Tappara jäi viime kaudella kahden voiton päähän Suomen mestaruudesta, kun kirvelevä jatkoaikatappio Ässille 5.finaalissa ei enää taipunut uuteen nousuun Porin Isonmäen hurmoksessa.
Kesällä Kissanmaalla on tehty kovasti töitä, jotta joukkue löytäisi tarvittavat palaset seuraavan askeleen ottamiseksi. Aleksander Barkovin, Jarno Koskirannan ja Tuukka Mäntylän menetyksien paikkaamisessa olisi seuralla kuin seuralla tekemistä.
Kovimmissa hankinnoissaan Tappara luotti sekä uusvanhuuteen että eksotiikkaan. Tapparassa jo C-juniorina pelannut maalitykki Kristian Kuusela ja maailmanmestari Pasi Puistola palasivat pitkän odotuksen jälkeen kirvesnuttuun, mutta puolustajat Jan Tabacek ja Nick Bailen, sentteri Tomas Plihal sekä ykköshyökkääjiksi kaavaillut Philip McRae ja Pekka Jormakka ovat uusia hankintoja.
Työtapaturma vai sulaminen?
Tapparan maalivahtipeliä voi pitää joko vahvuutena tai heikkoutena tamperelaisille.
Viime kaudella Juha Metsola pelasi aina, kun vain lystäsi ja pelasi erinomaisesti. Tie nousi kuitenkin vastaan Antti Raannan astellessa peilikuvaksi finaaleissa ja näin ollen Metsolan ennätyksiä hiponut kevät ei saanut ansaitsemaansa palkintoa.
Voidaankin kyseenalaistaa Metsolan kykeneväisyys mestarisuosikin ykkösvahdiksi, syystäkin. Silti on muistettava kuinka erinomainen maalivahti Metsola oli pitkän ajanjakson. Metsola pelannee myös tällä kaudella paljon, mutta kakkosvahdille annetaan varmasti viime kautta isompaa roolia.
Niin, se kakkosvahti.
Kakkoseksi hankittu Zoltán Hetényi käytti Jokereissa harvat näytönpaikkansa loistavasti ja piirtyi Jokerit-fanien mieliin pitkiksi ajoiksi. Pohjois-Amerikan kautta Suomeen palaava Hetenyi tietää paikkansa kakkosvahtina ja unkarilaisen nälkä ei anna hetkeksikään varaa lepsuiluun.
Puolustajat kuin kivenjalka
Tapparan puolustuksesta voidaan jo ennen kauden alkua olla vain yhtä mieltä. Osa-alue toimii kuin junanvessa. Tabacek ja Bailen ovat pelanneet erinomaisesti läpi harjoituskauden ja tulivoiman lisäännyttyä tälle kaudelle Tapparan ylivoima on viivasta alkaen pelottavassa kuosissa.
Kovaa rightilta laukovat Bailen ja Teemu Aalto sekä MM-kultaakin juhlinut Pasi Puistola saavat näet viivalle seurakseen Kristian Kuuselan.
Omassa päässä makuupaikkoja jakaa muunmuassa erinomaisen kauden pelannut Markus Kankaanperä. Heikon kohdan löytäminen Tapparan puolustuksesta ei ole helppoa, sillä Pekka Saravokin on näyttänyt vetreytymisen merkkejä kesällä.
Huippulaiturit - miten käy roolituksen?
Tapparan hyökkäyksestä on helposti löydettävissä epätasapainoa, mutta ero on kesän harjoitusotteluissa näkynyt lähinnä paperilla. Ei niinkään itse kaukalossa.
Epätasapainon luovat laiturien meriitit suhteessa keskushyökkääjien vastaaviin. Joku nimekkäästä viisikosta Ville Nieminen - Antti Erkinjuntti - Pekka Jormakka - Kristian Kuusela - Chris Connolly joutuu taipumaan kolmosketjuun.
Tämä onkin Jukka Rautakorven suurimpia pohdiskelun kohteita ennen alkavaa kautta. Luodako kolme tasapainoista kolmikkoa vai satsata kahteen ensimmäiseen ja muokata kolmosesta lähtökohtainen rouhijakenttä?
Heikot sentterit, silmänlumetta?
Tapparan sentteriosasto ei herätä paperilla suuria riemunkiljahduksia. Silti on oletettavissa kirvesrintojen heikoimman osa-alueen nousevan oletettua paremmalle tasolle. Potentiaalia erinomaisten laiturien kanssa onnistumiseen on.
St. Louis Bluesin kakkoskierroksen varaus Philip McRae on kaavailtu ykkössentteri. McRae on esiintynyt harjoitusotteluissa lupaavasti, mutta silti isokokoista jenkkiä ei peluutettu Tapparan viimeisimmissä otteluissa juuri sarjakauteen valmistautumisen vuoksi.
McRaen taakse on uinut Jarkko Malinen, joka on ottanut valtavia askeleita eteenpäin urallaan siirryttyään Mestiksestä Tapparaan toissakaudella. Nyt Malisella on kesän otteillaan mahdollisuus tarrata kiinni todellisen Liigan huippupelaajan statukseen. Onnistuuko kuopiolainen löytämään tasaisuuden kiekollisessa pelissään myös tärkeillä hetkillä?
Kolmosketjun keskellä pyyhältää tulinen tsekki, Tomas Plihal. Plihal on maalineduskahakoissa ja aloituksissa juuri sitä, mitä Rautakorpi joukkueeseensa halusikin. TPS:ssa mestaruutta juhlineen Plihalin tulee kuitenkin löytää liikkuvuutta luistimiinsa ja pysyä terveenä, jotta mies voi täyttää täysin halutun roolinsa.
Jotta Tapparan senttereistä löytyisi leveyttä, tarvittaessa Jan-Mikael Järvinen ja Arttu Ilomäki ovat erinomaisia paikkaajia aina kärkiketjuihin saakka taitotasonsa puolesta.
Tavoitteena pääty
Tapparan joukkueesta löytyy ennakkoon tarvittava määrä johtajuutta, kokemusta, kovuutta ja taitoa Suomen mestariksi. Lisäksi Rautakorpi kuuluu kiistatta Suomen parhaisiin valmentajiin, tutussa ympäristössä.
Joukkue ei välttämättä dominoi etenkään syksyllä, mutta kevääseen tavoitteensa asettanut ryhmä tästä tuskin närkästyy. Mikäli Tappara onnistuu kohottamaan pelinsä luonnetta ja uudet hankinnat jatkavat kesän tasoaan kevääseen asti, Hakametsässä voidaan ensi keväänä juhlia Suomen mestaruutta 11 vuoden tauon jälkeen.