Heinäkuun 9. päivä 2009 tullaan muistamaan pitkään ympäri kiekkohullua Kanadaa, kun Joe Sakic lopetti upean pelaajauransa. Keskushyökkääjän ura etsii vertaistaan, sillä joukkoon mahtuu lukematon määrä voittoja ja menestystä.
Kaksi Stanley Cup-sormusta, olympiakulta, Hart Memorial Trophy, Lester B. Pearson Award, Conn Smythe Trophy, 625+1061 tehopistettä runkosarjassa ja 84+104 pudotuspelipistettä ovat vain raapaisu menestyksestä, jota Sakicin pitkään uraan on kuulunut. Hieno mies on voittanut 20 vuotta kestäneellä NHL-urallaan kaiken mahdollisen.
Ensin Quebec Nordiquesin ja myöhemmin organisaation muutettua Denveriin Colorado Avalanchen riveissä pelannut Sakic nousi koko seuran suurimmaksi pelaajaksi. Avalanche-organisaation on helppo aloittaa kausi 2009-10 Sakicin lopettamisjuhlallisuuksilla.
– Haluamme kunnioittaa Joen uraa kauden avauksessa. On mahdotonta kuvailla, mitä hän merkitsee organisaatiollemme ja faneillemme, kertoi Avalanchen presidentti Pierre Lacroix TSN.ca-sivustolle.
Voittaja ja johtaja
Sakic nosti uransa aikana pohjalla rämpineen Quebec Nordiquesin ja myöhemmin rajan taakse Denveriin ja nimensä Colorado Avalancheksi muuttaneen organisaation NHL:n huipulle. Quebecissä Sakic ehti kolmesti ylittää 100 tehopistettä. Organisaation rahapula pakotti nousukiidossa olevan joukkueen myyntiin ja Sakicin ura jatkui Denverissä.
Joukkueen kapteeni Sakicille ensimmäinen kausi Avalanchessa oli täysosuma. Runkosarjassa joukkueen kapteeni saalisti 120 tehopistettä. Sakic johdatti joukkueensa Stanley Cup-mestariksi finaalisarjassa, jossa Florida Panthers oli vailla mahdollisuuksia. Pudotuspeleissä Sakic laukoi peräti 18 maalia ja teki esityön 16 osumaan. Keskushyökkääjä oli itsestään selvä valinta pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi.
Keskushyökkääjän ura oli vahvassa nousukiidossa ja Colorado Avalanche oli noussut yhdeksi NHL:n parhaista joukkueista. Seuraavan kerran kaikki osui kuitenkin kohdalleen vasta kaudella 2000-01, kun Sakic johdatti joukkueensa Stanley Cup-voittajaksi New Jersey Devilsiä vastaan yhdessä Ray Bourquen, Peter Forsbergin ja Patrick Royn kanssa. Sakicin toiminta viimeisessä finaalissa ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi, kun kapteeni antoi veteraani Bourquen nostaa ensimmäisenä voittopokaalin ilmaan. Tilanne ei varmasti jättänyt ainuttakaan jääkiekonystävää kylmäksi. Sakic näytti suuruutensa johtajana.
– Hänen johtajuutensa, urheiluhenkisyytensä ja arvostuksensa lajin parissa ovat legenda, kommentoi Avalanchen omistaja E. Stanley Kroenke.
Kauden päätteeksi Sakic pokkasi ansaitusti kaikki tärkeimmät palkinnot, kun hänelle ojennettiin Hart Memorial Trophy, Lester B. Pearson Award ja Lady Byng Memorial Trophy. Keskushyökkääjä oli uransa huipulla.
Seuraavana vuonna edessä oli Kanadalle tärkeät Salt Lake Cityn olympialaiset. Maajoukkueella oli ainoastaan yksi tavoite, voittaa olympiakultaa ja palauttaa jääkiekon valtikka 50 vuoden jälkeen Kanadaan. Isäntämaa USA ja Kanada pelasivat itsensä finaaliin ja edessä oli yksi kaikkien aikojen odotetuimmista otteluista.
Kanadan ratkaisijaksi nousi kukapa muukaan kuin Sakic. Hyökkääjä pelasi huikean ottelun tekemällä kaksi maalia ja syöttämällä toiset kaksi osumaa, kun Kanada voitti ottelun 5-2. Sakic valittiin ansaitusti koko olympiaturnauksen parhaaksi pelaajaksi.
Vaatimaton, mutta täydellinen
Tutkimalla Joe Sakicin huikaisevaa uraa, ei sieltä löydä ainuttakaan tahraa. Keskushyökkääjä on ollut joka saralla täydellinen. 20 kautta saman organisaation leivissä, joista 14 vuotta kapteenina kertoo kaiken pelaajan sitoutumisesta. Ainoastaan Steve Yzerman ja Mario Lemieux ovat runkosarjan kaikkien aikojen pistepörssin kymmenen joukosta pelanneet Sakicin tavoin koko uransa samassa organisaatiossa.
Hyökkääjän sitoutuminen työhönsä on ollut aivan omaan luokkaansa. On mahdotonta edes kuvitella Colorado Avalanchea ilman Sakiciä. Ajatukseen kaikkien on vain totuttava ja kauden 2009-10 alussa, kun legendaarinen numero 19 ei enää luistele jäälle.
Sakic tullaan muistamaan monista asioista. Keskushyökkääjä oli upea pelintekijä, joka syötti urallaan yli 1000 maalia, rannelaukaus on yksi kaikkien aikojen parhaista ja johtajuus aivan omalla tasollaan. Sakicistä on helppo sanoa, että mies oli vaatimaton, mutta täydellinen.
