Ässissä 12 vuotta työskennellyt Jaakko Rosendahl on kokenut Porissa lähes kaiken, mutta nauttii edelleen työstään

LIIGA / Haastattelu
Jaakko Rosendahl valmennuspuuhissa.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi
Ässien maalivahtivalmentaja Jaakko Rosendahl ei seuraan tullessaan ollut varma, kauanko valmennusura kestää. Nyt hän on nähnyt Ässien nousut ja laskut ja tehnyt töitä useiden eri ulkomaalaisvahtien kanssa, joihin hän pitää edelleen yhteyttä.

Karri Kivi, Pekka Virta, Pekka Rautakallio, Mikael Kotkaniemi, Jyrki Aho, Pasi Kaukoranta, Ari-Pekka Selin ja Jere Härkälä. Siinä on kahdeksan päävalmentajaa, joiden alaisuudessa Ässät on pelannut Jaakko Rosendahlin valmennuspestin aikana.

Rosendahl on Ässien maalivahtivalmentaja, jolle tämä kausi on seuran edustusjoukkueessa jo 12. laatuaan. 

Valmentajia on ollut paljon, niin myös persoonia. Rosendahl kertoo, että kaikilta valmentajilta on jäänyt jotakin oppia sukan varteen.

– Valmentajia muistellessa ei voi olla mainitsematta Pekka Rautakalliota, jonka numero juuri nostettiin hallin kattoon. Kun hän tulee huoneeseen, hänen karismansa täyttää tilan. Sen aistii näkemättä ja kaikki hiljenevät.

– Jokaiselta valmentajalta olen oppinut jotakin, mutta maalivahtivalmennus on sillä tavalla erilaista, että siinä ei ole kolmea apuvalmentajaa. A-junioreiden maalivahtivalmentajan ja Juha Lehtolan kanssa lähettelemme videoita ja sparraamme toisiamme.

Lehtola on toista kauttaan AHL-joukkue Hershey Bearsin maalivahtivalmentajana.

Ensiaskeleet kiekkokaukaloon

Rosendahl aloitti oman uransa ollessaan kuusivuotias, kun hän aloitti pelaamaan korttelikiekkoa maalivahtina. Pelaajaura kesti kymmenen vuotta, kunnes polvet eivät enää kestäneet täyttä rasitusta.

Maalivahtivalmentajaksi siirtyminen tapahtui monen mutkan kautta, eikä se ollut itsestäänselvyys.

– Olin tehtaalla töissä, kun meillä oli joukkue, joka pelasi jotakin Porin sarjaa. Työkaveri kysyi minulta, että tulisinko käymään hänen poikansa joukkueen jäillä. Samaan aikaan jäällä oli Rauli Raitasen poika. Treenien jälkeen Ässien junioreissa valmentanut Raitanen kysyi työkaverini kautta, että kuka olin. Raku kysyi sitten minua valmennushommiin mukaan ja sille tielle olen jäänyt.

Ässien edustusjoukkueessa maalivahtivalmentajana ennen Rosendahlia työskenteli Kari Lehtonen. Lehtonen tuli seuraan samaan aikaan Rosendahlin kanssa.

– Olin tehtaalla iltavuorossa, kun Leke soitti minulle. Hän sanoi saaneensa numeroni ja kuulleen minusta hyvää palautetta. Hän pyysi minut palaveriin muiden veskavalmentajien kanssa.

Leke sanoi toimistolle, että ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan, hänellä on hyvä kaveri tuossa A-junnuissa

Vielä tuossa vaiheessa Rosendahl ei omien sanojensa mukaan luvannut mitään, mutta lopulta hän päätyi maalivahtivalmentajaksi 1993-syntyneiden ikäluokkaan.

Rosendahl jatkoi ikäluokan kanssa eteenpäin vuosia U20-sarjaan asti. Siinä kohtaa Lehtonen päätti lähteä kohti Hämeenlinnaa jättäen Ässät ilman maalivahtivalmentajaa. Lehtosella oli kuitenkin idea.

Leke sanoi toimistolle, että ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan, hänellä on hyvä kaveri tuossa A-junnuissa, joka voisi siirtyä Liigaan.

Leke sanoi jälkikäteen, että kun siirryn muualle, minun pitäisi tehdä sama homma eli kasvattaa tekijä paikalleni. Se on tärkeää, että omassa seurassa on joku, joka sitä työtä voi jatkaa.

