Ässien puolustus on pysynyt viime vuodet melko hyvin samassa koostumuksessa. Muutama yksittäinen vaihdos toki nähdään joka syksy, mutta kokenut osasto on pelannut jo pitkään yhdessä.
Kaudeksi 2012-2013 Poriin muuttanut Jyri Marttinen aloittaa neljännen kautensa Ässissä. Joskus Pori voi näyttää muualta muuttaneelle nurjatkin puolensa, mutta Marttinen kehuu Satakunnan suurimman kaupungin olosuhteita.
− Perheemme on viihtynyt täällä hyvin. Naapurustossamme asuu loistoporukkaa, lapsille riittää leikkikavereita ja ovet ovat auki kaikkialla, kiittelee Marttinen.
Alkava syksy pitää 32-vuotiaan perheenisän kiireisenä. Ihmiset ehkä uskaltautuisivat ässäpakin juttusille kaupungilla, jos hän ehtisi viettää siellä aikaansa.
− Minun arkeni reissut suuntautuvat lähinnä kauppaan, jäähallille ja Musan pelikentille poikien harrastusten pariin.
Ässien puolustuspelaaminen on viime kausilla pääosin kyennyt pitämään vastustajan maalijuhlat kurissa. Tappiot ovat olleet usein maalin tai kahden vääntöjä. Erityisen toimivaa oli viime kauden alivoimapelaaminen, sillä Ässät oli lopulta koko sarjan paras alivoimajoukkue.
− Tällä hetkellä alivoimamme ei ole vielä täysin valmista, mutta hiljalleen sitäkin parannetaan. Tiedämme kyllä, miten haluamme sijoittua.
− Parhaiten siinäkin oppii virheistä. Kun riittävästi harmittaa päästetty maali, ei sitä tunnetta halua kokea uudestaan seuraavalla kerralla, kertoo Marttinen.
Alivoiman kulmakivenä on jälleen kerran onnistunut maalivahtipelaaminen. Alkavalla kaudella Ässien pelaava kaksikko meni täysin uusiksi, kun Rasmus Rinne lähti Lukkoon ja Juuso Riksman suuntasi Italiaan.
Andreas Bernard ja Ari Ahonen ovat kuitenkin Liigassa rutinoituneita vahteja, ja Ahosen kanssa Marttisella on yhteistä historiaakin JYP-vuosilta.
− Ahonen on vuoden minua vanhempi, joten hän oli kaiken aikaa hieman minua edellä juniorijoukkueissa. Maalivahtitilanne on kuitenkin nyt todella hyvä, kehuu ässäpakki.
Harjoitusottelussa Ilvestä vastaan Marttinen onnistui myös maalinteossa. Peli oli muutenkin vahvaa suorittamista pakistolta, sillä kaikkiaan kolme maalia viidestä olivat puolustajan tekemiä.
− Sellaista kuviota on hieman vaikea harjoitella. Veto meni maalin ohi, ja minä pääsin takatolpalta iskemään kiekon sisään. Pakeilla on kuitenkin lupa nousta tukemaan hyökkäyksiä.
Jyväskyläläislähtöinen puolustaja on ollut mukana myös juniorivalmennuksessa. Mielenkiinto valmennukseen alkoi Marttisen poikien innosta harrastaa jääkiekkoa. Vastuuvalmentajallakin on ässätaustaa muutaman kauden ajalta vuosituhannen vaihteen tuntumasta.
− Olen Patajunnuliigassa Toronton joukkueen valmennuksessa mukana. Tuomo Kyhä kantaa päävastuun, ja minä autan kaikessa, missä ehdin. Enemmän se on vielä esimerkin näyttämistä, opettamista ja leikkimistä kuin varsinaista valmentamista.
Valmennuspuoli ei ole täysin mahdoton vaihtoehto peliuran jälkeenkään.
− Olen sitä mahdollisuutta joskus miettinyt, kyllä valmentaminen periaatteessa kiinnostaa. Nyt keskityn kuitenkin pelaamiseen.
Monipuolinen Marttinen saa vastapainoa urheilulle myös musiikista. Radio Porin haastattelussa hän kertoi soittavansa kitaraa, mutta se ei ole ainoa eikä edes vahvin taito taiteen parissa.
− Piano oikeastaan on vielä enemmän minun soittimeni. Kitaraan en ole koskenut nyt pariin vuoteen. Jotenkin kitaran kanssa olen ollut liian kauan samalla tasolla, pianon äärellä pääsen paremmin toteuttamaan itseäni.
− Vanhempanikin ovat pianisteja, joten varmaan sieltä jotain musikaalisuutta sitten tulee, tuumii Marttinen.
Yksi unelma odottaa vielä toteutumistaan.
− Haaveenani on, että joskus saisin flyygelin olohuoneeseen.
Kaukalossa Marttisen haaveet ehtivätkin jo toteutua keväällä 2013. Hän oli vahvan pudotuspelikevään päätteeksi itse vielä tekemässä Suomen mestaruuden ratkaissutta osumaa.
− Kyllä se on urani kohokohta. MM-kisatkin olivat hieno kokemus, mutta turnaus ja kausi ovat eri asioita. Turnauksessa sattumallakin on merkitystä.
− Kun pelaat 60 ottelun runkosarjan, kolme pudotuspelisarjaa paras seitsemästä ja nostat kannun ilmaan, siinä ei ole mitään epäselvää, kiteyttää Marttinen.
Kokeneet pelaajat johtavat joukkuetta uuteen kauteen, ja Marttinen arvioi joukkueen tilannetta mielenkiintoiseksi.
− Joukkueen ilmapiiri on hyvä ja odottava, päättää Marttinen.
