Viime viikkojen perusteella SM-liigan pelaajaliikenne ei ole käynyt niin lohduttomaksi kuin on pelätty. Jussi Markkanen ja Mikko Lehtonen ovat SM-liigassa ehdotonta tähtiluokkaa, ja myös Hannu Pikkarainen ja Rob Hisey ovat hyvin tervetulleita paluumuuttajia.
Kun listaan lisätään sellaiset miehet kuin Kärppien Ondrej Kratena, JYPin Tuomas Pihlman, Tapparan André Benoit sekä muutamat muut aiemmin saapuneet AHL-jyrät, lähteneiden pelaajien aukoista on paljon täytetty. Uudet hankinnat eivät ole kansainvälisiä tähtiä, mutta sellaisia, jotka ylläpitävät SM-liigaa elinvoimaa kansainvälisessä kilpailussa.
Yksi ammottava ongelma silti jää: vain rikkaimmat seurat ovat pystyneet hankkimaan kaikille pelipaikoille riittävän terävän kärjen. Joukkueiden rakenteelliset ongelmat näyttävät kauhistuttavilta.
Kerhon tähtisentterit ja JYPin profiilipakit
Jotakuinkin tasapainoiset miehitykset on vain Kärpillä, Jokereilla ja HIFK:lla. Bluesillakin perusta on laaja ja laadukas, mutta missä ovat kovan luokan laitahyökkääjät? Ryan Keller saattaa olla sellainen ja Stefan Öhman on ehdottomasti, mutta jos sentteripelin osaava Öhman sijoitetaan laitaan, keskushyökkääjäosasto näyttää kapealta. Muuten laituririntamalla on ykkösnyrkkiä ajatellen melko hiljaista.
Entä millainen on sentteritilanne toissa kauden mestarijoukkue HPK:ssa? Aki Uusikartano ykkösenä ja kakkosena joko Juha-Pekka Loikas tai tryout-pelaaja Emil Lundberg. Kuulostaa ihan joukkueelta, joka taistelee tiukasti paikasta kymmenen joukossa.
JYP on tehnyt erinomaisia hankintoja hyökkäyspäähän, mutta puolustuksen tilanne ei ole mairitteleva. Ykköspuolustajana lienee sellainen tähti kuin Jaako Niskavaara, ja häntä tukee... niin, kuka? Myös Ilveksen pakisto näyttää Arto Tukion ja Eric Wernerin hankinnoista huolimatta pelottavan köykäiseltä, mutta eipä ole seuralla muutenkaan käynyt kummoisesti kala onkeen.
Samoista ongelmista hieman lievempinä versioina kärsivät myös Pelicans ja Lukko. Kummallakin on kilpailukykyinen joukkue kohtalaisella puolustajakaartilla, mutta ei sellaisia huippupuolustajia, jotka johtaisivat joukkoja pitkässä sarjassa.
Moniongelmaiset joukkueet ovat erikseen. Etupäässä SaiPa ja KalPa − ja seuran historiaan suhteuttaen myös TPS − ovat saaneet apajilta niin laihoja sinttejä, että valmentajilta vaaditaan urotekoja. Onnistuisikohan edes Scotty Bowman näillä nappuloilla?
Yltäkylläisenä kelpaa olla
Tasan ei ole käynyt onnen lahjat. Siinä missä JYP-puolustus taistelee Niskavaaran johdolla ja SaiPan ykköspakkina on, hmm, Ossi-Petteri Grönholm, Bluesin nelospakkipari näyttäisi olevan luokkaa Kimmo Pikkarainen−Ismo Kuoppala. Tämän kahdeksikon ulkopuolelle jäisi vielä Juha Gustafsson, Mikael Kurki ja Patrik Lostedt.
Tapparalla olisi päteviä senttereitä vaikka muille jakaa − Quinn Hancock myytiinkin jo Södertäljeen. Silti kirvesrinnoille olisi edelleen edullinen ratkaisu vaihtaa kaksi näistä keskushyökkääjistä yhteen selkeään ykkösnyrkin pelaajaan, sillä sellaisia joukkueelta tällä hetkellä puuttuu, jos tähtäin on mitalipeleissä.
Myös Ässillä ja Pelicansilla yhden keskushyökkääjän loukkaantuminen on paikattavissa. Joukoista Tähtinen-Häppölä-Hisey-Kuparinen(-Takala-Huhtala) ja Loppi-Koivunen-Schwabe-Heino(-Komarov-Koponen) löytyisi kelpo miehiä sentteripulasta kärsiviin joukkueisiin, mutta nyt osa heistä pelaa laidassa tai farmissa.
Lukossa kilpailu hyökkäyspään pelipaikoista on kovaa, sillä sopimuksenalaisia yli 20-vuotiaita hyökkääjiä on kuusitoista. Olisikohan heille enemmän käyttöä häntäpään joukkueissa, vai onko tervettä varautua loukkaantumissumaan näin hyvin?
Kuka kenetkin oikeasti haluaa?
Liigaseurat ottavat markkinoilta kaiken minkä sopuhintaan saavat. Vähänkin nimeä saaneet pelaajat tuovat useimmiten positiivista julkisuusarvoa, vaikka kyseessä olevan pelipaikan tarpeet olisi jo aiemmin täytetty. Materiaalin leveys ei ole pahasta, ja monet ylijäämämiehet käyvät ajan myötä kauppatavaraksi.
Nyt kun on hankittu terävyyden sijaan leveyttä, voi olettaa, että kesken kauden eri liigaseurojen osto- ja myyntitarpeet kohtaavat tavallista herkemmin. Vasta talvi näyttää sen, mistä pelaajista mikäkin seura haluaa tosissaan pitää kiinni.
Ei seurojen toimitusjohtajia ja pelaajakoordinaattoreita ole vaikea ymmärtää. Olisiko varakkaan Bluesin muka pitänyt nyt jättää eliittipakki Dale Clarke ottamatta, kun heillä oli jo ennestään niin paljon puolustajia?