Pelottavaa, mutta lähes täydellistä: Jussi Olkinuoran sirkus latisti KalPan

LIIGA / Raportti
Jussi Olkinuoralta nähtiin perjantainakin varsin kummallisia, mutta todella toimivia peliliikkeitä. (Arkistokuva)
Kuva © Samppa Toivonen - https://www.samppas.net
Pelicans-vahti Jussi Olkinuora ja isäntien Jesset nousivat perjantaina valokeilaan Lahdessa. Kummallisilla, mutta sitäkin paremmilla suorituksillaan kotiyleisölle ylimääräisiä sydämentykytyksiä mahdollisesti aiheuttanut lahtelaistorjuja liekehtii tällä hetkellä mielettömän itseluottamuksensa turvin. Pussinokat piti pisteet Lahdessa numeroin 3−2.
Lähtökohdat 

Liigassa neljättä sijaa ennen illan kierrosta miehittänyt Pelicans luisteli kotiyleisönsä eteen kahden ottelun voittoputkessa. Pussinokkainen joukkue on ollut vahvassa myötäisessä jo pidemmän tovin, kun seitsemästä edellisestä kamppailusta oli kertynyt peräti kuusi suoraa voittoa ja 18 pinnaa.

Pelicansilla oli toiminut edellisissä otteluissaan oikeastaan kaikki riittävän hyvin: Niin hyökkääminen, puolustaminen kuin maalivahti Olkinuorakin.

Maalivahtipelaaminen 

Olkinuoralle kirjattiin ottelun ensimmäisen kymmenen minuutin aikana torjunta lähes yksi per minuutti -tahdilla. Ykkösveskariksi Jakub Skarekin MM-kisakomennuksen takia noussut torjuja pudotti näistä eteensä pelottavan monta, mutta oikeastaan toisen erän alusta lähtien laulu muuttui. Pelicans-vahti torjui edelleen lähes kaiken, eivätkä pikkumustat enää putoilleet.

Kassarin korkeasta itseluottamuksesta kertoo jotain ne seikat, että maalivahti mm. väänsi noin pelin puolen välin paikkeilla kiekosta maalinsa takana kulmaväännössä KalPa-pelaajan kanssa pysäytettyään pikkumustan ensiksi ränniin. Toisen erän lopulla hän tuli erästä KalPa-paikkaa vastaan liki puoleen väliin omaa puolustusaluettaan.

Jotenkin tuntuu, että Olkinuora antaa pakistolle poikkeuksellisen paljon ohjeita. Hänen oikeastaan jokainen huuto raikaa katsomoon asti poikkeuksetta.

Puolustuspelaaminen 

Pelicans-pakisto oli aina pelin alla, kun KalPa pääsi yrittämään Olkinuoran horjuttamista. Vaikka veskari pariin kertaan kiekon pelottavasti pudottikin, eivät nuo tilanteet lopulta kostautuneet.

Olkinuoralle lievästä sekoilusta huolimatta likimain puhtaat paperit, ja sama koskee lahtelaisten alakertaa. Vaikka pikkumusta ehkä pariin kertaan karkasikin lahtelaisten kannalta väärässä paikassa väärälle joukkueelle, ei joukkuetta ole syytä lytätä. Katsokaa vaikka tulostaulua.

Sekin on Pelicansin kannalta komea fakta, että joukkue on päästänyt koko sarjassa peräti toiseksi vähiten maaleja (93). On se uskottava, että vaikka Olkinuora kuinka tiputtaisi kiekkoja tai muuten sekoilisi, on hän pelimies suhteellisen varmasti luutivan alakerran alla.

Hyökkäyspelaaminen 

Liigassa edelleen terävimmän kärjen takana keikkuvan Pelicansin suurin vahvuus ei perjantaina yllättäen ollutkaan tavaramerkiksi muovautunut aggressiivinen ja raivokas hyökkääminen, vaan pikemminkin tiivis ja sitkeä puolustaminen.

Toki esimerkiksi joukkueen toinen maali oli luokkaa maaginen. Armottomasti töitä joka puolella tekevä Hynek Zohorna veivasi KalPa-puolustuksen maata kiertävälle radalle, ei laukonut b-pisteiden välistä vaan osoitti loistavaa pelisilmää passaamalla pikkumustan sivuun Jesse Saariselle. Poikittaisliikkeeseen joutuneella Jonathan Iilahdella ei ollut saumoja.

Erikoistilanteet 

Pelicans sai taas kotipelissään suhteellisen vähän ylivoima-aikaa, kun sitä irtosi vain neljä minuuttia. Toisaalta isännät eivät joutuneet huhkimaan alivoimallakaan kuin kaksi minuuttia.

Erikoistilanteista on paha vetää suurempia johtopäätöksiä, mutta se on helppoa todeta, että ei esimerkiksi ylivoima tällä erää mitään maagista tarjonnut.

