Maalivahtipaletti täysin uusiksi

Ässien maalivahtiosasto on kokenut lähes täydellisen muodonmuutoksen viime kauteen verrattuna. Upean kauden pelannut veteraanivahti Juuso Riksman pakkasi laukkunsa ja suuntasi Pohjois-Italiaan Bruneckin kaupungissa pelaavan Val Pusterian riveihin.

Rasmus Rinne suuntasi puolestaan täksi kaudeksi Rauman Lukkoon hakemaan uusia haasteita.

Ykkösvahdin viittaa kantaa tulevalla kaudella 34-vuotias Ari Ahonen. Kaudella 2011–2012 Ahonen pelasi KalPassa loistavan syksyn ja seura kauppasi hänet kesken kauden KHL-seura Metallurg Magnitogorskiin.

Ahonen pelasi Magnitogorskissa lopulta tasaisen hyvät puolitoista kautta ennen siirtymistään Barys Astanan riveihin. Astanasta matka jatkui Admiral Vladivostokiin. Ahonen pelasi seurassa vain viisi peliä, jotka sujuivat sanalla sanoen surkeasti. Huonoja esityksiä seurasi penkkikomennus ja hieman myöhemmin potkut.

Ahonen ei pelannut loppukaudella missään, vaan kävi hoitamassa pitempään vaivanneen polvensa kuntoon. Pitkään pelaamatta ollut Ahonen on kauden alkaessa varmasti hyvässä fyysisessä kunnossa ja valmis, vaikka pitkä tauko alla onkin.

Ässien mahdollisuudet pudotuspeleihin pääsystä lepäävät pitkälti onnistuneen maalivahtipelin varassa.

Ahosen takana peliaikaa kärkkyy SaiPasta tuttu Andreas Bernard. 25-vuotias italialainen on esiintynyt harjoituspeleissä vakuuttavasti. Bernardin Liiga-tilastot eivät ole parhaimmasta päästä ja tämän hän varmasti tiedostaa itsekin.

Halu onnistua on varmasti kova ja näyttöpaikkoja tulee takuulla kauden aikana.

Lindellin kokoinen aukko

Ässien puolustus on muuttunut maltillisesti. Lähtijäpuolelta löytyvät Garrett Stafford, nuoret Patrik Parkkonen ja Valtteri Parikka sekä kovin menetys, Esa Lindell.

Stafford oli kaukalossa kaukana siitä tasosta mitä häneltä odotettiin, joten hänen lähtönsä ei heikennä joukkuetta pelillisesti.

Yhdysvaltalaispuolustajan kausi päättyi muiden hankaluuksien lisäksi vakavaan aivovammaan, joten Suomen visiitti ei edennyt suotuisissa merkeissä.

Parkkonen ja Parikka eivät pystyneet murtautumaan Porissa säännöllisesti pelaavaan kokoonpanoon. Lindell taas räjäytti pankin kaikilla osa-alueilla ja oli menneellä kaudella koko Liigan ehdotonta eliittiä.

Nuori puolustaja saapui Poriin vaatimattomin tavoittein, mutta pelasi itsensä lopulta puolustajien pistepörssin voiton lisäksi miesten MM-kisoihin asti. On itsestään selvää, että Lindellin lähtö rapakon taakse jätti massiivisen aukon Ässien puolustukseen.

Uusia kasvoja tämän kauden ässäpuolustuksessa ovat JYPistä saapuva Mikko Viitanen ja ECHL:ssä viime kaudella pelannut Troy Vance. Viitasen sopimus on kaksivuotinen. Vancen koeaikasopimus jatkettiin juuri loppukauden kattavaksi.

Molempien pelaajien mitat ovat 190 senttimetrin ja 100 kilon luokkaa, joten kovuutta on luvassa. Kumpikaan puolustaja ei tosin ole koskaan urallaan pisteillä mässäillyt, joten ylivoiman kapellimestareiksi heistä tuskin on.

Vaihtuvuuden ollessa pientä, ovat samat kasvot pitkälti vastuussa puolustuspäästä. Seuran omat kasvatit Valtteri Viljanen ja Teemu Vuorisalo ottivat viime kaudella isoja askelia kohti Liiga-tasoa. Varsinkin Viljanen otti isoa roolia pelaten kaikissa joukkueensa otteluissa kauden aikana.

