Saako Blues revanssin HIFK:sta?

HIFK:n esitys torstaina Jokereita vastaan oli sanalla sanoen surkea. Kotijoukkueen vahvaan kiekkokontrolliin perustava pelitapa oli joukkueelle myrkkyä. Tiivistäen voisi todeta, että helsinkiläisjoukkue oli kuin varjo viimekeväisestä.

Kiekon saatuaan siitä tuli avuton, eikä se tuntunut tietävän, mitä pelivälineelle pitäisi tehdä. Jos jotain positiivista haluaa etsiä, niin ainakin ylivoimapeli näytti vaaralliselta. Tutut nimet, Mikael Granlund ja Ville Peltonen erottuivat edukseen, vaikkei kumpikaan mitään erinomaista arvosanaa ansaitsekaan. Granlund näytti kuitenkin valmiimmalta pelaajalta, mitä viime kaudella, jota voi pitää helsinkiläisten kannalta erittäin hyvänä merkkinä.

Jos IFK:n ylivoima edes jotenkin toimi, samaa ei voi sanoa Bluesista. Lahdessa joukkueen pakkopeli oli vielä kovin keskeneräisen näköistä. Myös puolustuksessa jäi monella miehellä parannettavaa. Ville Varakas näytti hieman ikävöivän KHL:ään karannutta pakkipariaan, Jere Karalahtea.

Teemu Ramstedt mittaa HIFK:n nykykunnon.

Petteri Äikäs - petteri.aikas@jatkoaika.com

Positiivisella puolella oli maalivahti Petri Koiviston oivat otteet sekä HIFK:n mestaruusmarssia viime keväänä katsomosta seurannut Teemu Ramstedt, joka sai oivan alun uudessa seurassaan. 23-vuotiaalle helsinkiläissentterille hieman himmeämmät valot saattavat sopia paremmin ja edessä voi hyvinkin olla uran paras kausi.

Ottelun alulla on valtavan suuri merkitys lauantaina. Mestaruusviirin nostamisesta ajatukset väkisinkin palautuvat viime kevääseen – ja tällä kertaa puhutaan molemmista joukkueista. Kumpi palautuu muistelusta nopeammin ja laittaa työrukkaset käteen? Suuressa osassa on myös maalivahtipeli. Jan Lundell ei vakuuttanut Jokereita vastaan, onko Juuso Riksman täydessä pelikunnossa? Petri Koivisto avasi kautensa – kuten todettua – erinomaisesti.