Toronto Maple Leafs vaihtoi valmentajaa. Oliko Randy Carlyle sinusta oikea valinta joukkueen uudeksi päävalmentajaksi?
Jussi Luokomaa: No oli se ainakin toimitusjohtaja Brian Burken näköinen hankinta jos ei muuta! Carlylella on Stanley Cup viiden vuoden takaa, mutta en usko hänen pitkällä tähtäimellä vievän Maple Leafsia sen pidemmälle, mihin pois potkittu Ron Wilson olisi vienyt. Carlyle ei ole suuri pelitaktinen nero, tai loistava nuorten pelaajien kasvattaja. Hän sopisi ennemmin joukkueeseen, minkä pelaajistosta löytyy vahvaa johtajuutta ja kokemusta jo ennestään.
Positiivista tässä valmentajanvaihdoksessa oli se, että se tehtiin juuri oikealla hetkellä, kun Toronto oli matkalla ulos pudotuspelitaistelusta. Vaihdos saattaa herättää joukkueen vielä niinkin kovaan taistoon, että paikka kahdeksan sakissa on parin viikon päästä plakkarissa.
Antti Wennström Olen pitkään ihaillut Burken määrätietoisuutta toimitusjohtajana. Burke tekee rohkeita liikkeitä uhraamatta kuitenkaan koko joukkueen tulevaisuutta esimerkiksi saadakseen kovimmat veteraanit joukkueeseensa.
Carlylen kohdalla tuntuu kuitenkin, että nyt pelataan liikaa upporikasta ja rutiköyhää. En luota Carlyleen valmentajana, joka olisi tarpeeksi vahva luomaan tästä joukkueesta pysyvää menestyjää, ja samaan aikaan joukkue ei ole vielä valmis nousemaan Cup-haastajaksi sellaisenaan. Projekti olisi vaatinut vahvemman pelisysteemin luovan luotsin. "Joku nuori kyky" ei ole taikasana jokaisen seuran ongelmien ratkaisuksi, mutta Dan Bylsman tapaiset esimerkit osoittavat, että pysyvää menestystä löytyy myös uuden sukupolven valmentajista. Niistä, jotka pistävät joukkueensa pelaamaan modernia kiekkoa.
Erik Karlssonin nimi on noussut Norris Trophy -keskusteluihin. Onko Karlsson sinusta sopiva palkinnon voittajaksi?
Luokomaa: Karlsson on pelannut ällistyttävän kauden, mutta silti hän ei ole oikea valinta Norris-voittajaksi. Minua hieman häiritsee, jos pysti jaetaan tehopisteiden perusteella. En siis ole sanomassa, että Karlsson olisi huono oman pään puolustamisessa, mutta NHL:stä löytyy toistakymmentä häntä parempaa puolustajaa. Kyllä NHL:n parhaaksi puolustajaksi tulee valita sellainen pelaaja, joka on nimenomaan loistava oman pään pelaaja, mutta kykenee siinä sivussa myös tekemään tehopisteitä ja on hyvä kiekollisena. Toivonkin, että Norris trophyn voittaa tällä kaudella Ryan Suter. Eivätkä Chara tai Weberkään olisi huonoja vaihtoehtoja.
Wennström: Ei ole, ainakaan vielä. Palkinto jaetaan parhaalle yleispuolustajalle, eikä Karlsson ole sitä ainakaan vielä. Tätä samaa keskustelua on käyty aiemmin esimerkiksi Paul Coffeyn, Brian Leetchin ja viimeksi Mike Greenin kohdalla.
Mitä Karlssoniin pelaajana tulee, niin onhan kyseessä aivan ällistyttävä lahjakkuus. Tapa, jolla Karlsson peliä ja kiekkoa käsittelee, saa kaiken näyttämään todella helpolta. Karlsson yksinään on hieno syy katsoa Ottawa Senatorsia ja jääkiekkoa. Norris-kisaan heitän kuitenkin ensisijaisesti Charan, Suterin ja Dan Girardin nimet. Viimeksi mainittua olen aina pitänyt Marc Staalin hyvänä kakkosmiehenä, mutta jatkossa historiankirjoja saatetaan kirjoittaa toisin päin.
