SM-liigassa pelaavista ulkomaalaisista Jaroslav Bednar varattiin Los Anglesiin jo toisella kierroksella (numerolla 51) ja pääasiassa Ilveksen junioreissa pelaaneen itävaltalaisen Oliver Setzingerin oikeudet huusi Nashville Predators vuorolla 76.
Varaustilaisuus alkoi juhannuspäivänä klo 19.00 Suomen aikaa ja puoleenyöhön mennessä käytiin läpi kolme ensimmäistä kierrosta. Tilaisuus jatkuu sunnuntaina, jolloin Jatkoajan toimittajat seuraavat draftia tarkasti sekä suomalaisten pelaajien että muiden mielenkiintoisten nimien osalta. Tervetuloa seuraamaan draftia Jatkoajan seurassa!
Ensimmäinen kierros
1. ATLANTA - Ilja Kovalchuk, LW, 192 cm, 94 kg, s. 15.4.1983. Rooli: Maalintekijä. Poikkeuksellisen taitava ja isokoinen pelaaja, jonka pitää hankkia lisää voimaa voidakseen kutsua itseään ”voimahyökkääjäksi”. Fyysiset perusominaisuudet supertähdeksi ovat kunnossa: erinomainen
luistelu, hyvät harhautukset, tarkka ja kova laukaus, mutta asenteessa runsaasti korjaamisen varaa. Pelaa itsekkäästi ja sättii joukkuetovereitaan. NHL:n huipulle päästäkseen hänen pitää ymmärtää, että omien joukkuetovereiden, valmentajien ja tuomareiden ärsyttäminen voi olla vaarallisempaa kuin vastustajalle kuittaileminen.
2. OTTAWA - Jason Spezza, C, 188 cm, 92 kg, s. 13.6.1983. Rooli: Ykkösketjun pelintekijä. Spezzasta on käytetty samoja adjektiiveja kuin Joe Thorntonista ja Vincent Lecavalierista aikaisempina vuosina - ”Paras kanadalainen lupaus sitten Eric Lindrosin.” Eli taitava, vahva, älykäs ja isokokoinen keskushyökkääjä, jonka heikkoutena kehityksen tässä vaiheessa on suhteellisen hidas luisteluvauhti. Myös Spezzan asenne on kyseenalaistettu, mutta kun 15-vuotiaana kutsutaan "The Special one":ksi, niin ei kai ole ihme, jos teinillä nousee vähän päähän.
3. TAMPA BAY - Alexander Svitov, C, 192 cm, 92 kg, s. 3.11.1983. Rooli: Eurooppalaissyntyinen voimasentteri. Bobby Holikin menestyksen innoittamana Svitovista toivotaan vastaavanlaista pelaajaa: vahvaa aloittajaa, erinomaisen tehokasta nurkka- ja laitapelaajaa ja hyvää maskimiestä, joka kuitenkin olisi tarpeeksi taitava ja nopea pelatakseen tarvittaessa vastustajan ykkössentteriä vastaan tai jopa ykkösylivoimaa. Svitov voi joutua Atlantin takaisen ammattilaisuransa alkuvaiheessa opettelemaan pohjoisamerikkalaisen kiekkoilun saloja laiturina - aivan kuten Bobby Holik aikoinaan.
4. FLORIDA - Stephen Weiss, C, 180 cm, 78 kg, 3.4.1983. Rooli: Kahdensuunnan sentteri, jolla painopiste taidossa. Weiss saa korkeat pisteet peliälystä, kiekonhallinnasta, pelinrakentamisesta, asenteesta, joukkuepelaamisesta, henkisestä kovuudesta ja rannelaukauksesta, mutta pienehkön koon katsotaan olevan jossakin määrin rajoite. Kuullostaako tutulta? Joe Sakic? Steve Yzerman?
5. ANAHEIM - Stanislav Tshistov, RW, 177 cm, 77 kg, s. 17.4.1983. Rooli: Taitohyökkääjä. Tshistovia on verrattu Paul Kariyaan, mutta hänen luistelunsa ei ole samaa tasoa. Eurooppalaisessa jääkiekkossa pienehkö, ja pohjoisamerikkalaisessa mittakaavassa pienikokoinen Tshistov keskittyy pelissä vahvuuksiinsa eli taitoon ja peliälyyn. Hyvä luistelija ja loistava laukoja, joka NHL:ssä tarvitsee ketjuunsa ainakin yhden muurinmurtajan. Osaa englantia, joten saattaa siirtyä ensi kaudeksi Kanadan juniorisarjoihin pelaamaan.
6. MINNESOTA - Mikko Koivu, C, 188 cm, 82 kg, s. 12.3.1983. Rooli: Peliärakentava, isokokoinen ykkös-kakkosketjun kahdensuunnan sentteri. Suomen 18-vuotiaiden maajoukkueen kapteeni on pitkä, älykäs, erinomainen kiekonkäsittelijä ahtaassa tilassa ja oivaltava syöttelijä. Hyökkäyspäässä asennetta löytyy enemmän kuin puolustuspäässä, mutta iän lisääntyessä heikkouksiksi luetut luistelun hitaus, voiman ja massan puute korjautuvat.
