Hurrikaanin poikkeuksellinen syksy

LIIGA / Artikkeli
JYPin tehomiehinä ovat häärineet odottamattomat duunarit. Hurrikaanin syyskausi on ylllätyksekäs myös muilta osin.
Kuva © Jarno Hietanen
JYPin syksy on ollut sarjataulukon sijoitusta lukuunottamatta poikkeuksellinen. Ryhmä on paininut yllättävän ongelman parissa läpi alkukauden. Samalla uudistuneet jyväskyläläiset huokuvat uutta potentiaalia. Vaan mikä onkaan Berliinin merkitys hurrikaaniryhmän keväässä?

JYP pääsi astelemaan joulutauolle tuttuakin tutummassa tilanteessa. Hurrikaaninippu on onnistunut napsimaan pisteitä tappavan tasaiseen tahtiin ja tästä syystä joulukinkkua maistellaan Jyväskylässä korkean sarjasijoituksen maustamana. Traktori puksuttaa päättäväisesti eteenpäin.

Kulmakivet ovat jälleen paikallaan. Maalivahtipeli toimii, viisikot rullaavat formussaan ja pelillisesti sapluuna on ailahduksista huolimatta hyvässä kuosissa.

Hetkinen, analyysi lähti porskuttamaan vanhan mallin mukaisesti. Tuttu virsi karahti tällä kertaa välittömästi epävireiseksi. Tai, no onhan Tuomas Tarkki ollut maalillaan edelleen kuin muuri, joten siltä osin voidaan huuto vetää takaisin.

Muutoin Marko Virtasen peliin tuomat odotetut muutokset ovat muokanneet JYPin syksystä poikkeuksellisen. Oikeastaan vain sijoitus sarjataulukossa, siis menestys, huokuu tuttua ja turvallista traktoria.

Mitä oikein on tapahtunut?

JYPin puolustuspelaaminen ei ole ollut entisellä tolallaan, vaan suorastaan kumollaan.
JYPin puolustuspelaaminen ei ole ollut entisellä tolallaan, vaan suorastaan kumollaan.
Kuva © Miikka Jääskeläinen - http://jaakiekko.kuvat.fi

Tutun tukipilarin romahtaminen

Hurrikaaninipun uudistuneen pelitavan toimivuudesta puhuttaessa siirtyy ajatus ensimmäisenä hyökkäyspelaamiseen. Tämä on toki luonnollista, odotettiinhan Virtasen jääkiekosta vapauksista huokuvaa kiekollista rallattelua. Europeleissä kyseinen paletti vielä toimi. Liigassa JYP on taas joutunut tekemään jatkuvasti kompromisseja.

Hyökkäysosaamisesta ei Keski-Suomessa parane kuitenkaan olla huolissaan. JYPin suurimmaksi ongelmaksi on nimittäin yllättäen koitunut puolustuspää – siis viime vuosien menestyksen suurin tukipilari.

Loukkaantumisten taakse ryhmä ei voi piiloutua, vaikka jyväskyläläisten takalinjat ovatkin olleet kovilla poissaolojen osalta. Nuorten JYP-puolustajien esiinmarssi Valtteri Hietasen johdolla on ollut aivan riittävällä tasolla, vaikka Mikko Viitasen jämerää kovuutta maalinedustalla kaivataankin.

Ongelman ydin on pelitavallinen. Hurrikaanien miesvartiointiin perustuva puolustusalueen puolustaminen on ollut pahimmillaan valtavissa vaikeuksissa. Liian usein on vauhkoontunut juokseminen kiekon perässä avannut vastustajan vaarallisimmille osastoille mahdollisuuden pyörittää pitkiä hyökkäyksiä. Samalla myös merkkausvirheiden määrä on ollut JYPille epätyypilliseen tapaan muhkea.

Pelin sisäiset ongelmat ovat piirtyneet suoraan tulostaululle takaiskujen muodossa.

Valmennusjohto on painottanut pelaajien omaa vastuuta. Vapauksia luotetaan kiekollisen pelin lisäksi myös puolustussuuntaan. Tuota vastuuta JYP ei ole viisikkona pystynyt lunastamaan toivotulla tavalla.

Virtasella riittää mietittävää, ja päävalmentaja on suurten kysymysten äärellä. Onko pian varioinnin aika, vai luottaako JYP loppuun asti sapluunaansa, joka poikkeaa liki kaikista muista liigajoukkueista? Menestyvä nippu ei missään nimessä tule kestämään kevään tosipeleissä syksyllä nähtyjen virheiden toistumista.

Taka-askeleet, jotka suuntaavat eteenpäin?

JYPin syyskauden pelaaminen oli kokonaisuudessaan repaleista. Siinä mielessä onkin hämmentävää, että joukkue majailee sarjataulukossa joulutauolle siirryttäessä sijalla neljä.

