Jukurit haastaa puolivälierässä hurlumhei-kiekollaan organisoidumpaa pelitapaa noudattavan Kärpät. Jatkoajan toimittajat Kalle Alin ja Joonatan Tuutti debatoivat sarjan kuumista väitteistä.
Jukureiden kuntopiikki oli ja meni, mutta Kärpät lähestyy vasta oman piikkinsä kärkeä
Alin: Runkosarjan viimeisistä kymmenestä ottelusta ainoastaan kaksi tappiota kokenut Kärpät lähtee pudotuspelitaipaleelleen yhtenä sarjan kuumimmista, ellei kuumimpana joukkueena. Joukkueen erikoistilannepelaaminen on erityisesti ollut häkellyttävän vahvaa viime aikoina. Runkosarjan viimeiseen yhdeksään otteluun petolauma ei päästänyt alivoimalla maaliakaan ja päinvastoin onnistui itse osumaan kahdesti. Tämän kalenterivuoden ylivoimaprosenttikin huitelee 35:n paremmalla puolella.
Näyttääkin kiistatta siltä, että Kärppien kuntopiikki osuu juuri oikeaan aikaan ja paikkaan. Joulukuussa tapahtuneen valmentajanvaihdoksen jälkeen Kärpät on kääntänyt väkevästi kurssinsa, ja tuntuu, että seuraava vaihde pelaamiseen on kaivettu esille. Oululaiset ovat onnistuneet hitsautumaan erinomaisesti yhteen ja voittaneet niinäkin iltoina, kun joukkue ei ole yltänyt parhaimpaan suoritukseensa.
Tuutti: Olli Jokisen valmentama Jukurit on osoittanut runkosarjan aikana sen, mihin se parhaimmillaan pystyy. Jokisen kova vaatimustaso piiskaa joukkueen taas liitoon. Ei ole mitään syytä sille, miksi pudotuspelit eivät sytyttäisi joukkuetta pelaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Etenkin Jukureiden konkarit, kuten Jarkko Immonen ja Pekka Jormakka saattavat saada lisävirtaa pudotuspeleistä. Immonen teki runkosarjassa 60 otteluun tehot 6+17=23 ja Jormakka iski 54 runkosarjaottelussa 39 (19+20) tehopistettä.
Jukureiden hurlumhei-kiekko on muokattavissa tilanteen vaatimaksi helpommin kuin Kärppien organisoidumpi pelitapa
Alin: On toki totta, että Kärppien tulokaskäskyttäjä Ville Mäntymaa on vielä pudotuspeleissä katsomaton kortti, mutta tähän asti mies on osoittanut, että hänen työkalupakissaan on myös kosolti taktisia aseita. Joukkueen pelitapaa on pikkuhiljaa hivutettu kohti nopeampaa pystysuunnan jääkiekkoa karistaen hitaita lähtöitä ja ylistrukturoitua kontrollikiekkoa arsenaalista.
Siitä huolimatta Kärppien pelisapluuna on eittämättä organisoidumpi kuin Jukureilla, muttei kuitenkaan niin organisoitu, etteikö se kestäisi jonkinasteista viilausta ottelusarjojen aikana. Itse asiassa nykykunnossa olevalle kärppälaumalle sopii niin nopeampi- kuin hidastempoisempikin pelaaminen, joten yhden kortin varassa ei Mäntymaa joukkoineen suinkaan ole.
Tuutti: Jukureiden armoton luistelukiekko ilman viivelähtöjä on ratkaiseva pelitapa. Aggressiivinen karvaus voi vaikeuttaa Kärppien pelin avaamista. Se on myös varioitavissa helpommin ja pelitapa on vastustajan kannalta yllätyksellisempää. Nopeat suunnanmuutokset ovat hyödyksi tässä.
On varmaa, ettei Jukurit tule myymään nahkaansa helpolla, eikä joukkue lähde peruuttelemaan, vaikka välillä jopa hullun rohkea karvaaminen kostautuisi takaiskuina omaan päähän. Vaikka Kärpät on täynnä kokeneita pelaajia, päävalmentaja Jokinen joukkoineen on myös jo runkosarjassa näyttänyt, että joukkueen pelitapaan on vaikea vastata.