7. MONTREAL - Mike Komisarek, D, 193 cm, 102 kg, s. 19.1.1982. Rooli: Ykkösparin pakki, jolla painopiste puolustuspäässä. Komisarek on todella iso, hyvin kokoisekseen liikkuva rightin pakki. Valmentajalleen - ja joukkueelleeen - hän tarjoaa enemmän tahtoa kuin taitoa, mutta teki yliopistosarjassa rookiepuolustajaksi tyydyttävästi pisteitä. Vaikka hän onkin kärkivarauksista vanhimmasta päästä, niin saattaa jäädä vielä kehittymään yliopistokiekkoilun pariin yhdeksi tai kahdeksi seuraavaksi kaudeksi. Näin ainakin tekivät aiemmin varatuista ykköskierroksen yliopistokiekkoilijoista sekä Jeff Jillson että Brooks Orpik.
8. COLUMBUS - Pascal Leclaire, G, 185 cm, 82 kg, s. 7.11.1982. Rooli: Tähtimaalivahti. Leclaire kärsi viime kaudella loukkaantumisista, mutta oli siitä huolimatta CSS:n ykköseksi rankkaama maalivahti. Koska QMHJL:stä on tullut kaksi viime vuosikymmenien parasta maalivahtia (Roy, Brodeur), niin ranskankieliset maalivahtilupaukset saavat osakseen aina ylimääräisen silmäyksen. Leclaire on isokokoinen, taitava, nopea, hyvä kiekonkäsittelijä, joka lukee peliä hyvin. Hän ei kuitenkaan onnistunut pääsemään Kanadan juniorimaajoukkuseen edes varamaalivahdiksi Moskovaan 20-vuotiaiden MM-kisoihin.
9. CHICAGO - Tuomo Ruutu, C, 183 cm, 88 kg, s. 16.2.1983. Rooli: Ykkös-kakkosketjun kahdensuunnan pelaaja, jonka painopiste nurkka- ja tahtopelaamisessa. Ikäisekseen poikkeuksellisen vahva ja henkisesti ja fyysisesti kova pelaaja, jonka NHL-ura saattaa aueta helpommin laiturina kuin sentterinä. Kädet eivät ole yhtä pehmeät kuin Koivulla, eikä luistelu kovinkaan sulavaa, mutta peliäly, sekä valmius ja halu kehittää omia heikkouksiaan takaavat tulevaisuudessa paikan NHL:ssä.
10. NY RANGERS - Dan Blackburn, G, 183 cm, 75 kg, s. 20.5.1983. Rooli: Tähtimaalivahti.
Blackburn valittiin viime vuonna WHL:n junioriliigan vuoden pelaajaksi, mikä oli ensimmäinen kerta kun 16-vuotias pelaaja on saanut kyseisen tittelin. Hän on nopea, hyvin liikkuva, taisteleva, isokokoinen ja henkisesti vahva maalivahti, joka kaipaa lisää voimaa ja massaa.
11. PHOENIX - Fredrik Sjöström, RW, 184 cm, 88 kg, s. 6.5.1983. Rooli: Ykkösketjun taitohyökkääjä. Sjöströmiä pidetään oman ikäluokkansa lahjakkaimpana ruotsalaisena pelaajana. Hän on erittäin nopea luistelija ja taitava harhauttelija, jolla on pehmeät kädet ja kosketus kiekkoon. Maalintekopaikoissa ja laidan läheisyydessä fyysinen voimattomuus ja henkinen päättämättömyys vaivaavat. Puolustusasenteessa paljonkin parantamisen varaa ja tarviikin sentterikseen pelintekijän, joka huolehtii myös puolustuspelaamisesta.
12. NASHVILLE - Dan Hamhuis, D, 183 cm, 88 kg, s. 13.12.1982. Rooli: Kahdensuunnan puolustaja, jolla painopiste hyökkäyksessä. Osa skouteista pitää Hamhuisia tämän vuoden draftin parhaana puolustajana, ja hänen CSS:n rankkauksensa nousikin lopullisella listalla yhden pykälän verran eli pohjoisamerikkalaisten pelaajien kakkoseksi. Hän on nykyaikaisen profiilipuolustajan prototyyppi: liikkuva, taitava, älykäs, hyvä avojään taklaaja, vahva kulmapelaaja, osaa pelata ylivoimassa viivamiestä Lisäksi työmoraali ja asenne ovat kunnossa.
13. EDMONTON - Ales Hemsky, RW, 182 cm, 75 kg, s. 13.8.1983. Rooli: Eurooppalainen taitolaituri. Hentorakenteinen ja fyysisesti pehmeä Hemsky teki QMHJL:ssä tulokaskaudellaan komeasti 100 pistettä. Hän on erinomainen luistelija, luova pelaaja ja taitava kiekonkäsittelijä, ja hänellä on hyvä laukaus. Tarvitsee tueksen samaan ketjuun fyysisen pelaajan. Tsekki-juniori, joka sopeutui hyvin muutosta Quebecin provinssiin ja toisenlaiseen kiekkokulttuuriin, mikä kertoo Hemskyn henkisestä joustavuudesta ja vahvuudesta.
14. CALGARY - Chuck Kobasew, RW, 180 cm, 88 kg, s. 17.4.1982. Kanadalainen pelaaja, joka valitsi juniorisarjojen sijaan Yhdysvaltojen yliopistosarjat. Pärjäsi tulokaskaudellaan Boston Collegessa mainiosti ja oli yksi joukkueensa luottopelaajia. Ei ole mikään häikäisevä pelaaja, vaan luotettava, peloton ja tiukoissa tilanteissa mies paikallaan. Ratkaisijatyyppi, joka on ollut läpi uransa erittäin hyvä maalintekijä.