Antti Raanta torjui mestaruuden Ässille 35 vuoden tauon jälkeen
Kuva © Mikko Ruohola http://mikkoruohola.org/

Ei vettä Raantaa rakkaampaa

Rosendahlin valmennusura miesten joukkueessa alkoi kuin unelma. Kausi päättyi mestaruuteen sarjan parhaan maalivahdin Antti Raannan johdolla.

Rosendahl arvostaa Raannassa erityisesti sitoutumista.

– Raanta on rento jätkä, mutta kentällä hän teki hemmetin kovaa töitä pysäyttääkseen kiekon.

– Raannan esimerkki jää mieleen. Jonkun pelin jälkeen puoliso saattoi tulla kysymään,  olenko nähnyt Anttia, kun Antin piti mennä hänen kyydillään. Selvisi, että Antti oli lähtenyt kävelemään kotiin, kun tappio harmitti niin paljon.

Kyseinen tarina ei ollut suinkaan ainoa osoitus Raannan voitonnälästä, mikä olisi jäänyt Rosendahlin mieleen.

– Pelasimme HIFK:ta vastaan. Johdimme peliä 3–0 ja saimme jäähyn, josta HIFK kavensi 1–3:een. Pelin jälkeen, kun juttelimme, sanoin Raannalle, että sinun pitää aina tällainen kiintiömaali päästää. Sitten se piti seuraavaan peliin nollapelin ja sanoi vaan, että siinä on se kiintiömaalisi, Rosendahl nauroi.

– Asia, jonka vuoksi jotkut nousevat huipulle, on se näyttämisen halu.

Isomäestä Italiaan

Ässiin tuli kaudeksi 2015–16 italialaisvahti Andreas Bernard. Rosendahl muistaa hetken, jolloin maalivahdille itselleen syttyi lamppu.

– Meillä oli hyvä yhteistyö ja olemme vieläkin aika paljon yhteyksissä. Muistan yhden treenin, jota olimme kaksistaan tekemässä. Treenien jälkeen Andy sanoi ymmärtäneensä sen, että ollakseen parempi kuin muut, hänen pitää tehdä paljon enemmän hommia kuin muut.

– Andy on hyvä ihminen. Hänellä on maalivahtina todella hyvä vastuunkantokyky, hän välittää joukkueesta todella paljon.

Yhteistyö sujui jopa niin hyvin, että Rosendahl päätyi Italian maajoukkueen maalivahtivalmentajaksi. Tarinoita Rosendahlille jäi Italiasta kerrottavaksi, sillä joukkueessa sattui ja tapahtui.

– Siellä tapahtuu enemmän viikossa kuin stabiilissa Liiga-joukkueessa vuodessa. Siellä on todella tuulista.

Stefan Mair halusi viedä maajoukkuetta eteenpäin ottamalla joukkueeseen junnuja, eikä ainoastaan italiankanadalaisia, sillä se tie ei ole kovin kestävä. Se ei vaan tuo tuloksia kovin nopeasti, jolloin johto reagoi ja se vaikuttaa moneen.

Mair erosi päävalmentajan tehtävästään puolivälissä Rosendahlin kaksivuotista Italian keikkaa. Pesti jäi Rosendahlille kuitenkin hyvin positiivisena kokemuksena mieleen.

– MM-kisoista jäi mieleen se, kun pelasimme Ruotsin ja Venäjän kaltaisia maita vastaan, joilla oli pelaajia, joiden kuukausipalkka oli sama kuin koko meidän joukkueen vuosipalkat.

– Se, mikä erityisesti jäi joukkueesta mieleen oli se, että kaikki olivat äärettömän sitoutuneita. He eivät välttämättä olleet taidokkaimpia pelaajia turnauksessa, mutta kyllä he kaiken laittoivat peliin, sitä oli hieno katsoa.

Andreas Bernard pelasi Ässissä yhteensä neljä kautta
Kuva © Jaakko Stenroos - https://jaskan.kuvat.fi/

Italiasta tarttui seurajoukkueeseen muutakin kuin kokemusta. Ässät hankki Rosendahlin ensimmäisen kauden jälkeen italialaishyökkääjä Marco Insamin, eikä vähiten Rosendahlin ansiosta.

– Andy vinkkasi minulle, että tuolla on aika hyvä laukaus. Laitoin toimistolle ja päävalmentajalle viestiä, että täällä olisi tällainen pelaaja halukas tulemaan kokeilemaan. Marco sanoi, että maksaa lennot ja kaikki, kunhan pääsee vaan näytille.

