Pavel Datsjuk

Ura:

Detroit varasi Datsjukin jo kesän 1998 draftissa, mutta mies "unohtui" moneksi vuodeksi venäjälle. Myöhäisiässä enemmän kehittynyt nuorukainen vakuutti seurajohdon vasta kesän 2001 harjoitusleirillä ja siitä lähti räjähdysmäinen nousu aivan NHL:n kirkkaimpien tähtien joukkoon.

Ensimmäisellä NHL-kaudellaan 2002 venäläissentteri voitti Stanley Cupin ja pelasi tärkeässä roolissa kolmosketjussa Brett Hullin kanssa. "Two kids and a goat" lempinimen saaneen kolmikon täydensi Phoenixiin sittemmin siirtynyt Boyd Devereaux. Salt Lake Cityn Olympialaisista Datsjuk saavutti Venäjän paidassa Olympiapronssia. Työsulkukaudella 2004-05 Datsjuk pelasi Moskovan Dinamossa, jossa voitti Venäjän Superliigan mestaruuden. Datsjuk valittiin koko liigan arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Rikkoi työsulkuvisiitin jälkeen piste-ennätyksensä NHL:ssä ja nousi liigan kirkkaimpien tähtien joukkoon. Teki kaudella 20-2007 peräti seitsemän vuoden jatkosopimuksen Detroitin kanssa.  Voitti Selke-palkinnon kolmena kautena putkeen 2007-10, sekä uransa toisen Stanley Cupin 2007-08.

Vahvuudet:

Uskomaton pelikäsitys ja kiekonkäsittelytaito. Vaikka mies pääasiassa on pelintekijä, niin pystyy myös maalintekoon. Datsjuk vain löytää keinon siirtääkseen kiekon verkon perukoille joko harhauttamalla tai räjähtävällä rannevedollaan. On kiekonriistotilastoissa yleensä aivan kärkipäässä ja aloitusprosentti parantunut vuosi vuodelta. Jotkut pitävät kaikken aikoijen parhaana mailankäsittelijänä.

Heikkoudet:

Pieni koko ajoittain isoimpia karhuja vastaan väänettäessä ongelma, vaikka ei kulmavääntöjä kaihdakaan.

Rooli:

Ykköskentän sentteri. Pelaa runsaasti ylivoimaa ja muodostanut muutaman vuoden ajan jonkinlaisen tutkaparin Henrik Zetterbergin kanssa pelatessaan. Pelaa myös alivoimaa.