15. CAROLINA - Igor Knyazev, D, 183 cm, 90 kg, s. 27.1.1983. Rooli: Puolustava puolustaja, joka antaa joukkueelle kaikkensa. Hän oli Venäjän joukkueen kapteeni 18-v. kisoissa ja valittiin turnauksen ykköstähdistöön. Otteissa oli vähän europoliisin vikaa, mutta tuskinpa kovuus - tai edes halukaan - riittää varsinaisiin NHL-poliisin hommiin. Knyazev ei ollut Venäjän pakkien pisimmästä päästä, mutta ruumiinrakenne on atleettinen ja voimaa löytyy runsaasti. Kiekkovarmuus, syöttötaito ja liikkuvuus eivät ole huippuluokkaa, mutta asenne on tiukka ja Igor osaa sijoittua kentällä oikein.
16. VANCOUVER - R.J. Umberger, C, 188 cm, 90 kg, s. 3.3.1982. Rooli: Voimahyökkääjä. Amerikkalainen, jolla perinteisen voimahyökkääjän ominaisuudet: iso koko, voimakas luistelu, kova rannelaukaus, on tehokas karvaaja, omaa hyvän itseluottamuksen. Kysymysmerkkinä on peliäly ja taitotaso, mutta ainakin yliopistosarjossa ne ovat riittäneet mainiosti.
17. TORONTO - Carlo Colaiacovo, D 185 cm, 80 kg, s. 27.1.1983. Rooli: Kahdensuunnan puolustaja, jolla painopiste puolustuksessa. OHL:n läntisen konferenssin valmentajat valitsivat Carlon konferenssin parhaaksi puolustavaksi puolustajaksi, vaikka hän ei ole tyypiltään perinteinen kanadalainen puolustava puolustaja. Colaiacovo on suhteellisen kevytrakenteinen, älykäs, luotettava, hyvin sijoittuva pakki, jolla saattaa olla hyökkäyspäässä enemmänkin annettavaa kuin mitä tähän asti on nähty. Voitti kiekonkäsittelyosuuden Top Prospect-pelin yhteydessä järjestetyssä kisassa.
18. LOS ANGELES - Jens Karlsson, RW, 191 cm, 90 kg, s. 7.11.1982. Rooli: Eurooppalainen voimahyökkääjä. Harvinainen ruotsalaiseksi pelaajaksi, sillä hän laukoo ensin ja miettii vasta sitten. Karlsson on ollut juniorisarjoissa tehokas maalintekijä ja omaa fyysiset ominaisuudet huippupelaaksi. Hän on kuitenkin ollut kaudella 2000-01 otteissaan ailahtelevainen, eikä pystynyt murtautumaan Frölundan Elitserien-miehistöön. Pelannut pääasiassa junioreissa, joissa tehnyt paljon maaleja ja kerännyt todella paljon jäähyjä (26 peliä, 185 PIM). Karlssonin rankkaus on pudonnut 2000-01 kaudella, koska hän ei ole pystynyt vastaamaan viime kaudella syntyneisiin korkeisiin odotuksiin.
19. BOSTON - Shaone Morrisonn, D, 192 cm, 84 kg, s. 23.12.1982. Rooli: Kahdensuunnan puolustaja. Hyvä luistelija, jolla on kova laukaus ja hyvä pelinäkemys sekä hyökkäys- että puolustusalueella. Pelasi vahvan loppukauden, minkä vuoksi nousi CSS:n listoilla 17 pykälää. Tarvitsee runsaasti lisää massaa kroppaansa, pelipaino NHL:ssä tulee olemaan lähempänä 100 kiloa kuin nykyistä reilua 80 kiloa. Ongelmaksi mainitaan myös henkinen ailahtelevaisuus.
20. SAN JOSE - Marcel Goc, C 185 cm, 86 kg, s. 24.8.1983. Rooli: Kahdensuunnan hyökkääjä, jolla runsaasti käyttöä erikoistilanteissa. Nuorempaa Gocia pidetään kaikkien aikojen lupaavimpana saksalaisena jääkiekkoilijana. Marcel pelasi 17-vuotiaana miesten MM-kisoissa, mikä kertoo paljon hänen potentiaalistaan. Pelannut jo kaksi kautta fyysisessä DEL-liigassa, eikä ole peloteltavissa taklaamalla tai suunsoitolla. Oli erinomainen 18-v. MM-kisoissa ja johti kapteenina joukkueensa voittoihin Ruotsista, Tsekistä ja USA:sta. Gocin heikoin ominaisuus on luistelu, ja sekin on OK. Kiekonkäsittely, syötöt, pelinäkemys, voima ja asenne ovat vähintään hyvää tasoa.
21. PITTSBURGH - Colby Armstrong, RW 184 cm, 80 kg, s. 23.11.1982. Rooli: Kakkosketjun grinderi. Todennäköisesti Armsrong vaatii kehittyäkseen kauden farmiliigassa, mutta lopulta tuloksena on kakkosketjun röyhkeä agitaattori: ajaa maalille, kaivaa kulmissa, tekee maskia, tekee tärkeitä räkämaaleja ja pysty pelaamaan niin ali- kuin ylivoimallakin.
22. BUFFALO - Jiri Novotny, C/W 187 cm, 84 kg, s. 8.8.1983. Rooli: Kahdensuunnan luottopelaaja, jolla painopiste puolustuspäässä. Novotny edustaa uutta eurogrinderi-koulukuntaa. Hän ei ole fyysisesti yhtä kova kuin peripohjoisamerikkalainen vääntäjä, mutta on taitavampi. Molempien koulukuntien grindereillä - aivan kuten Jirilläkin - heikkoudet löytyvät luistelun ja pelinäkemyksen puutteessa ja vähäisessä luovuudessa hyökkäyspäässä. Novotnyn vahvuutena on iso koko, hyvä asenne, työmoraali, monikäyttöisyys ja johtamistaito.
