Vilkasta keskustelua toimituksen kesken herättäneet viime viikon tapahtumat saavat tällä kertaa monta ääntä. Reaktiona aprillipilasyytökseen eräs toimittaja nosti pöydälle puhdasta taulukkodataa.
Jatkoajan toimittajat Juha Oinonen, Joni Perälä, Niko Välkepinta, Veeti Välimäki ja Konsta Kiviniemi väittelevät voittomaalikilpailun tarpeellisuudesta, Ville Petmanin kurittomuudesta ja Reid Gardinerin maalitahdista.
Voittolaukaukset ovat out, tasapeli on in
Perälä: Voittomaalikilpailun tarkoituksena on maalittoman jatkoajan jälkeen ratkaista voittaja yleisöä viihdyttävällä ja jännittävällä tavalla. Näistä adjektiiveista on ajauduttu kovin kauas.
Jos voittomaalikilpailut olisivat jännittäviä, voisi kuvitella HIFK:n ja KooKoon taannoisen 38 laukojan spektaakkelin olleen vuoden sykähdyttävin urheiluhetki. Todellisuudessa katsojat saivat nähdä, kuinka laukoja toisensa jälkeen epäonnistui maalinteossa matalalla, maalivahdin patjoihin pysähtyneellä lirulla. Harhautukset ja jopa kiekon kohottamiset loistivat lähes kokonaan poissaolollaan.
Välkepinta: Kieltämättä pitkät "rankkikisat" eivät aina ole niitä jääkiekon herkullisimpia hetkiä. Mielestäni kilpailussa säilyy – mahdollisista surkeista yrityksistä huolimatta – kuitenkin tietynlainen jännite, kun yksikin suoritus voi ratkaista lisäpisteen kohtalon. Kisan venyminen äärimmilleen tekee tilanteesta katsojille ikään kuin hämmentävän mielenkiintoisen.
Välimäki: Olen väitteestä täysin eri mieltä. Voittomaalikilpailut ovat yleensä pelin parasta antia tylsiin perusvääntöihin! Pelaajien luovuus pääsee kukkimaan, kun kaikki avaimet ovat vetäjän käsissä eikä tarvitse miettiä edessä olevia puolustajia. Toki näiden puolustajanakin on myönnettävä, että HIFK:n ja KooKoon taistelu oli pitkästyttävää seurattavaa, sillä yritysten taso oli todella heikko.
Perälä: Syytä ei voi vierittää pelkästään pelaajien niskaan, vaan olosuhteet vaikuttavat tietenkin asiaan. Jää saattaa noin myöhäisessä vaiheessa ottelua olla sellaisessa kunnossa, että jokainen harhautus on riski. Joskus kokeiltiin kaukalon keskikaistan ajamista jääkoneella ennen voittomaalikilpailua. Se voisi mahdollistaa luovemmat rankkariyritykset, mutta sekään ei välttämättä olisi odottelun arvoista. Lisäksi jo nyt pitkät ottelutapahtumat venyisivät entisestään.
Välkepinta: Ottelutapahtumien venyttäminen tuskin on kenenkään toiveissa. Jossain kohtaa tulee raja vastaan, eikä esimerkiksi Auroraliigassa syyskuussa nähty 22 laukojaparin kisa palvele ottelutapahtumaa juurikaan. Viihdyttävyyden kannalta ottelu pitäisi pystyä ratkaisemaan muilla keinoin.
Välimäki: Mielestäni ihminen, joka on jäähallissa lähemmäs kaksi ja puoli tuntia, ei harmistu, vaikka päälle tulisi ylimääräinen kymmenen minuutin voittomaalikilpailu. Mielenkiintoisempaa se kuitenkin on kuin nykyinen 3vs3-jatkoaika, joka kuluu tällä hetkellä lähinnä omaan päähän pelaamiseen riskien minimoimiseksi.
Perälä: Tarjoaisinkin ratkaisuksi voittomaalikilpailujen poistamista kokonaan. Samalla voitaisiin karsia jatkoajoilta turha peruuttelu, sillä lisäpisteen saisi vain tekemällä maalin jatkoajalla. Jos se ei kummaltakaan onnistuisi, jäisi kolmas piste jakamatta.
