Ei ole sujunut JYPin kausi 2018-19 onnellisten tähtien alla. Kasassa on ollut lauma verkkaisesti liikkuvia ukkoja, joiden liikkuvinta ennen -päiväys on mennyt jo tovi sitten ohitse.
Joukkueen kasaamisessa tehtyjä kysymysmerkkejä voisi luetella puoli päivää. Keskeisimpänä; liikaa veteraaneja, liian vähän liikettä.
Lopputuotetta seuratessa ei voi kuitenkaan mennä vain epäonnistuneesti kootun pelaajiston taakse. Joukkue on pelannut huonommin kuin sen yksilöt yhteensä.
Ensi kauden ja tulevaisuuden murheet ovat edessäpäin. Tämä kausi on vielä pelastettavissa. Eniten sille on mahdollista tehdä ryhdikkäällä pelaamisella.
Kauden alkupuolella JYPin tekeminen oli usein suorastaan karmeaa. Ei ollut kyse hienosäädön puutteesta, kun koko suunnitelma näytti loistavan poissaolollaan. Hyökkäyksessä ja puolustuksessa oli tilanteita, joissa viisikon jäsenet näyttivät seilaavan missä sattuu. Päälle kiekon kuskaamista, puskemista ja kiekon viskomista väsyneenä päätyyn, siitä jatkumona ryntäilevää karvausta. Huh, huh.
Pelin virtaus ei ollut jyväskyläläisille suopeaa. Jatkuva myöhästely ja tukiverkon puute oikein korosti JYPin heikkouksia, eli liikkeen puutetta.
Marraskuusta lähtien JYPin pistetahti on parantunut. Peli kaukalossa ei ole kuitenkaan ottanut merkittäviä harppauksia eteenpäin. Kestomenestyjä lepää edelleen pudotuspeliviivan alapuolella.
Kaikkein tervein ratkaisu organisaation tulevaisuuden kannalta olisi ollut myllätä pelaajistoa uuteen suuntaan. Taloudellisen tervehdyttämisen lisäksi sillä olisi voinut olla herättävä vaikutus. Lisää vastuuta nuorille, kaikki samalle viivalle.
JYPissä ajateltiin toisin. Nyt mennään all-in tällä porukalla, ja sitä johtamaan kutsuttiin Risto Dufva. Eikä tämäkään valinta tietysti estä nostamasta nuoria suurempaan rooliin.
Valinta sopii joka tapauksessa loppukauden sykäykseen täydellisesti. Ensi kauden ja tulevaisuuden murheet ovat edessäpäin. Tämä kausi on vielä pelastettavissa. Eniten sille on mahdollista tehdä ryhdikkäällä pelaamisella.
Vaatimustaso ja kilpailukyky nousee paremmin organisoidun pelitavan myötä. Jo se antaa jyväskyläläisille mukavan puskun kohti muutamaa sijaa ylempänä. Kun sarjataulukkoa katsoo, pitää ainakin Lappeenrannassa ja Tampereella vilkuilla taustapeilistä pian kovaa vauhtia kaasuttavaa traktoria. Kuopiolaisten taistelu samoista sijoituksista antaa loppukirille mukavan lisämausteen.
Nuorten maailmanmestaruuden jälkilöylyissä olemme saaneet nauttia mukavasta debatista valmennuksen ja huippupelaajien painoarvoa punnitessa. Jyväskylässä materiaali ei ole tällä kaudella Liigan kärkeä, mutta selkeästi pudotuspelipaikan tasoinen. Saman pitää toteutua myös valmennukselta.
Luulen Dufvan näyttävän Liigalle hauistaan. Parhaassa tapauksessa JYP nappaa puolivälierissä jonkun ison nukahtajan päänahan.
Peruskorjaus myöhemmin, nyt on yksi iso tulipalo sammutettu.