23. OTTAWA - Tim Gleason, D 183 cm, 89 kg, s. 29.1.1983. Rooli: Hyökkäävä puolustaja, jonka vahvin ominaisuus on erinomainen luistelutaito. Gleasonin ominaisuudet tuntuvat pudottavan hänet ei-kenenkään-maalle. Liikettä ja taitoakin löytyy, mutta pelinäkemys ei taida riittää hyökkääväksi pakiksi. Kovuutta ja aggressiivisuutta löytyy, mutta kokoa eikä suoritusvarmuutta ei ole tarpeeksi luotettavaksi puolustavaksi puolustajaksi. Eli Gleasonin mahdollinen NHL-tulevaisuus on hyvän joukkueen 4-6 pakkina tai huonon joukkueen top three-pakkina. Jos Gleasonin pelinäkemys kehittyy, niin hän voi kehittyä hyväksi hyökkääväksi puolustajaksi. Red Line Report on sanonut Gleasonin "upsideksi" Chris Chelioksen.
24. FLORIDA - Lukas Krajicek, D, 185 cm, 80 kg, s. 11.3.1983. Rooli: Hyökkäävä puolustaja. Krajicek on erinomainen luistelija sekä eteen- että taaksepäin, ja liikkuu poikkeuksellisen hyvin myös sivusuunnassa. Ymmärtää peliä hyvin - varsinkin hyökkäysalueella - ja antaa tarkkoja ja oivaltavia syöttöjä. Heikkoutena on voiman, ja sitä myöden fyysisen pelin, puute. Hyvä työmoraali ja asenne. Ei mahtunut Tsekin alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen, vaikka oli ennen kisoja järjestetyllä valintaleirillä.
25. MONTREAL - Alexander Perezhogin, LW, 180 cm, 84 kg, 10.8.1983. Rooli: Taitava kahdensuunnan hyökkääjä. Perezhogin nykypäivän NHL-pelaajan keskimittaa lyhyempi, mutta on hyvä laitojen lähyisyydessä ja nurkissa. Hänen taitotasonsa on hyvää venäläistä luokkaa ja luistelu luonnnollisen sulavaa, käännökset nopeita ja Alexander löytää tiensä myös puolustusalueelle. Ei mikään luova pelaaja, mutta pelaa hyvin lyhytsyöttöpeliä hyökkäysalueella ja laukoo erittäin hyvin ranteella.
26. DALLAS - Jason Bacashihua, G, 180 cm, 70 kg, s. 20.9.1982. Rooli: Ykkösmaalivahti. Henkisesti vahva maalivahti, jolla on hyvän vahdin perusominaisuudet: nopeus, tasapaino, luistelu, sivuttaisliike - kaikki kunnossa. Tarvitsee kuitenkin lisää voimaa ja kestävyyttä pärjätäkseen ammattilaistasolla. Pelaa ensi kaudella Plymouthissa OHL:ssä.
27. PHILADELPHIA - Jeff Woywitka, D, 189 cm, 88 kg, s. 1.9.1983. Rooli: Luottopuolustaja, jolla painopiste puolustuspäässä. Woywitkaa pidetään varmana valintana, jonka perusomainaisuudet ovat kunnossa. Riittävän iso, tarpeeksi hyvä luistelija, hyvä asenne, taitoakin löytyy. Woywitka on yksi varaustilaisuuden nuorimpia pelaajia, ja juuri sellainen peruspuolustaja, jollaisia menestyvä joukkue tarvitsee.
28. NEW JERSEY - Adrian Foster,LW, 185 cm, 90 kg, s. 15.1.1982. Rooli: Taitosentteri. Todellinen yllätysvalinta Devils-GM Lou Lamoriellolta. Pelannut kahden viimeisen kauden aikana ainoastaan 12 ottelua loukkaantumisten takia, saldona yksi maali. Kaikkien mielestä erittäin taitava kaveri, mutta siitä ei ole sairastuvalla hyötyä. Olisi ollut tarjolla paljon paljon myöhemminkin, mutta Lamoriello osoitti jo Scott Gomezin kanssa, että hän haluaa suurimpien lupaustensa tuntevan olevansa ykkösvarauksia, jotta nämä myös suhtautuisivat kiekkoon todella vakavasti. Varaustilaisuudessa Devils-pomolla oli melkoinen virne naamallaan Fosterin nimeä huutaessaan, ehkä Devils on loistoscoutti David Conten avulla kaivanut jotain tietoa, jota kellään muulla ei ole.
29. CHICAGO - Adam Munro, G, 185 cm, 82 kg, 12.11.1982. Rooli: Ykkösmaalivahti. OHL:n kuukauden maalivahti lokakuussa 2000, marraskuussa 2000 ja maaliskuussa 2001. Ei pelaa perhostyylillä, vaan perinteisempi seisova maalivahti. Haastaa hyvin hyökkääjät, lukee peliä hyvin (sijoittuu oikein), ei anna ylimääräisiä ripareita ja omaa myös nopean hanskakäden.