Välkepinta: Tämän ehdotuksen taakse voin asettua. Tasapeleissä on toki omat ongelmansa niissäkin, mutta tietyllä tapaa koen, ettei joukkue ansaitse lisäpistettä, jos se ei tee maalia edes 3vs3-jatkoajalla. Tästäkään formaatista kaikki eivät pidä, mutta se on silti voittomaalikilpailua parempi.
Tasapelit poistuivat Liigasta ymmärtääkseni muun muassa siitä syystä, että ne eivät tyydyttäneet katsojia antiklimaattisena lopputuloksena. Tästä on kuitenkin 20 vuotta. Mikä estää testaamasta mielipiteitä uudestaan?
Välimäki: Mielestäni jalkapallon suurin antikliimaksi on tasapeli, enkä haluaisi sitä jääkiekkoon. Toki nykyisellään systeemi tarvitsee muutoksia, etteivät jatkoajat olisi enää pakittelua. Tasapeli ei kuitenkaan olisi oikea ratkaisu.
Ville Petman ei ole ollut C-kirjaimen arvoinen
Välkepinta: Ville Petman elää tunteella joukkueensa johtajana. Tämä on kuitenkin läikkynyt pahasti yli otteluiden ratkaisuhetkillä lokakuussa. On puhdas fakta, että SaiPa on menettänyt viime aikoina pisteitä silkalla kurittomuudella.
Kiekko-Espoota vastaan 1. lokakuuta pelatun ottelun kamppailutilanteesta SaiPa-kapteeni sai yhden ottelun pelikiellon viime sekuntien jalkapyyhkäisystä. SaiPa haki kohtaamisessa 0–2-tilanteessa kavennusta, mutta joutui rikkeidensä takia alivoimalle ottelun päätöshetkillä.
Viime viikolla Lukon vieraana Petman iski vihellyksen jälkeen Antoine Morandia kaulan seudulle poikittaisella mailalla ja sai pelirangaistuksen tilanteessa, jossa kotijoukkue oli juuri tullut kahden maalin takaa tasoihin. SaiPan hallitseman ottelun ote oli lisäksi kääntynyt täysin toiseen suuntaan. Peliaikaa oli jäljellä alle neljä minuuttia.
Lopputulemana SaiPa ei saanut pistettäkään, kun Lukko iski Petmanin jäähyn aikana voittomaalin sekä lopullisen upotuksen tyhjiin.
Perälä: Huonot ratkaisut väärissä tilanteissa näyttävät ikäviltä. Media ja kannattajat ovat myös vapaita muodostamaan mielipiteensä Petmanin kelpoisuudesta kapteeniksi näiden tilanteiden perusteella, mutta tuskinpa C-kirjainta parin väärään paikkaan tulleen jäähyn takia ruvetaan poistamaan.
Välkepinta: Ei voi kiistää, etteikö Raimo Helmisen joukkue laittaisi kentällä kunnolla "roppaa likoon". Tämä viihdyttänee kannattajia ja nostanee joukkuehenkeä. Mutta vielä viime lauantain JYP-ottelussa tulleet kaksi ulosajoa eivät voi olla pelkkiä vahinkoja tai tuomarivirheitä sarjan eniten minuutteja keränneelle joukkueelle.
Perälä: Joukkueen pelityyli on valmennusjohdon käsissä, ei niinkään kapteenin. Valmennus voi toki käyttää kapteenia ja muita johtavia pelaajia viestinsä saamiseksi perille, jos korjattavaa on.
Kapteenin tehtävä on johtaa, mutta ei häntä silti voi suoraan syyttää joukkuetovereiden ulosajoista. On vaikea nähdä, että aiempien ottelujen huolimattomat jäähyt olisivat suoraan johtaneet lauantain tapahtumiin. Ja vaikka pikkuveljet usein katsovatkin isoveljeään ylöspäin, olisi hassua kuvitella Mikko Petmanin lauantaisen ulosajon johtuneen veljen esimerkistä.
