Vuosi sitten hurrikaanin kattilassa kupli mauton keitos. Tuolloisen hallitsevan mestarin runko oli läjähtänyt ympäri kiekkomaailmaa ja JYP-padan sisältö lojui vielä kaupan hyllyllä. Pääkokki Jyrki Ahoa marinoitiin huolella kuumottavassa tilanteessa.
Uusi kausi sujahti ja ykkösmies vaihtui keittiössä. Entinen apuri Marko Virtanen sai Aholta perinnökseen tutun ympäristön lisäksi tutut, mutta silti tuoreet ainesosat. Oikeastaan ainoa häiritsevä sivumaku jyväskyläläisten kesässä on ollut Jonne Virtasen ympärillä pyörinyt koominen sopimussoppa.
Keittiöslangilla tai ilman on varmaa se, että on JYP iskussa – jälleen kerran. Ryhmä on vahvistunut paperilla Ollien Malmivaara ja Sipiläinen lähdöistä sekä konkari Kalle Koskisen lopettamisesta huolimatta. Itse asiassa vahvistuminen on ollut erittäin merkittävää. Rungon kasassa pysyminen nimenomaan korostaa tätä väistämätöntä ilmiötä.
Vikkelään reagointiin vaadittavat eväät
JYPin vahvistumisen huomaa ensimmäisenä hyökkäyspäässä. Jani Tuppuraisen mukana ryhmä sai kärkikatraaseensa ykköspyssyn, joka saa kapteeni Eric Perrinin luovuuden kukkimaan. Vikkeläjalkainen laituri tulee toimimaan kauden aikana kanukkisentterin syöttökoneen vakiomaalina.
Samalla todennäköinen kolmas lenkki, pahasti pudotuspeleissä flopannut Ramzi Abid, saa palata mukavuusalueelleen maalinedustan yleismies Jantuseksi. Abidin kohdalla on varmaa, että miehen on päästävä huipputasolleen. Huhupuheissa kiekkokiertolaista ollaan jo kauppaamassa ulos JYPin rivistöstä.
Jyväskyläläiset kykenevät edelleen luistelemaan vastustajaltaan jalat alta – tosin niin myös itseltään.
Sentterihankinta Anssi Löfmanin mukana hurrikaanin hyökkäysvimma saa taas tarvittavaa leveyttä. Virtanen on kovaa vauhtia ajamassa sisään kiekolliseen osaamiseen perustuvaa reagointipeliään. Päävalmentajan pelaajilleen antamat vapaudet vaativat ketjuilta uskallusta ja materiaalilta leveyttä. Vauhtia ja taituruutta JYPiltä on heittää kaikkiin neljään kentälliseen.
Jyväskyläläisten nuoret pelurit ovat astuneet kesän aikana yhden pykälän eteenpäin. JYPille on ensiarvoisen tärkeää, että alemmista ketjuista löytyy keskelle synkimmän syksyn loukkaantumissumaa uusia ratkaisijoita. Muun muassa kevään komeetta Markus Nenonen on osoittanut kasvaneensa liigapelaajaksi muutoinkin kuin hurjan laukauksensa osalta.
JYPiä parjattiin viime kaudella hitaaksi joukkueeksi. Liikevoimaa ryhmityksessä on kuitenkin riittämiin. Polkukoneita riittää jokaiseen kentälliseen ja yleiselläkin tasolla JYPin ajoittainen kohmeisuus on ollut lähinnä tökkivän viisikkopelin kuin puhtaan luisteluvoiman puutetta.
Itse asiassa jyväskyläläiset kykenevät edelleen luistelemaan vastustajaltaan jalat alta – tosin niin myös itseltään. Miten onkaan jaksamisen laita? Perrinin ja muiden huippujen kuormitus tulee olemaan kaikesta huolimatta valtava. Virtasen yltiöaktiivinen pelitapa voi tuoda omat ongelmansa peliruuhkan iskiessä päälle.
Puolustuksen mausteseoksesta esimerkkiä
JYPin syömähammas löytyy vakuuttavasta alakerrasta. Itse asiassa Keski-Suomen ylpeydellä on heittää muiden joukkueiden kadehdittavaksi ehkä koko liigan jämerin kalusto.
Ensinnäkin, paluumuuttaja Mikko Luoma on JYPille se poiminta. Luomassa yhdistyvät isännän jämerät elkeet, kiekollinen varmuus, peliälyn takaama timanttinen sijoittumiskyky ja laadukas syöttötaito.