30. LOS ANGELES - David Steckel, C195 cm, 90 kg, s. 15.3.1982. Rooli: Voimahyökkääjä. Pohjoisamerikkalaiset skoutit pitävät isoista pelaajista - ja tämän isommaksi jääkiekkoilija ei juurikaan voi tulla. Steckelin tapauksessa kyseessä ei ole pelkästään iso koko, vaan nuori mies naputteli yliopistosarjassa myös pisteitä reilut pojo per peli vauhtia (32 peliä, 35 pts.). Steckelin vahvuudet ovat ison pelaajan vahvuuksia eli voima ja ulottuvuus. Mutta kun mukaan lisätään hyvä intensiteetti, pätevä peliäly, maalintekotaito ja tehokas ylivoimapelaaminen, niin skoutit voivatkin vähätellä puutteellista luistelutaitoa. Steckel pelasi USA:n joukkueessa 20-v. MM-kisoissa, mutta ei saanut 7 pelissä aikaan kuin yhden syöttöpisteen. Tämä kaveri on projekti, joka pelannee seuraavat kolme vuotta yliopistosarjoissa ja vasta sitten nähdään hänen todellinen NHL-potentiaalinsa.
Toinen kierros
31. PHOENIX - Matthew Spiller, D, 194 cm, 95 kg, s. 7.2.1983. Rooli: Puolustava puolustaja. Ei juurikaan peliälyä, eikä kiekollista taitoa, mutta pudottaa hanskat tarvittaessa ja luistelee isoksi pakiksi hyvin. Pelannut kaksi kautta WHL:ssä ja molemmilla kausilla kerännyt kokoon 11 pistettä ja yli sata jäähyminuuttia (110 ja 174). Lähes joka vuosi joku näistä isoista, kovista WHL:n pakeista selviää NHL:n asti.
32. BUFFALO - Derek Roy, C , 175 cm, 80 kg, s. 4.3.1983. Rooli: Taitohyökkääjä, potentiaalinen ylivoimaspesialisti. Roy on pienikokoisen kanadalaisen junioripelaajan prototyyppi: poikkeuksellisen hyvä luistelija, taitava kiekonkäsittelijä, älykäs syöttelijä, kokoisekseen vahva, hyvä aloittaja, erinomainen asenne. Roy on pelannut kaksi kautta OHL:ssä ja molemmilla kausilla pisteitä on kertynyt reilusti yli piste per peli vauhtia (129 peliä 168 pistettä). NHL:n nykysuuntaus kohti hyökkäävämpää kiekkoa antaa mahdollisuuden Royn kaltaisille pelaajille.
33. NASHVILLE - Timofei Shiskanov, LW , 185 cm, 91 kg, s. 10.6.1983. Rooli: Hyökkäävä hyökkääjä. Pelasi 18-vuotiaiden kisoissa Chistovin loukkaannuttua parissa pelissä tuplavaihtoja eli sekä kakkos- että nelosketjussa. Teki loppuottelussa komean "purjehtien-läpi-kentän"-maalin. Iso, vahva, todella nopea, erittäin taitava, mutta työmoraali kyseenalainen. Venäjän valmentaja kohteli Shiskanovia vaihtelevasti - väliin tuli peliaikaa todella runsaasti, mutta väliin vain pari vaihtoa erässä - mikä viittaisi ongelmiin valmentajan kanssa. ”High risk - high return”-pelaaja, josta voi tulla Patrik Eliaksen kaltainen tähti, mutta yhtä hyvin voi jäädä Venäjälle loppuiäkseen.
34. FLORIDA - Greg Watson, C, 185 cm, 78 kg, s. 2.3.1983. Rooli: Kahdensuunnan hyökkääjä. Watson teki CHL:n Prospects pelissä kaksi maalia ja antoi yhden syötön sekä valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi. Hän on hyvä aloittaja ja erikoistilannepelaaja ja pystyy pelaaman sekä keskellä että vasemmassa laidassa. Watsonin vahvuuksiin kuuluu vikkelien jalkojen lisäksi nopea ja tarkka rannelaukaus. Heikkouksiksi lasketaan pelitason ailahtelevaisuus, henkinen kestävyys ja puutteellinen pelinäkemys.
35. ANAHEIM - Mark Popovic, D, 186 cm, 87 kg, s. 11.10.1982. Rooli: Kahdensuunnan puolustaja, jonka vahvuutena luistelu, suoritusvarmuus ja johtajuus. Popovich on pelannut jo kolme kautta OHL:ssä, joten hänen sanotaan olevan jo valmis kokeilemaan NHL-vauhtia. Mark on perusvarma suorittaja, joka voitti OHL:n valmentajien äänestyksessä Itäisen konferenssin parhaan luistelijan tittelin. Voitti myös Top-Prospect-ottelun taitokisassa 60 jalan pikapyrähdyksen. Valittiin kauden päätteksi OHL:n kolmos-tähtikenttään ja oli OHL:n puolustajien pistepörssissä kymmenes. Osallistui Kanadan joukkueessa nuorten MM-kisoihin Moskovassa. Popovich on potentiaalinen NHL-joukkueen 4-6 -pakki, mutta hänellä ei katsota olevan rahkeita juurikaan sen enempään.
36. MINNESOTA - Kyle Wanwig, LW, 188 cm, 95 kg, 29.1.1981. Rooli: Voimahyökkääjä. Varattiin ensimmäisen kerran jo kaksi vuotta sitten numerolla 99, mutta ei päässyt sopimukseen Bostonin kanssa. Otti tänä vuonna kehityksessään huiman hyppäyksen eteenpäin ja oli parhaimmillaan Kanadan juniorisarjojen loppuotteluissa. Aikaisemmin asenne kyseenalaistettu, mutta tänä vuonna yritystä on löytynyt kiitettävästi.