Välkepinta: En luonnollisesti elä joukkueen kopissa ja siten näe kunnolla sen arkea tai kuule kapteenin kannustuspuheita erätauoilla. Tästä huolimatta voi todeta, että Petman ei esitä tällä hetkellä ainakaan jäällä SaiPan kapteenin arvoisia suorituksia, vaan johtaa esimerkillään joukkojaan rikkomaan turhaan. Valmennuksen ja urheilujohtaja Harri Ahon valitsemalta kapteenilta odotetaan enemmän.
Perälä: Asian ydin on juuri pukukoppielämässä. Emme voi, eikä meidän pidäkään tietää kaikkea, mitä kopissa tapahtuu. Vaikka kapteenin valinnalla voi halutessaan viestiä myös ulospäin, on se kuitenkin pohjimmiltaan joukkueen sisäinen asia. Kapteeniuden kyseenalaistaminen nyt kentällä nähtyjen tapahtumien perusteella on ennenaikaista.
En myöskään usko Helmisen haluavan laittaa vahinkoa kiertämään. Häneltä itseltään vietiin ulosajon seurauksena Ilveksen kapteenin C-kirjain syksyllä 2006. Titteli päädyttiin kuitenkin palauttamaan "Raipelle" jo yhden ottelun jälkeen.
Reid Gardiner rikkoo yhden kauden maaliennätyksen
Oinonen: Melkoinen aprillipila näin lokakuussa!
Arto Javanaisen ylivertaisuus maalintekijänä, jos jokin, pitäisi olla pyhää kotimaisessa kiekkoilussa. Siitä osoituksena porilaishyökkääjän yli 150 osuman johto Liigan kaikkien aikojen maalintekijätilastossa.
Ennätyksellisen 47 maalin runkosarjan lisäksi Javanainen pelasi kolme muuta kertaa runkosarjan vähintään maali per peli -tahdilla. Liigan parhaalle maalintekijälle luovutettavan Aarne Honkavaara Trophyn Javanainen voitti viidesti.
Nyky-Liigassa Reid Gardiner on kiistatta erinomainen maalintekijä. Tehokkaimmillaan kanadalainen viimeisteli kaudella 2023–24 JYPissä 24 osumaa 49 ottelussa. Kyseisellä kaudella pisin maaliton putki oli kahdeksan ottelua.
Tämän kauden alku on Gardinerilta ollut ilmiömäinen, kun 15 ottelussa on syntynyt 16 maalia. Kautta on kuitenkin kolme neljäsosaa jäljellä, ja pimein vuodenaika on vasta tuloillaan.
Kaudella 1999–00 Kai Nurminen tykitti 41 maalia 54 ottelussa. Sittemmin kovimman saldon on lyönyt tauluun Janne Lahti kaudella 2010–11, kun 59 ottelussa syntyi 37 osumaa. Tämän vuosituhannen puolella Liigan maalikuninkuus on kymmenen kertaa irronnut alle 30 maalilla – viimeisimpänä Gardinerille itselleen.
Nämä tilastot maalaavat kuvaa viimeistelytehokkuudesta Liigassa. Raakoja faktoja enemmän uskon kiekkojumaliin. “Javalle” kuuluu tämä ennätys, kun paikka kautta aikain pistepörssin kärjessä karkasi yli 200 ottelua enemmän pelanneelle Janne Ojaselle.
Kiviniemi: Javanaisen ennätystä on pidetty normaaliolosuhteissa miltei rikkomattomana koko vuosituhannen ajan, joten ajatus kanadalaisesta hätyyttelemässä 50 maalin rajapyykkiä kuulostaa varmasti härskiltä monen korvaan.
Gardinerista jo esille tuotu erinomaisen maalintekijän ominaisuus on noussut aivan uudella tavalla esiin Oulussa, kun hänet on ensimmäistä kertaa urallaan paketoitu yhteen eliittiluokan ketjukavereiden kanssa. Kauden alku on todellakin ollut ilmiömäinen, sillä Gardiner on 15 ottelun jälkeen parhaassa maalintekotahdissa sitten Javanaisen ennätyskauden.
