Iiro Pakarinen. Iiro. Pakarinen. Ykkösketjun laitahyökkääjä MM-kisoissa. Putkista sisään, kädet kattoon, Leijonat mitaliotteluihin. Jotain aivan käsittämätöntä tapahtui Minskin illassa torstaina.
Älkää tulko siis Leijonat vielä kotiin
Alkulohkon otteluissa Suomella oli paniikki ajoittain päällä jo jopa Kazakstanin ja Latvian myllytyksissä. Niistä lähtökohdista ei ollut kovin vaikea povata, että Kanada talloo leijonan hännän päälle ja marssii jatkoon.
Suomi sai otteluun erinomaisen startin, mutta siinä vaiheessa kun Kanada otti 2-1-johdon toisessa erässä, ja samalla ottelun tahtipuikon haltuunsa, lähtökohdat olivat vielä synkemmät. Vaahteralehtisten kolmas osuma tuntui olevan vain ajan kysymys.
Leijonien pukukopissa kuitenkin tehtiin toisella erätauolla kisojen suurin löydös: itseluottamus. Sen avulla Suomen peli kääntyi. Noilla otteilla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä alkusarjan otteluissa nähtiin. Oli kuin kaukalossa olisi tuolloin ja nyt ollut kaksi täysin eri joukkuetta.
Itseluottamus. Ei kumarrella vastustajan NHL-pelaajia. Ei pelätä virheitä, vaan uskalletaan yrittää omia ratkaisuja. Napataan jokainen kiekko kiinni, tavalla tai toisella.
Leijonat ei ole ehkä MM-kisojen paras joukkue, tai, no, ei ole ja piste perään. Mutta itseluottamusta uhkuva joukkue, joka haluaa näyttää arvostelijoilleen ja uskoo pystyvänsä voittamaan kenet tahansa - sellainen joukkue voi todellakin voittaa kenet vain.
Älkää tulko siis Leijonat vielä kotiin, vaan voittakaa pari peliä ensin. Minulla ei luottamusta Leijoniin ollut, onneksi pelaajilla itsellään näyttäisi olevan luottamusta itseensä ja toisiinsa loputtomasti.