37. MONTREAL - Duncan Milroy, RW, 183 cm, 80 kg, s. 8.2.1983. Rooli: Perusvääntäjä kakkosketjussa. Milroyn tapauksessa hyvä peliäly korvaa voiman ja luistelunopeuden puutteita. Vaikka hän ei ole suorassa luistelussa huippunopea, niin tiukat käännökset ja liike ylipäänsä hyvää. Omaa kyvyn tehdä tärkeitä maaleja ja pätevänä kulmapelaajana pystyy pelaamaan yhtä hyvin ykkösketjussa kuin kolmosketjussa. Ei ole fyysinen pelaaja, mutta ei ole myöskään peloteltavissa.
38. COLUMBUS - Tim Jackman, RW, 187 cm, 89 kg, s. 14.11.1981. Rooli: Kahdensuunnan hyökkääjä, jolla painopiste puolustuksessa á la Jay Pandolfo. Scouttien mielipiteet Jackmanista vaihtelevat, osa pitää tätä yliopistopelaajaa vahvana ja esimerkillisenä kakkosketjun pelaajana, kun taas toiset pitävät Timiä keskinkertaisena löysäilijänä. Jackmanista pitävät sanovat hänen olevan keskimääräistä parempi luistelija, hyvä syöttelijä, pätevä maskimies ja yritteliäs pelaaja, jolla on otteissaan myös sopivasti särmää (92 PIM 37 pelissä) ja joka myös laukoo terävästi ranteella. Syntynyt vuonna 1981, joten on alkupään varauksista vanhimmasta päästä.
39. TORONTO - Karel Pilar, D, 192 cm, 92, s. 23.12.1977. Rooli: ?. Tästäkö joululahja Torontolle? Jossakin vaiheessa Pilarin huhuiltiin siirtyvän Suomeen, mutta näin aikainen varausnumero tarkoittaa siirtymistä NHL:ään ja paksua taalanippua.
40. NY RANGERS - Fedor Tyutin, D, 191 cm, 92 kg, s. 19.3.1983. Rooli: Kahdensuunnan älypakki, jolla potentiaalia hyökkäyspäässä. Tyutin on pitkä, varma, hyvin luisteleva, hyvin kiekkoa käsittelevä pakki. Hän osaa laukoa suoraan syötöstä ja antaa varmoja syöttöjä, ja pystyy pelaamaan sekä ylivoimalla että alivoimalla. Hänen pelaamisestaan näkyy hyvä peliäly ja kyky sijoittua kentällä oikein, mutta otteisiin tarvitaisiin lisää päättäväisyyttä ja ilkeyttä. Iän myötä saa varmasti painoa ja voimaa lisää, ja NHL:ssä pelipaino saattaa olla lähempänä 105 kuin 95 kiloa.
41. ANAHEIM - Andrei Taraktuhin, C, 183 cm, 90 kg, s. 22.2.1983. Rooli: Kahdensuunnan sentteri. Älykäs, monikäyttöinen ja melkoisen taitava duunarisentteri. Pituudeltaan keskimittainen, mutta on vahvanoloinen ja jaksaa - ja viitsii - vääntää maalien edessä ja laidoilla. Pelasi 18-vuotiaiden MM-kisoissa hyvin yhteen ketjukavereidensa kanssa ja sai peliaikaa myös yli- ja alivoimalla.
42. NASHVILLE - Tomas Slovak, D, 185 cm, 86 kg, s. 5.4.1983.
43. EDMONTON - Doug Lynch, D, 191 cm, 92 kg, s. 4.4.1983. Rooli: Puolustava puolustaja, jonka vahvuutena kovuus ja asenne. Lynch pelasi viime kaudella sekä puolustajana että laiturina, mutta pääosin puolustajana. Taklaa kovaa, eikä katsele oman maalin edessä norkoilevia hyökkääjiä ilman toimenpiteitä. Hyökkäysalueella vahvin ase on hyvä, matala laukaus. Heikoin osa-alue on luistelu, mutta korvaa sitä kovalla yrityksellä ja peliälyllä.
44. FLORIDA - Igor Pohanka, C, 188 cm, 78 kg, s. 5.7.1983. Rooli: Taitohyökkääjä. Roolinsa mukaisesti Pohankan perusrepertuaari (kiekonkäsittely, syöttötaito, luistelu, pelinäkemys) on kunnossa mutta lisäksi tarjolla on hyvä asenne. Fyysisesti nuori slovaki on vielä raakile, ja voimaa ja massaa pitää saada lisää, jos tarkoituksena on pelata ylimmällä ammattilaistasolla.
45. PHOENIX - Martin Podlesak, C, 198 cm, 90 kg, s. 26.9.1982. Rooli: Kahdensuunnan pelaaja. Koripalloilijan kokoinen tsekki, joka pelasi viime vuoden Kanadan junioriliigassa WHL:ssä. Skoutit ovat kiinnostuneet tästä pelaajasta, koska hän on niin isokokoinen. Luistelu kelvollista, kiekonkäsittely kelvollista, peliäly kelvollinen, puolustuspelaaminen kelvollista, mutta ainakin pituutta on riittävästi. Tarvitsee lisää massaa ja nopeutta, jotta kehittyisi toivotunlaiseksi kolmosketjun sentteriksi.
46. CAROLINA - Michael Zigomanis, C, 183 cm, 85 kg, s. 17.1.1981. Re-entryjä - varattiin ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten Buffaloon numerolla 64. Peliätekevä, älykäs asennepelaaja on nakutellut OHL:ssä vuosi vuodelta enemmän pisteitä, mutta luisteluvauhdin ja voimanpuute vaivaavat. Punttisalin kautta ensi syksynä AHL:ään?