Alla oleva taulukko listaa Javanaisen ennätyskauden lisäksi kuusi hänen jälkeensä eniten maaleja yhdellä kaudella tehnyttä pelaajaa. On huomionarvoista, että Gardinerin lapa on ollut kuumimpana kaikista 15 runkosarjaottelun jälkeen, joten kanadalainen on oikeilla jäljillä ennätysjahdissaan.
| Kausi | Pelaaja | Joukkue | Maalit | Ottelut | Maalikeskiarvo | Kauden maalit |
| 2024–25 | Reid Gardiner | Kärpät | 16 | 15 | 1,07 | ? |
| 1989–90 | Raimo Summanen | Ilves | 16 | 15 | 1,07 | 39 |
| 1987–88 | Arto Javanainen | TPS | 15 | 15 | 1,00 | 47 |
| 1988–89 | Jukka Vilander | TPS | 15 | 15 | 1,00 | 43 |
| 1999–00 | Jan Čaloun | HIFK | 15 | 15 | 1,00 | 38 |
| 1999–00 | Kai Nurminen | TPS | 13 | 15 | 0,87 | 41 |
| 1991–92 | Teemu Selänne | Jokerit | 8 | 15 | 0,53 | 39 |
| 2010–11 | Janne Lahti | Jokerit | 8 | 15 | 0,53 | 37 |
Tilastot siis puoltavat sitä, että Gardiner on matkalla ainakin vuosituhannen korkeimpaan maalimäärään, mutta oikea kysymys oli Javanaisen tasolle yltämisestä kauden päätteeksi.
Miksi juuri Gardiner pystyy siihen, jos häntä edeltävätkin nimet ovat jääneet lyhyeksi?
Kuuma lapa on eittämättä erinomainen apu matkalla tavoitteeseen, mutta sen lisäksi hän on juuri nyt itseään etsivän Kärppä-lauman ehdoton ykköstykki. Viime kauden maalikuningas Teemu Turunen on sivuissa kaukaloista, ja hänen odotetaan olevan sivussa ainakin joulukuuhun saakka. Siihen asti Kärpät roikkuu kynsin ja hampain Gardinerin ketjun tuloksenteon varassa, ja hän on ketjussa ehdoton ykkösvaihtoehto laukojaksi.
Ben Tardif ja Michal Kovařčík ovat osoittaneet jo alkukaudesta, että kiekko kyllä päätyy Liigan vaarallisimman laukojan lapaan. Ketju saa pelata takuuvarmasti yhdessä niin kauan, kunhan kaikki ovat terveenä ja pelikelpoisia. Kärppäkäskijä Ville Mäntymaa on nostanut ketjun myös numeroiden valossa kärkiketjuksi Turusen pudottua pois kokoonpanosta, jolloin kanadalaisen jääaika on noussut miltei puolellatoista minuutilla.
Ennen Turusen loukkaantumista hän kellotti peliaikakeskiarvokseen 16.44, mutta loukkaantumisen jälkeen hän on merkkauttanut 18.17 iltaa kohden. Vastuuta on siis ollut tarjolla pitkään, ja muutosta ei ole nähtävissä hetkeen.
Sen lisäksi vahvasti tunnepelaajana tunnettu Gardiner nauttii koko uransa kenties parasta alkukautta, joten pimenevätkään illat eivät onnistu sammuttamaan roihuavana käyvää liekkiä. Hän on jo kumonnut viime kausilta tutuksi käyneen lokakuun "laskevan trendin" iskemällä kuun kahdeksassa ottelussa enemmän maaleja kuin kahtena viime lokakuuna yhteensä.
Kiekkojumalat puolestaan voivat puuttua peliin tavalla tai toisella, mutta tilastojen valossa kanadalainen pikajuna kiitää kovasti historiankirjojen piikkipaikalle. Huippuluokan tarjoilu niin tasaviisikoin kuin ylivoimallakin, kasvanut ja toistaiseksi erittäin korkea vastuu, tunnepelaajaa vauhdittava huippualku ja joukkueen ykkösnyrkin rooli puoltavat uuden ennätyksen syntymistä.
Elämme tilanteessa, jossa jopa NHL:ssä huippuluokan maalintekijän erottava 50 maalin rajapyykki saattaa olla vaarassa.