Fakta on se, että hyökkäyspäässä joukkueen ykköspyssyt Jani Tuppurainen ja Eric Perrin ovat ulosmitanneet potentiaalistaan vasta murto-osan, Tuppurainen hädin tuskin sitäkään. Totuus on myös se, että pelillisesti kummatkaan herrat eivät ole missään umpisolmussa. Perrin odottaa kärsivällisesti Tuppuraisen henkisen palapelin kasaantumista kohdilleen - ja takoo samalla rutiinillaan tehopisteitä.

Eric Perrin heräilee hiljalleen.
Eric Perrin heräilee hiljalleen.
Kuva © Jaakko Stenroos - https://jaskan.kuvat.fi/

Jyväskyläläisten hyökkäyspelaaminen on parantunut sitä mukaan, mitä yksinkertaisemmaksi se on muuttunut. Alkukauden karmaisevat virheet avauspelaamisessa ovat vähentyneet helpompien ratkaisujen ansiosta. Hyökkääjät ylittävät keskialuetta paremmalla liikkeellä, mikä tarvittaessa mahdollistaa myös turvalliset päätykiekot, kun JYP-karvaus iskeytyy ensimmäisenä voimalla lankkuun kiinni.

Taka-askeleita? Paluuta vanhaan? Siltähän nämä konstit kuulostavat. JYPin karvauspelaaminen on muuttunut syksyn mittaan jatkuvasti yhä aktiivisempaan suuntaan. Alkukaudesta liki täydellisesti kuvasta hävinnyt taklauspelaaminen on palannut vihdoin arkikäyttöön. 

Tämä on sopinut muun muassa Miika Lahden johtamalle ykkösvitjalle. Laidoilla Max Wärn ja Ossi Louhivaara pelaavat Lahden tapaan elämänsä kiekkoa pistenikkareiden rooleissa. Simppeliin pelaamiseen uskoo myös Jonne Virtasen nelosketju. Mikko Salmion ja Markus Nenosen täydentämä poppoo tekee kentällä jatkuvasti oikeita asioita.

Paluuta robottikiekkoon ei ole silti tapahtunut, vaikka onnistujat vannovatkin simppelin perusosaamisen nimeen. Virtasen kiekon ajatuksia ei ole heitetty romukoppaan moottorin käynnistymisvaikeuksista huolimatta. Erityisesti puolustajien hyökkäysvastuun lisääntyminen on luonut JYPistä yllätyksekkäämmän joukkueen, ajoittain jopa viekkaan. 

Muistettava on myös se, että Ramzi Abidin sopimuksen purkaminen tekee varmasti hyvää vielä peliään hakevien kakkos- ja kolmoskentällisten kannalta. Peluutuksen rotaatio selkeytyy väistämättä, kun tarve romuluisen kanukin istuttamiselle näihin ryhmityksiin poistui saksalaisten huoleksi. 

Berliinin mystinen merkitys

Saksa tuo muutoinkin mielenkiintoisen lisän JYPin kevääseen. Avainasemaan loppukauden osalta voi nousta muuan jouluinen reissu Berliiniin. Joulutauon harjoittelujakso jää reissun vuoksi hävyttömän ohkaiseksi muihin liigaseuroihin verrattuna.

Kolikon toinen puoli on silti valoisampi. Henkiselle osastolle yhdelläkään kilpakumppanilla ei ole tarjolla yhtä herkullista joulutaukoa. Sunnuntaisen European Trophyn päätösturnauksen finaalin merkitystä JYPille voi vain arvailla. Varmaa on kuitenkin se, että yhdessä kokemisen – ennen muuta voittamisen – arvoa ei voi vähätellä.

Onko europelien taisteluiden henkinen arvo lopulta fyysistä isompi?
Onko europelien taisteluiden henkinen arvo lopulta fyysistä isompi?
Kuva © Hannu Rainamo, www.hannuphoto.com

JYP lähtee kevätkauteen äärimmäisen kutkuttavassa tilanteessa. Kysymysmerkkejä riittää erityisesti viisikkopuolustuksen osalta. Menestyksen tulee rakentua takalinjojen yhtenäisen osaamisen varaan. Myös hyökkäyspelaamisessa riittää vielä pohdittavaa erityisesti absoluuttisen kärkiosaamisen taholta.

Toisaalta JYPin pistetahti on ollut repaleisuudesta huolimatta vakuuttavaa. Hurrikaanipaitojen rutiini on edelleen kovaa valuuttaa, ja ryhmityksessä vallitsee valtava potentiaali. Kasvuprosessi on muhivalla tavalla kesken. Tasainen pistetahti takaa työrauhan lupaavan prosessin kehittymiselle.

» Lähetä palautetta toimitukselle