47. TAMPA BAY - Alexander Polushin, RW, 192 cm, 90 kg, 8.3.1983. Rooli: eurogrinder. Polushin on riittävän taitava pelatakseen Venäjän 18-vuotiaiden maajoukkueen ykkösketjussa, mutta ei tarpeeksi taitava kuuluakseen joukkueen tähtipelaajiin. Maajoukkueessa tehtävänä oli kaivaa kiekkoa nurkista, mennä maskiin ja karvata, ja hoiti työnsä velvollisuudentuntoisesti. Polushinin heikkoudet ovat henkisellä puolella, eli pelistä puuttuu päämäärätietoisuutta ja särmää.
48. NEW JERSEY - Tuomas Pihlman, W, 188 cm, 92 kg, s. 1982. Rooli: Kahdensuunnan hyökkääjä. Suomalaiseksi laituriksi kova taklaaja. Mutta pelistä löytyy myös muuta, sillä Pihlman on taitava käsistään, hyvä luistelija ja vahva pelaaja. Kehittymisen varaa on pelinäkemyksessä ja viimeistelyn terävyydessä.
49. LOS ANGELES - Mike Cammaleri, C, 174 cm, 74 kg, s. 8.6.1982.
50. BUFFALO - Chris Thorburn, C, 188 cm, 88 kg, s. 3.6.1983. Rooli: Kolmosketjun grinderi. Thorburn pelasi kauden aikana sekä hyökkääjänä että puolustajana. Putosi CSS:n rankkauksessa lopullisella listalla 13 pykälää alaspäin. Vaikka Thorburn teki viime kaudella OHL:ssä yli 50 pistettä, niin hänellä ei katsota olevan juurikaan annettavaa hyökkäyspäässä, vaan roolina NHL:ssä olisi alivoima- ja puolustuspealisti. Nykypäivän NHL:ssä kolmosketjun hyökkäjän pitää olla vähintään OK luistelija, tehokas karvaaja ja laukausten blokkaaja, omattava hyvät perustaidot, halukkuutta fyysisen peliin ja oikea asenne. Thornburn täyttää nämä kriteerit.
51. LOS ANGELES - Jaroslav Bednar, C, 180 cm, 88 kg, s. 8.11.1976. Varausta ei olisi tullut näin aikaisin, jollei sopimus olisi jo ennakolta selvä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan miten asenne taipuu NHL-kuvioihin.
52. EDMONTON - Eddie Caron, C, 188 cm, 97 kg, s. 1.4.1982. Rooli: Voimahyökkääjä. Caron siirtyy ensi kaudella pelaamaan New Hampshiren yliopistoon ja on takonut alemmalla sarjatasolla paljon maaleja. Erittäin vahva pelaaja, jolla on terävä rannelaukaus ja hyvät syöttötaidot. Pelinäkemys ja luistelunopeus kyseenalaistettu. Tähänastisen vastuksen köykäisyyden vuoksi skouteilla ei kuitenkaan ole selkeää kuvaa tämän nuoren taitotasosta ja potentiaalista.
53. COLUMBUS - Kiel McLeod, C, 194 cm, 100 kg, s. 30.12.1982. Rooli: Voimahyökkääjä. Pitkäksi venähtäneellä McLeodilla on vielä vaikeuksia lihaskoordinaation kanssa eivätkä voimatkaan vielä ole ”power forward”-tasoa, mutta näillä todella pitkillä pelaajilla kehitys on hitaampaa kuin pätkillä. Kiel on pelannut WHL:ssä jo kolme kautta ja pääsi 2000-01 kaudella piste per peli vauhtiin. Vahvuutena ylivoimapelaaminen ( = maskimies), työmoraali ja heikkoutena luistelu. Jos joskus pelaa NHL:ssä, niin reitti kulkee farmiliigan kautta.
54. PITTSBURGH - Noah Welch, D, 192 cm, 96 kg, s. 26.8.1982.
55. BUFFALO - Jason Pomiville, RW, 180 cm, 75 kg, s. 30.11.1982
56. CALGARY - Andrei Medved, G, 183 cm, 95 kg, s. 1.4.1983. Rooli: roly-poly-goalie. Medved oli Venäjän joukkueen ykkösmaalivahti 18-v. kisoissa, ja pelasi myös 20-vuotiaiden kisoissa. Peittävä maalivahti, joka meni mielellään perhosasentoon tilanteessa kuin tilanteessa. Nopeat kädet ja jalat. Pelasi mielellään lähellä maaliviivaa eikä juurikaan lähtenyt maaliltaan haastamaan laukojaa. Eurooppalaiseksi maalivahdiksi erittäin hyvä mailapelaaja. Koska Venäjän -83 maajoukkue oli kisoissa ylivoimainen, niin Medvedistä ei saanut käsitystä miten hänen hermonsa kestävät tiukassa paikassa. Katsomossa siviilivaatteet päällä istuessaan hän näytti ylipainoiselta ja ylimieliseltä.