– Oli sellainen pelaaja, joka olisi saattanut saada ulosmitattua enemmän, jos olisi jäänyt pidemmäksi aikaa. Sellainen fiilis jäi.

Seura sekasorrossa

Ässät oli seurana vuonna 2018 sekavassa tilassa. Saman vuoden aikana seurassa vaihtui kaksi päävalmentajaa, kaksi apuvalmentaja, toimitusjohtaja ja urheilutoimenjohtaja.

Yksi potkituista oli päävalmentajaksi aikaisemmin samana vuonna noussut Mikael Kotkaniemi. Urheilutoimenjohtajana työskennellyt ässälegenda Jari Korpisalo sai myös hetkeä aiemmin kenkää, minkä myötä Ässät lakkautti hetkeksi koko pestin.

Rosendahl tajusi viimeistään silloin, että jääkiekon parissa voi tapahtua paljon asioita hetkessä.

– Jos ajattelee, että Korpisalo ja Kotkaniemi olivat pitkään tunteneet, niin oli se aika raju asetelma, kun alkaa tapahtumaan tuollaisia juttuja.

– Kyllä se arvet jättää kaikille joksikin aikaa, mutta siinä kun näitä asioita tuli, niin aina pyrki keskittymään uuteen hommaan. Seuraava peli tuli aina nopeasti. Ei näissä usein ole mitään yksittäistä tekijää joka selittäisi, miksi näin tapahtuu, mutta eivät nämä kauhean mukavia juttuja ole.

oli se aika raju asetelma, kun alkaa tapahtumaan tuollaisia juttuja

Vaikka väki on vaihtunut toimistolla ja valmennuksessa moneen kertaan, Rosendahl on pysynyt. Rosendahl ei ole koskaan pelännyt sitä, että hänen vuoronsa olisi seuraavana. Hän ei halua stressata asioita, joihin ei voi vaikuttaa.

– En oikeastaan ajattele sitä niin, että pelkäisin. Niin kuin sanoin, et voi asialle mitään, niin en oikeastaan ajattele asiaa. Tässä pitää olla tietyissä asioissa oikealla tavalla tyhmä, se vie todella paljon energiaa, jos sitä aina miettii.

Sydämellinen maalivahti itänaapurista

Kaudeksi 2019–20 Ässät hankki maalilleen NHL-lupaus Daniil Tarasovin. Rosendahlilla oli ensimmäisenä mielessä pelko siitä, miten nuori pelaaja kantaa vastuun Liigassa. Nopeasti venäläispelurin saavuttua Rosendahl tajusi kuitenkin pelon olevan väärä.

– Kun näki häneltä ensimmäisen treenin, jäi mieleen se palo silmissä. Hänellä oli halu kehittyä.

Kausi oli lopulta ihan kohtalainen, vaikka pelejä kasautuikin liikaa Tarasoville.

– Vähän enemmän olisi pitänyt päästä jakamaan kuormaa. Kyllä ne huiput silti vaan väkisin erottuvat.

Tarasoville ja Rosendahlille jäi molemmille lämpimät muistot yhteistyöstä.

– Viime kauden alussa Daniil soitteli ja kysyi, haluaisinko mennä katsomaan NHL-matsia Tampereelle. Hän hankki minulle liput ja tapasimme myös pelin jälkeen.

Ison kulttuurieron Rosendahl kuitenkin huomasi Tarasovin kautta.

– Olen huomannut sen, että kun auttaa heitä, niin koko heidän perheensä kunnioittaa sinua. Se on aika mielenkiintoista, miten Suomessa sitä pidetään itsestäänselvyytenä, kun olet saanut korttelikiekosta asti maalivahtivalmennusta. Sitten kun otat tuollaisen, joka ei ole aina sitä apua saanut, niin he ovat todella kiitollisia.

Kuningas Kungsbackasta

Viime kaudelle Ässät hankki jälleen ulkomaalaisvahdin, kun veräjälle saapui Niklas Rubinin SHL:stä. Kahden kauden aikana Rubin on vakuuttanut jokaisen fanin, asiantuntijan sekä myös Rosendahlin.

– Hän tekee hommat koko ajan niin hyvin, että ei se ole sattumaa, että hän on niin hyvä. Mietimme viime vuonna, että voisiko hän olla yhtä hyvä tänäkin vuonna. Sanoin, etten näe mitään syytä, miksi hän ei voisi olla.