Viljasen paikka avauskuusikossa lienee itsestäänselvyys, mutta Vuorisalo saa tehdä hartiavoimin hommia välttääkseen penkillä istumisen.

Kapteeni Ville Uusitalon ohella konkariosastoa edustavat Tapio Sammalkangas ja Jyri Marttinen. Kolmikolla on kokemusta yhteensä yli 1500 liigaottelun verran, mutta kokemus ei pidä jalkaa vetreänä iän karttuessa.

Kokenut puolustajatrio on yhä tärkeä osa Ässien joukkuetta, mutta kuinka tärkeä? Luistelunopeuden lisäksi pistetehtailu on jokaisella hyytynyt parhaista vuosista.

Näytönpaikkaa kärkkyy lisäksi 19-vuotias ässäkasvatti Juuso Walli, joka tulee mitä todennäköisimmin muutamia liigapelejä myös pelaamaan.

Lapa jäähän ja nimi lehteen?

Ässistä lähti viime kauden päätteeksi valtavasti tulivoimaa. Joukkueen kymmenestä parhaasta pistemiehestä vain Juha Kiilholma ja Jarno Kärki jatkavat tulevallakin kaudella.

Nimekkäimpiä lähtijöitä olivat muun muassa maalipörssissä toiseksi tullut Eero Elo, piste-ennätyksensä murskannut Mika Niemi ja 29 tehopistettä 42 ottelussa iskenyt Sami Lähteenmäki.

Koko ykkösketjunsa menettänyt joukkue ei luonnollisestikaan pysty korvaamaan kaikkia pelaajia tuosta vain. Halliremontin takia kiristyvä budjetti ei ainakaan helpota asiaa.

Hyökkäysosastolta löytyy kaksi uutta ulkomaalaista, kun Pat Mullane ja Josh Gratton liittyivät porilaisryhmään. Mullane pelasi viime kaudella tehokkaasti ECHL-liigassa Reading Royalsin riveissä. Yhdysvaltalaishyökkääjän taitojen riittävyys Liiga-tasolla on kuitenkin täysi kysymysmerkki, sillä ECHL on kaukana kotimaisen liigan tasosta.

Nyrkkisankarina paremmin tunnetun Grattonin siirto Ässiin aiheutti kiivaan somemyrskyn, mutta ainakin harjoitusotteluissa mies on esiintynyt kelvollisesti. Kahden AHL-mestaruuden mies tuo parhaimmillaan hyvän panoksen joukkueeseen, mikäli hanskat pysyvät käsissä ja luistelunopeus riittää.

Tutumpia ulkomaalaisia ovat viime kaudella 44 pelissä esiintynyt Jake Hansen sekä kuntoutustaan yhä jatkava Michael Ryan. Kovaa palkkaa nauttiva Ryan pelasi viime kaudella vain seitsemän ottelua ja tulevan kauden ensimmäisen pelin päivämäärä tuntuu olevan kaikille yhä täysi mysteeri.

On sanomattakin selvää, ettei Ässillä ole varaa pitää kallispalkkaista hyökkääjää jään sijasta kuntoutuksessa.

Viime kaudella Ässissä vilistäneet nuoret Kärki, Aleksi Saarela ja Niko Ojamäki ovat tulevalla kaudella kasvavan vastuun edessä. Kolmikko on pelannut harjoitusotteluita samassa ketjussa ja peli on kulkenut hyvin. Valmennus toivoo varmasti, että yhteispeli sujuu myös, kun varsinainen kausi alkaa.

Mielenkiintoisia seurattavia ovat myös Toni Kallela ja Juho Lammikko. Ässät on 22-vuotiaalle Kallelalle jo uran neljäs liigaseura. Nopean luistelijan potentiaali voi puhjeta Porissa kukkaansa, sillä Ässissä vastuuta on luvassa. Toisin kuin Kallelan edellisissä joukkueissa, joissa hän sai vain peliajan rippeitä sieltä täältä.

19-vuotias Lammikko palaa yhden OHL:ssä pelaamansa kauden jälkeen takaisin kasvattajaseuraansa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon yksi rapakon takana vietetty vuosi on kehittänyt Lammikon peliä.

Kaikkia uusia hankintoja eivät fanit vielä jäällä näe, sillä Masi Marjamäki aloittanee pelit vasta lokakuun puolella ja ykkössentteriksi kaavailtu Matti Kuparinen saa peliluvan vasta joulukuussa jalassa ilmenneen veritulpan vuoksi.