Alakerran liiderinä puolustaja on omimmillaan, ja juuri tuo rooli on hänelle myös istutettu. Kaiken lisäksi Luoma nauttii täydellä sydämellä Virtasen sallimista vapauksista. Luomassa ei vielä yksinään ole riittämiin, mutta Liigan eliittikalustosta JYPillä on iskeä uuniin Mikko Kaltevan ja Kristian Näkyvän kaltaiset pelimiehet.
JYP-puolustuksen osaaminen omassa päädyssä tiedetään muutoinkin jykeväksi. Virtasen peluutuksessa pakkien rooli nimenomaan hyökkäyspelissä nousee suurempaan arvoon kuin aikoihin. Päävalmentaja vaatii, että puolustajat tukevat hyökkäyksiä yhtä hanakasti kuin hyökkääjät puolustusta. Hurrikaanien isokokoinen peräpää on ainakin harjoituskaudella osoittanut tähän pystyvänsä.
Peräpään on kannettava JYPin pelaamisessa esimerkkiä. Juuri puolustajien reagointivalmius on avainasemassa paletin toimivuuden osalta. Mitä vähemmän viiveitä pelin sisällä jää roikkumaan, sitä saumattomampaa Virtasen kiekko tulee olemaan.
Toki menestyvä joukkue kaipaa taakseen kykenevän kassariosaston. Ykkösvahti Tuomas Tarkki sai aiheetta rapaa niskaansa kevään pudotuspeleissä. Loistavan kauden pelannut kassari on rutinoituneena osaajana juuri se palanen, joka kykenee viemään jyväskyläläiset pitkälle myös tänäkin vuonna.
Tarkin takana häärii kuitenkin potentiaalia. Viimeistä sopimuskauttaan pelaavalle Joni Myllykoskelle kauden 2010-2011 superisku on enää haalea muisto. Silti Myllykoski muodostaa Mestiksen aliarvostetuimman maalivahdin, nuoren Sami Rajaniemen kanssa, vakuuttavaa tulitukea Tarkin kärsiessä kolhuista.
Lumesoppa vai mestarikeitos?
JYP-leirissä riittää tunnetusti kokemusta. Sieltä löytyy silti myös tarvittavaa nuoruuden intoa ja nälkää. Liigan mittarilla materiaali on rautainen, tarkasteli sitä mistä suunnasta tahansa. Hurrikaanilla on kasassa menestysresepti, joka voi kantaa päätyyn saakka.
Jyväskylässä menestyminen tulee jatkumona. Ryhmässä on sisäistetty voittamisen aapinen jo aikapäiviä sitten. Virtasen tuomista muutoksista voidaan toki puhua, mutta lopulta hurrikaanien perusilmeeseen ei valmentajanvaihdos tule ulottumaan. Tämän tiedostaa Virtanen itsekin.
Hurrikaani oli viime kaudella heikoilla hetkillään vaikeuksissa puolustajien ja hyökkääjien välimatkojen kasvaessa. Turhauttava puskeminen ryöpsähti tuolloin tekemiseen. Juuri tähän ongelmaan on ykkösluotsi Virtasen kiekko vastaamassa. JYP luottaa entistä enemmän kiekon kanssa puskemisen ja sen päätyyn heittämisen sijasta lyhyeen syöttöpeliin. Kiekko tuodaan hyökkäyssiniviivan yli yhä useammin kontrolloidusti.
Hehkuttamisen valtatiellä on kuitenkin aina muistettava pitää jarrupoljin hallittavissa. Paperilla tai edes harjoituspelien ilmeen perusteella ei ole vielä tähänkään päivään mennessä ratkaistu mestaruuksia, puhumattakaan edes puolen kauden pelivireestä.
Onko Virtasen pelitapa lopulta toimiva pitkässä juoksussa? Riittääkö rungon kestävyys aktiivista leikittelyä illasta toiseen? Löytääkö kärkiosasto pelinsä alusta alkaen? Onko uuden päävalmentajan henkisessä reservissä vielä riittävästi pelivaraa vaikeuksien ja paineiden käsittelyyn?
Mestarillinen keitos vaatii jatkuvaa uusiutumista ja valppautta – sekä positiivisia vastauksia kysymyspatteriin.