57. ST. LOUIS - Jay McClement, C, 185 cm, 87 kg, s. 2.3.1983.
58. WASHINGTON - Nathan Baetsch, C, 183 cm, 85 kg, s. 30.3.1983.
59. CHICAGO - Matt Keith, RW, 186 cm, 86 kg, s. 11.4.1983.
60. NEW JERSEY - Viktor Uchevatov, D, 194 cm, 93 kg, s. 10.2.1983. Rooli: Puolustava puolustaja. Isokokoinen europuolustaja. Vaikka onkin kömpelön oloinen, niin ehtii yleensä tilanteisin. Pelaa varmaa peruspeliä ja pystyy pysymään rauhallisena häirittynäkin. Ei tarpeeksi taitava pelaamaan ylivoimaa. mutta riittävän iso pelaamaan alivoimaa. Hyvä sulkemaan oman pelaajansa pois pelistä.
61. TAMPA BAY - Andears Holmqvist, D, 192 cm, 88 kg, s. 23.7.1981.
62. DETROIT - Igor Grigorenko, RW, 180 cm, 84 kg, s. 9.4.1983.
63. COLORADO - Peter Bulaj, G, 183 cm, 90 kg, 18.9.1982.
Kolmas kierros
64. FLORIDA - Tomas Malec, D, 185 cm, 86 kg, s. 13.5.1982.
65. TORONTO - Brendan Bell, D, 183 cm, 88 kg, s. 31.3.1983.
66. VANCOUVER - Fedor Fedorov, C, 190 cm, 92 kg, s. 11.6.1981. Re-entry, Sergei Fedorovin pikkuveli.
67. NEW JERSEY - Robin Leblanc, RW, 185 cm, 80 kg, s. 11.1.1983.
68. FLORIDA - Grant McNeill, D, 187 cm, 90 kg, s. 8.6.1983.
69. ANAHEIM - Joel Stepp, C, 183 cm, 83 kg, s. 11.2.1983.
70. DALLAS - Yared Hagos, C, 185 cm, 92 kg, s. 27.3.1983.
71. MONTREAL - Tomas Plekanec, LW, 177 cm, 82 kg, s. 1982.
72. NEW JERSEY - Brandon Nolan, C, 183 cm, 76 kg, s. 18.7.1982.
73. CHICAGO - Craig Andersson, G, 185 cm, 77 kg, s. 21.5.1981.
74. MINNESOTA - Chris Heid, D, 185 cm, 92 kg, s. 14.3.1983.
75. NASHVILLE - Denis Platanov, ?, 185 cm, 88 kg, s. 6.11.1981.
76. NASHVILLE - Oliver Setzinger, C, 183 cm, 81 kg, s. 11.7.1983. Ilveksessä pelaava itävaltalainen.
77. BOSTON - Darren Maclachlan, 185 cm, 110 kg, s. 16.2.1983.
78. PHOENIX - Beat Schiess-Forster, 185 cm, 93 kg, s. 2.2.1983.
79. NY RANGERS - Garth Murray, C/LW, 185 cm, 91 kg, s. 17.9.1982.
80. ATLANTA - Michael Garnett, G, 185 cm, 86 kg, s. 25.11.1982.
81. OTTAWA - Neil Komadoski, D, 185 cm, 94 kg, s. 10.2.1982.
82. TORONTO - Jay Harrison, D, 191 cm, 90 kg, s. 3.11.1982.
83. LOS ANGELES - Henrik Juntunen, W, 188 cm, 84 kg, s. 24.4. 1983. Rooli: Kolmoskentän karvaaja. Iso ja yritteliäs laituri eikä epäröi taklata, vääntää nurkissa tai ajaa maalille. Luistelee kokoisekseen ihan hyvin, mutta lopullinen terävyys puuttuu niin luistelusta, kiekollisesta pelistä kuin pelitilanteen hahmottamisesta.
84. EDMONTON - Kenny Smith, D , 187 cm, 93 kg, s. 31.12.1981.
85. COLOMBUS - Aaron Johnson, D, 183 cm, 85 kg, s. 30.4.1983.
86. PITTSBURGH - Drew Fata, D, 185 cm, 96 kg, s. 28.7.1983.
87. COLUMBUS - Per Mars, ?, s. 23.10.1982.
88. TORONTO - Nikolas Corbeil, C, 177 cm, 76 kg, s. 30.3.1983.
89. ST. LOUIS - Tuomas Nissinen, G, 183 cm, 80 kg, s. 17.7.1983.
90. WASHINGTON - Owen Fussey, RW, 183 cm, 83 kg, s. 2.4.1983.
91. CAROLINA - Kevin Estrada, LW, 177 cm, 80 kg, s. 28.5.1982.
92. DALLAS - Anthony Aquino, RW, 177 cm, 80 kg, s. 1.8.1982.
93. MINNESOTA - Stephene Veilleux, C, 185 cm, 83 kg, s. 16.11.1982.
94. TAMPA BAY - Evgeni Artjukhin, W, 194 cm, 96 kg, s. 4.4.1983.
95. PHILADELPHIA - Patrick Sharp, C, 183 cm, 84 kg, s. 27.12.1981.
96. PITTSBURGH - Alexandre Rouleau, D, 185 cm, 81 kg, s. 29.7.1983.
97. COLORADO - Danny Bois, RW, 183 cm, 88 kg, s. 1.6.1983.
Tässä linkkejä Jatkoajan draftia käsitteleviin kolumneihin:
Draftiennakko - ketkä suomalaiset huudetaan NHL:n listoille
Draftin ensimmäinen kierros
Draft memories osa 1
Draft memories osa 2
Kaikkien aikojen draft - 1979
Seuraamme myös tiiviisti usein varaustilaisuuden yhteydessä kiihkeänä käyvää kaupankäyntiä. Raportoimme välittömästi kaikista tapahtuneista pelaajakaupoista tässä uutisessa.