmentaja Jouko Myrrällä on käsissään yhtenäinen ja eteenpäin pyrkivä ryhmä riippumatta siitä, ketkä Ilveksen nutussa esiintyvät vuoden 2021 puolella. Joukkue pelaa jouhevasti yhteen ja sen pelitapa on toimiva valttikortti, jolla pärjää tämän päivän Liigassa ilman superpelaajia.
Tupsukorvat eivät kaadu NHL-lainojen poistumiseen ja ylle maalaillulla kokoonpanolla Liigassa menestyminen on hyvin mahdollista. Toisaalta muutamankin lainamiehen jääminen Tampereelle rauhoittaisi varmasti monen Ilves-mielisen yöunia.
