Tampereen KOOVEE julkaisi keskiviikon Jokerit-ottelun aikana uuden, ensi kaudella aloittavan päävalmentajansa. Seuran luotsiksi astuu pelaajaurallaan muun muassa HIFK:ssa, SaiPassa, Espoon Bluesissa ja HPK:ssa esiintynyt Ville Viitaluoma. 42-vuotiaalle Viitaluomalle KOOVEE-pesti on uran ensimmäinen aikuisten valmennusrooli.
− Alun perin ei ollut tarkoitus, että lähtisin [valmentamaan]... tai ei ollut peliuralla ajatusta, että lähtisin. Ehkä enemmän omien lasten kautta, että voisi käydä niiden joukkuetta auttamassa. Mutta kun tarpeeksi kauan löhöää kotona, niin pitää jotakin ruveta tekemään, Viitaluoma kertaa uransa alkua hymyn kera.
− Sitten otti yhteyttä Pennasen Antti, joka oli viimeisen kauden minulla valmentajana, että olisiko valmennusura mitään. Siitä se pikkuhiljaa sitten lähti rakentumaan.
HPK:ssa kapteenin C-kirjaintakin kantanut ex-keskushyökkääjä on valmentanut tähän mennessä hämeenlinnalaisten U16–U20 joukkueita. Hän näkee siirtymisen 80 kilometriä moottoritietä pohjoiseen loogisena siirtona urallaan.
− Miksi KOOVEE? Siihen vastakysymys, että miksi ei? Tampereen jääkiekko tällä hetkellä, missä se menee, siinä on kova haaste. Näen, että seuraava askeleeni olisi ollut Mestis. Sitten kun ruvettiin neuvottelemaan ja sain tietää, millaiset täällä on puitteet harjoitella, tehdä tätä ammattia, ja muutenkin millainen meininki on tässä osakeyhtiössä, niin ei se hirveän vaikea päätös ollut, Viitaluoma kertoo.
Vielä tämän kauden Viitaluoma on päävastuullinen HPK:n U20-joukkueen valmennuksesta. Millaista on hypätä nuorten penkin takaa ohjaamaan aikuisten peliä?
− Varmasti siitä on hyötyä, että tiedän, miten pelaajat kokevat asiat. Suuri osa pelaajista on aika nuoria ja eteenpäin pyrkiviä, vaikka ovat aikuisten peleissä. Varmasti se harjoittelun suunnittelu on erilaista. Pitää pystyä harjoittelemaan ja pitää pystyä pelaamaan, ja kun Mestiksessä pelataan myös viikolla, niin sen yhdistäminen. Siinä on varmasti oma jumppaamisensa, pääkäskijä kokee suurimpina eroina.
Haastateltavana Viitaluoma on helposti lähestyttävä ja puhelias, mutta kun hänen pitäisi kuvailla itseään valmentajana, joutuu hän hetken miettimään.
− Helpompi olisi kysyä joltakulta, jota minä olen valmentanut, Viitaluoma naurahtaa.
− Olen aika vaativa. Omasta mielestä olen aika hyvä vuorovaikuttaja, totta kai se vaatii aikaa, mutta tunnistan, mitä vaaditaan kultakin pelaajalta. Pelin kanssa pystyn jotain jumppaamaan, mutta ennen kaikkea se lähtee arjesta. On se sitten viisi minuuttia tai viisi tuntia, niin siinä on jokin päämäärä.
KOOVEElla ei ole yhtään sopimusta voimassa tätä kautta pidemmälle, joten tulevaisuus on uudelle valmentajalle melko vapaa. Viitaluomalla ei ole vielä selvää kuvaa, millainen joukkue ensi syksynä kaukaloon luistelee.
− Nyt on pikkuisen aikaista sanoa, pikkuhiljaahan sitä aletaan kasaamaan. Haluaisin, että olisi tosi urheilullinen joukkue ja sen päälle lähdettäisi kasaamaan peliä. Sen, mitä olen nyt tutustunut Mestikseen ja katsonut sitä tällä kaudella, niin kyllä siellä pitää aika paljon jaksaa touhuta, ex-sentteri tuumaa.
− Ja kyllä mä tykkään sellaisesta aktiivisesta kiekollisesta pelistä. Peliin pitää löytää rytmit. Mieluusti välillä olisi vähän kaahausta ja sitten pystyttäisi hidastamaan, että sieltä löytyisi ne kaikki. Urheilullinen ja tosi nälkäinen olisi oma ajatukseni tällä hetkellä.
Vaikka Viitaluoma onkin Mestistä seurannut, KOOVEE historioineen ei ole vielä mitenkään erityisen tuttu joukkue hänelle.
− Totta kai tiedän, että tosi perinteikäs ja aikoinaan erittäin menestynyt seura, ja hieno päästä osaksi sitä. Aion antaa kaikkeni, että pääsisi organisaatiokin eteenpäin. Puhetta on ollut, että oltaisiin urheilullisia ja tietynlainen luonne näkyisi siellä, haluttaisi voittaa. Tuleeko voittoja, sen näyttää aina se, miten me pystymme toimittamaan, hän avaa vielä näkemyksiään.
Yhteensä 18 kautta aikuisten sarjoissa Suomessa ja Ruotsissa toi roppakaupalla kokemusta, jota voi käyttää ja jakaa pelaajille eteenpäin. Suurimpana peliuralta ammennettavana voimana hän näkee maalien nälän.
− En itseäni ole snaipperiksi mieltänyt, mutta kun miettii, millainen on suomalainen pelaaja, niin kyllä mä haluaisin, että meillä tulisi enemmän halukkaita maalintekijöitä. Mulla ei ollut ikinä rumaa maalia, oli vain maaleja. Semmoista kiimaa pitäisi siihen saada, hän näkee lähes 200 pääsarjamaalin kokemuksella.
− Toivottavasti kaikilla pelaajilla, jotka pelaavat tulevasssa KOOVEEssa, on jotakin unelmia. Lähdetään niitä kohti.