Kärppien hyökkäystehot yhden ketjun varassa, mutta Jukureilta ratkaisukykyä on myös alemmissa ketjuissa
Alin: On kiistaton fakta, että runkosarjan aikana tulosvastuuta Kärppien osalta kantoi pitkälti Teemu Turusen, Ville Koivusen ja Joonas Kemppaisen muodostama troikka.
Ajoittain joukkuetta jopa reppuselässä kantaneen trion tukena on kuitenkin pudotuspeleihin lähdettäessä tasonsa Liigassa todistaneita konkaripelaajia, kuten kevään 2018 Jari Kurri -palkinnon voittaja Julius Junttila tai peräti maajoukkueeseen asti noussut ja tykkikauden pelannut Arttu Hyry.
Myös joukkueen alemmissa ketjuissa on potentiaalista ratkaisuvoimaa. Esimerkiksi kanadalaisvahvistus Connor Bunnamanin kausi on ollut tähän asti haastava, mutta onnistuneet pudotuspelit nostaisivat miehen osakkeita takaisin kohti odotusarvoja. Sama pätee niin ikään haastavat kaudet alla pudotuspeleihin lähteviin Kasper Björkvistiin, Peter Tiivolaan ja mikseipä Joose Antoseenkin.
Tuutti: Rukosarjan viimeisessä keskinäisessä kohtaamisessa Jukurit hävisi Kärpille maalein 2–3. Tästä huolimatta Jukureiden nelosketju teki ottelussa tuhojaan. Jesper Piitulainen, Jarkko Immonen ja Daniel Mäkiaho merkkauttivat kukin kaksi syöttöpistettä mieheen, eikä ole nähtävissä, miksi sama meno ei jatkuisi myös pudotuspeleissä.
Kokonaisuutena Jukureilla on ollut ratkaisuvoimaa laajalla rintamalla läpi runkosarjan. Pudotuspeleissä normaalistikin ratkaisijoiksi nousee monesti hieman pienemmän vastuun pelaajia. Jukureissa tämän tyyppinen tapahtumaketju ei olisi jo nähdyn perusteella mikään ihme.
Keskinäiset kohtaamiset runkosarjassa
19.10.2023 Kärpät–Jukurit 5–1
04.11.2023 Jukurit–Kärpät 2–0
10.01.2024 Kärpät–Jukurit 1–3
12.03.2024 Jukurit–Kärpät 2–3
Joukkueiden parhaat pistemiehet
Teemu Turunen, Kärpät 30+27=57
Ville Koivunen, Kärpät 22+34=56
Miika Koivisto, Kärpät 4+33=37
Niko Huuhtanen, Jukurit 19+27=46
Patrik Puistola, Jukurit 19+26=45
Michal Kovařčík, Jukurit 15+30=45
Parhaat pistemiehet keskinäisissä kohtaamisissa
Teemu Turunen, Kärpät 3+3=6
Joonas Kemppainen, Kärpät 1+3=4
Ville Koivunen, Kärpät 2+1=3
Jesper Piitulainen, Jukurit 2+1=3
Jarkko Immonen, Jukurit 1+2=3
Niko Huuhtanen, Jukurit 1+1=2
Eniten maaliodottamaa luotu
Teemu Turunen, Kärpät 280 laukausta, 17,51 xG (30 maalia, joista 30 maalista on laskettu maaliodottama)
Joonas Kemppainen, Kärpät 104 laukausta, 14,72 xG (11 maalia, joista 10 maalista on laskettu maaliodottama)
Connor Bunnaman, Kärpät 162 laukausta, 14,18 xG (7 maalia, joista 7 maalista on laskettu maaliodottama)
Oskars Batņa, Jukurit 154 laukausta, 19,70 xG (20 maalia, joista 19 maalista on laskettu maaliodottama)
Pekka Jormakka, Jukurit 224 laukausta, 17,93 xG (19 maalia, joista 18 maalista on laskettu maaliodottama)
Ondřej Kovařčík, Jukurit 160 laukausta, 16,27 xG (15 maalia, joista 13 maalista on laskettu maaliodottama)
Ilmoitetut maali- ja laukaisumäärät sisältävät vain varsinaisen peliajan aikana maalivahdille lauotut laukaukset. Luotu maaliodottama on Liigadatan laskema.