Puolivälissä kautta jo tuhoon tuomittu Buffalo Sabres on noussut täysillä pudotuspelitaistoon. Mikä on Buffalon salaisuus ja onnistuuko joukkue tavoitteessaan?
Luokomaa: Buffalon on hyvin rakennettu joukkue, jolla on käytännössä kaikki pelin osa-alueet kunnossa. Toki ällistyttävän kovassa vireessä viime aikoina ollut maalivahti Ryan Miller on suurin syy Sabresin vahvaan nousuun, mutta pidän myös joukkueen nopeasta pelityylistä. Tämän mahdollistavat vikkeläkinttuiset taitoniekat kuten Tyler Ennis sekä Nathan Gerbe.
Sabres on nyt ottanut kovia päänahkoja nousten pleijaritaistoon mukaan. En silti usko, että liito kestäisi runkosarjan loppuun tuolla tasolla. Tiukkaa tulee tekemään.
Wennström: Ville Leinoa on koko kauden ajan pidetty Sabresin korpivaelluksen ilmentymänä ja sylkykuppina, mutta todellisuudessa joukkueesta on löytynyt koko ajan puolenkymmentä muutakin selkeää alisuorittajaa Miller ja Derek Roy etunenässä. Nyt Miller pelaa tasollaan ja se on sytyttänyt koko joukkueen hurjaan iskuun.
Vaikka tilanne on vaikea, uskon, että Sabres tulee yllättämään ja nappaamaan konferenssin kahdeksannen paikan viime metreillä.
Columbus Blue Jackets ei saanut Rick Nashia kaupaksi. Joukkueen toimitusjohtaja kertoi yllättäen julkisesti Nashin vaatineen siirtoa. Mitä olet mieltä tilanteesta ja osapuolten tekosista? Mitä Columbuksessa pitäisi kesällä tehdä Nashin ja joukkueen suhteen?
Wennström: En tunne minkäänlaista sääliä Nashia kohtaan. Nashin peli on tökkinyt muun joukkueen mukana, ja sen päälle mies miettii jo muita maisemia.
Howsonin julkinen ulostulo Nashin sanomisista on kuitenkin raukkamainen. Tyhmintä asiassa on oikeastaan se, että mies teki lausunnollaan karhunpalveluksen myös itselleen. Ei Nashin kauppa-arvoa ainakaan korota se, että hänet asetetaan huonoon valoon. Ja se kauppa-arvo tulee määrittämään paljon niin Columbuksen kuin Howsonin tulevaisuutta.
Kannatan Nash-kauppaa kesälle. Pelaajatyyppinä kyseessä ei ole täysin korvaamaton pelaaja, ja hyvässä lykyssä takaisin on mahdollista saada nuoria avainpelaajia niin hyökkäykseen kuin maalinsuullekin, kahdelle heikoimmalle osa-alueelle Blue Jacketsin organisaatiossa. Myös tulevan ykkösvarauksen onnistuminen auttaisi joukkuetta seuraavan nousun alkuun.
Luokomaa: Tuo toimitusjohtaja Howsonin ilmoitus Nashin pyynnöstä tuli todella yllättäen. Ehkä Jeff Carterin kauppaaminen pois oli viimeinen pisara Nashille, joka haluaisi pelata uransa parhaat vuodet voittavassa joukkueessa. Columbukseen Stanley Cup ei ole matkaamassa nimittäin ihan vähään aikaan.
Jos Nashista on vaihdossa saatavilla kova paketti, mikä sisältäisi laadukkaita prospekteja sekä yhden selkeän top6-hyökkääjän, kannattaa Howsonin painaa liipasinta. Ei Nashia kannata seurassa pitää, jos ei mies Columbuksessa tahdo täydellä sydämellään pelata.
Jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen peräänkuulutti blogissaan lisää pelitapaan ja taktiikoihin liittyvää keskustelua NHL-studioihin ja mediaan. Oletko samaa mieltä? Onko NHL-media Pohjois-Amerikassa sinusta liian pinnallista?
Luokomaa: Riippuu mediasta. Jos nyt puhutaan amerikkalaisista tv-broadcasteista, niin joissain lähetyksissä asiantuntemus todella loistaa poissaolollaan ja selostamossa istuu vain pari värilaisella varustettua selostajaa hehkuttamassa yhdentekeviä asioita. Silloin ottelua on pakko katsoa äänettömällä, koska moinen intoilu ja kritiikitön hehkutus on vastenmielistä.
Sitten on myös hyviä tv-lähetyksiä, jossa tekijäpuolella on selvästi asiantuntemusta eikä katsojia aliarvioida. Ottelua selostetaan neutraalisti ja asiallisesti tapahtumista kertoen. Parhaimmillaan pelin aikana käydään joukkueiden taktisia kuvioita läpi esimerkiksi pysäytyskuvalla ja ruudulle piirtämällä. Yksi suosikki-kommentaattoreistani on Daryl Reaugh, joka on entinen NHL-maalivahti. "Razor" analysoi pelitaktisia asioita sekä yksittäisten pelaajien ominaisuuksia erinomaisella verbaalisella lahjakkuudella.
Sihvonen varmasti haluaa lisää pelikirjakeskustelua joka tuutista, mutta onko yleisö lopulta kiinnostunut moisesta, jos siinä mennään liian syvällisyyksiin? Moni katsoja (varsinkin Yhdysvalloissa) haluaa selostajalta nimenomaan eläytymistä ja värilaseja, taktisen ja neutraalin analysoinnin sijaan. Suomessa tuskin näin on, mutta uskon, että täällä NHL-fanit edellyttävät selostajalta eritoten asiantuntemusta pelaajien sekä joukkueiden taustojen ja historian suhteen, sen sijaan että jokaista tilannetta analysoitaisiin pelikirjojen kantilta.
Wennström: Mielenkiintoinen aihe mietittäväksi. Puolustan NHL-mediaa sen verran, että kyllä syvällisempää ja laajempaa keskustelua sekä analyysiä löytyy, joskin sitä joutuukin välillä hakemaan kissojen, koirien ja hakukoneiden kanssa. Jussin mainitsemat erätaukoanalyysit ovat hyvää sisältöä, jotka tosin yleensä karsitaan aina siinä vaiheessa kun pelin katsoo jälkilähetyksenä. Se on sääli. Toinen ovat itsenäiset blogit, joista löytyy paljon mielenkiintoisia kirjoittajia ja esimerkiksi tuloaan tekevien "reaalitilastojen" kuten Corsi-arvojen analyysiä.
Valtaosasta "perusuutisointia" ja koostelähetyksiä olen Sihvosen kanssa samaa mieltä. Kaikki peliin liittyvä käydään oikeastaan aina läpi maalien, torjuntojen ja perustilastojen kautta. Mitä me teemme kiekonmenetystilastoilla, jos kukaan ei koskaan kerro, miksi joukkue jatkuvasti menettää kiekon keskialueella?
Tuore esimerkki on myös Torontoon tyrkyllä olleesta valmentajalupauksesta Dallas Eakinsista tehty uutisointi. Miestä kehutaan maasta taivaisiin, mutta oikeastaan kaikki, mitä valmentajan osaamisesta kerrotaan, on se kuinka vähän miehen valmentama farmijoukkue on päästänyt maaleja. Pidemmän päälle tällaiset jutut eivät kerro yhtään mitään. Jääkiekko ja NHL kun ovat oikeasti paljon enemmän kuin pelkkää viihteellistä, valmiiksipureskeltua mössöä.