Lähtökohdat 

Jos olivat isäntäjoukkueen lähtökohdat otteluun otolliset, niin samaa voi todeta myös vieraspoppoosta - vaikka se Lahteen Tappara-tappio niskassa tulikin. Ennen sitä KalPa oli voittanut Spengler Cup huomioiden jopa seitsemän ottelua peräkkäin.

Kuopiolaiset saivat Davosissa selvän itseluottamuspiikin, joka kantoi sittemmin myös liigajäillä.

Maalivahtipelaaminen 

Iilahti ei ehkä ollut syypää Pelicansin maaleihin, mutta ei hän toisaalta pystynyt tarjoamaan avaimia voittoon. Tasapaksua - ei maagista, ei sukellusta.

Puolustuspelaaminen 

KalPa piti Pelicansin, joka ei päässyt rummuttamaan hyökkäyksiä totuttuun tapaan, kurissa ensimmäisessä ja toisessakin erässä miehekkäästi. Perjantaina ratkaisuksi jäi isäntien väkevä hetki kolmoerässä.

− Ensimmäinen 20 minuuttia oli hyvää, vauhdikasta peliä. Toisessa erässä emme olleet huolellisia kiekon kanssa, KalPan päävalmentaja Sami Kapanen sanaili.

Hyökkäyspelaaminen 

Vierasjoukkue oli etenkin ottelun alussa se, joka vei. KalPan hyökkääminen oli alati vaarallisen oloista ja luovaa noin ensimmäisen puolituntisen. Ei ole ehkä väärin todettu, että Pelicans selvisi ensierässä takaiskuitta osaksi hyvän onnensa myötä. Toki esimerkiksi lahtelaisten Niko Kivelä pääsi pommittamaan pikkumustan rautaan.

KalPan suurin syömähammas oli Olkinuora, kun vieraat eivät meinanneet osuneet edes Vesijärveen. Keltapaitoja käy siinä mielessä sääliksi, että kuopiolaiset pitivät Pelicansia juuri ennen 2−0-maalia pilkkanaan loistavan kiekollisen pyörityksensä ansiosta.

Erikoistilanteet 

Kuten todettua, Lahdessa nähtiin jälleen kerran vain kuusi minuuttia erikoistilanteita. Niistä ei minuuttien takia pysty eikä ehkä edes kannata vetää suurempia johtopäätöksiä. Yhtään erikoistilannemaalia illassa ei nähty, ellei KalPan lopussa syntynyttä toista osumaa huomoida.

Sen kuopiolaiset iskivät ilman maalivahtia erinomaisen myllytyksen päätteeksi.

Erikoista 

Pelicansin kolmanneksi paras pistemies Jesse Mankinen (8+16=24) saavutti joukkueensa edellisessä ottelussa Ässiä vastaan 500 ottelun rajapyykin. Hyökkääjä palkittiin tästä komeasta tempusta KalPaa vastaan - eli juurikin joukkuetta, jossa hän juhli SM-hopeaa keväällä 2017.

Kamppailu oli yhtä Jessejen juhlaa. Mankisen lisäksi taiston alussa palkittiin nuorten maailmanmestari Jesse Ylönen, avausmaalin puolestaan iski Saarinen - eikä osumaan tietysti merkattu syöttäjiä. Kun myös illan toinen häkki oli kultakuupan käsialaa, tuli perjantaista tehohyökkääjän (7+23=30) kauden ensimmäinen kahden maalin ilta.

Ottelun ratkaisu 

Kun Olkinuora torjui lähes kaiken mahdollisen ja nollasi vieraat lupaavan näköisessä myllyssä päätöserän alussa, meni kotijoukkue menojaan. Kolmoserän alun hetket todistivat taas sen faktan, että "jos et itse tee, kaveri kyllä tekee".

Saarisen illan toinen rysä ja kovasta työstään ansaitun palkinnon saaneen Kivelän maali latistivat KalPan totaalisesti, vaikka se kuparisen onnistuikin pistämään palasiksi.

− Kyllä me olimme onnekkaampia kaukalossa olleista joukkueista, emme välttämättä parempia. Hyvä suomalainen jääkiekko-ottelu, jossa oli paljon viihdettä. Paransimme kolmanteen erään. Oli vaikea peli, kun viikon odottelimme ja vastustaja laittoi henkensä kaupalla kaiken peliin, Kivelää, Saarista ja Olkinuoraa kehunut Pelicans-luotsi Ville Nieminen mietti.

Ottelun yksi sankareista, eli Saarinen ei vaikuttanut olevan täysin tyytyväinen, vaikka hän kaksi häkkiä iskikin maagisten kiekonriistojen jälkeen.

− No jos ihan rehellisiä ollaan, niin siinä ne meidän ketjun hyvät jutut taisivatkin olla. Oikeaan aikaan saimme kiekonriiston, Saarinen murjaisi.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Otteluvideo