– Hän niin sanotusti kuorii perunat päivittäin. Hänen kohdallaan ei ole sitä, että jäisi hommat tekemättä. Maalivahdin tärkein ominaisuus on olla tasainen ja antaa joukkueelle mahdollisuus voittaa.

Rubin pelasi ensimmäisenä vuonnaan 47 peliä ja nyt mittarissa on jo 39 kamppailua. Suuri pelimäärä ei kuitenkaan huoleta Rosendahlia.

– Hän huolehtii hyvin itsestään. Niklas haluaa pelata, hänen mentaliteettinsa on sellainen. Hän ei väsy, kun hän voittaa. 

– Mielestäni poikkeuksia lukuun ottamatta puolustamme hyvin, joten pelien kuormat eivät ole niin isoja. Ei siitä pelimäärästä niin välttämättä radikaalisti rasitu, vaan siitä, mitä pelissä tapahtuu.

Niklas Rubin on ollut viime kaudesta asti Ässien ykkösvahtina.
Kuva © Jarno Hietanen

Palo silmissä

Rosendahl nimeää neljä maalivahtia uraltaan, joiden silmissä näkyi erityinen palo. Listalla on Rosendahlin valmennettavana junioreissa ollut Niklas Kekki, mestaruusvahti Raanta, Ässistä KHL:n kautta NHL:ään noussut Tarasov sekä nykyinen ykkösvahti Rubin.

– Kentällä heillä on hirveä palo silmissä. Kaikki ovat sellaisia rentoja tyyppejä, kun ei olla jäällä. Mutta herranjestas, kun lyödään maski päähän. Silloin lamppu syttyy ja silmistä näkee sen palon.

Rosendahl uskoo, että palo silmissä erottaa huippuvahdit muista. Porilaisvalmentaja näkee, että palo voi tulla joko äidinmaidon mukana tai muuta reittiä pitkin.

Kaikki ovat sellaisia rentoja tyyppejä, kun ei olla jäällä. Mutta herranjestas, kun lyödään maski päähän.

– Se on varmaan paljon sisäsyntyistä. Joillekin tulee se siitä, että voittamisen vietti on niin kova. Kaikilla on siihen mahdollisuus. Se on meidän valmentajien tehtävä kaivaa se voittamisen vietti esiin. Olen itse pyrkinyt siihen, että pitää olla lähellä, mutta silti pitää myös olla hemmetin vaativa.

Lipsuiluun juniorityössä ei ole kuitenkaan varaa.

– Junnuveskakoutsien pitää sanoa, mitä näkee, ja saada se ymmärrykseen. Sitä on vaikea saada korjattua vanhempana.

– Vaatimustaso pitää saada sille pelin tasolle. Jokainen treeni ja ylipäätään harjoittelu pitää tehdä niin hemmetin hyvin kuin pystyy. Se on ajatukseni.

Porilaisvahtien tulevaisuudessa valoa tunnelin päässä?

Porilaismaalivahteja ei ole moneen vuoteen nähty Ässissä isossa roolissa. Yksi syy tähän on se, että heitä ei yksinkertaisesti ole.

– Tämän päivän pelin vaatimustaso on mielettömän korkea. Saadakseen huippuja, se vaatii sen, että sinne valikoituu sellaisia huippu-urheilijoita. Nyt esimerkiksi Pyry Lammi U18-joukkueesta on sillä tiellä.

– Meillä alkaa olemaan ymmärrys siitä, että mitä se vaatii tulla ylös sieltä, se ei ole mikään sattumusten summa.

Rosendahl painottaa, että Ässien kokoisessa seurassa juniorityön pitää olla kunnossa menestyäkseen. Rosendahl nostaa esimerkkinä Pelicansin sellaisena seurana, jossa on onnistuttu asiassa.

– Kaikki pienemmät seurat vaativat sen, että junioripuoli tuottaa. Se ei voi tuottaa pelkästään maalivahteja, vaan kaikkia pelaajia ja sitten muutamia hyviä hankintoja rooleihin.

Rosendahl teki vastikään toistaiseksi voimassa olevan jatkosopimuksen. Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat harvinaisia, mutta eivät ainutlaatuisia. Rosendahlilla ei toistaiseksi ole syytä lähteä Ässistä, eikä Ässillä ole syytä vaihtaa maalivahtivalmentajaa.

Rosendahl aikoo jatkaa samaan malliin tekemällä hommansa mahdollisimman hyvin, koska muita vaihtoehtoja ei ole.

» Lähetä palautetta toimitukselle