Monen kauden rämpimisien jälkeen kertaheitolla tullut menestys on tervetullut lisä imatralaiselle kiekkoilulle. Sen on noteerannut myös hienosti joukkuetta tukenut kotiyleisö, joka on saanut kauden aikana makeaa mahan täydeltä.
Puskista voittajaksi
Suomi-sarjan alkulohko 4 oli ennakkoveikkailujen mukaan kovin kaikista alkulohkoista. Lohkossa pelasivat mm. Suomi-sarjaankin selvinneet entisiä Mestis- ja liigapelaajia vilisseet HC Keski-Uusimaa ja KJT TuusKi. Alku lähtikin Ketterän osalta nihkeästi käyntiin muutamalla tappiolla, mutta oikeaan paikkaan tulleet neljän ja lohkon päättänyt viiden pelin voittoputki nostivat Ketterän lohkon voittajaksi ja varmistivat joukkueelle suoran paikan valtakunnalliseen Suomi-sarjaan.
Suomi-sarja olikin sitten Ketterän juhlaa alusta loppuun. Avausottelun tappion jälkeen käyntiin lähtenyt kone ei osoittanut hyytymisen merkkejä missään vaiheessa sarjaa. Suomi-sarja alkoi tappiolla, jatkui viiden pelin voittoputkella ja päättyi viiden ottelun voittoputkeen.
Ketterä hävisi sarjassa ainoastaan kaksi kertaa varsinaisella peliajalla ja kerran voittolaukausten jälkeen ja kiilasi lopussa ohi RoKin sarjan ykköspaikalle. Käännekohtana sarjassa voidaan pitää tuplapeliviikonloppuna pohjoisen kovia RoKia ja K-Laseria vastaan otetut kotivoitot, joihin myös kotiyleisö löysi tiensä.
Sen jälkeen pelatuissa otteluissa ei jääty kertaakaan alle neljänsadan silmäparin. Sarjan päätösottelussa tehtiin vielä kauden ja koko 2000-luvun yleisöennätys, 692 maksanutta katsojaa, mikä oli todella upea luku, jos verrataan esim. alkukauden alle sadan katsojan otteluita.
Paineitta karsimaan
Karsintasarjaan Ketterä lähtee paineitta pelaamaan pelinsä pois. Joukkueen tavoitteet on aikoja sitten täytetty: pääsy alkulohkosta Suomi-sarjaan ja sen jälkeen edettiin valmentaja Kari Weckströmin joulukuun kommenttien mukaan ”peli kerrallaan ja katsotaan keväällä sijoitusta”. Ja sijoitus oli ykkönen.
Kaikki karsintasarjassa mukana olevat joukkueet ovat Ketterälle jollakin tapaa Ketterälle tuttuja Suomi-sarjasta, sekä I-divisioonasta. Titaanit ja SaPKo pelasivat vielä muutama kausi sitten samassa lohkossa Suomi-sarjaa ja molempien kanssa Ketterä on tahkonnut myös divaria . RoKin imatralaiset ovat kohdannet siis kahdesti jo tällä kaudella.
– SaPKo on tällä hetkellä kuumin joukkue ja suurin suosikki karsintaan lähdettäessä. Me lähdetään peli kerrallaan ilman paineita voittamaan jokaista ottelua, summaa Weckström.
– Myös RoKi on kova. Heillä on resurssit kunnossa, upea jäähalli ja monta vuottahan he ovat nousua Mestikseen jo yrittäneet. Keskitymme ainoastaan omaan peliin ja siihen, että pidetään oma pää puhtaana, mutta ei lähdetä roiskimaan kiekkoa keskialueelle, se ei ole jääkiekkoa, jatkaa Weckström.
Kotiottelut kaikki kaikessa
Kaikki kaikessa Ketterälle on kotiottelut ja niissä saatu kotiyleisön tuki. Tosin jos peli ei kulje, tulee kriittisilta imatralaisilta palautetta myös kotijoukkueen suuntaan. Vuoksenniskan Näreharjussa sijaitsee Suomen paras katettu tekojää, ja surkeat olot ovat saaneet lukuisat joukkueet sekaisin.
Ketterä on viimeksi hävinnyt kotiottelunsa 8.11.2008 alkulohkon kamppailussa Porvoon Huntersia vastaan. Tuon ottelun jälkeen ei tappioita ole tullut yhtä ainutta kotikaukalossa. Kotonaan Ketterä on pelannut liikkuvaa peliä ja jokainen ketju on saanut pidettyä saman tempon päällä.
Laaja pelaajarinki mahdollistaa pelaajien kierrättämisen, jos jollekin ei peli jostain syystä maistu. A-junioreita on myös otettu tälle kaudelle reilun kentällisen verran mukaan.
Paikkansa vakiokokoonpanossa ovat vakiinnuttaneet puolustajat Sami Riikola ja Mikko Kettunen sekä hyökkääjät Ville Immonen, Mikko Laisi ja viime aikoina edustuksen mukana useasti ollut Aki Putto. Myös kakkosmaalivahti Mikko Rämö on seuran A-junioreita.
Vakkilaisen ketjun varassa
Viime aikoina Ketterän maaleista on vastannut pääsääntöisesti ”kakkosketju”, jota johtaa kapteeni Juuso Vakkilainen laidoillaan Petri Lohjala ja Antti Hujala. Hyökkäystrio dominoi Suomi-sarjan pistepörssiä ottaen kolmoisvoiton Lohjalan johdolla. Lohjalan tehot 14:ssa ottelussa olivat 13+20=33, Vakkilaisen 10+17=27 ja Hujalan 9+14=23.
Kolmikon takana on puolustuksessa luutinut pari Antti Weckström - Jussi Laine. Pientä helpotusta maalien tekemiseen Ketterä sai VG-62:ta vastaan pelatussa Suomi-sarjan päätösottelussa, jossa tehoille pääsivät muutkin kuin Vakkilaisen kolmikko.
– Peli kerrallaan mennään ja katsotaan mihin se riittää, ihan levollisin mielin karsimaan lähdetään. Jokaista peliä lähdetään voittamaan, pääsemme pelaamaan paineettomasti ja se käy meille. Pakko on myöntää, että ihan tämänkaltaista menestystä en itsekään osannut odottaa, mutta hienoa tämä on pojille ja keväthän on jääkiekkoilijan parasta aikaa, Weckström hehkuttaa.
– Kyllä imatralaiselle yleisölle kuuluu suuri kiitos, olemme viisin-kuusinkertaistaneet omalla peliesityksellä alkusarjan yleisömäärän ja pojat ovat olleet intoa täynnä kotiyleisön kannatuksesta. Jos nousu tapahtuu, niin se tapahtuu, mutta uusi jäähallihan tänne on saatava, tämä nykyinenhän on ihan paska. Samanlainen se on kuin kaksikymmentä vuotta sitten, kun edellisen kerran täällä valmensin, paras katettu tekojää tosin Suomessa, heittää imatralaisluotsi.
Uusi jäähallihan tänne on saatava, tämä nykyinenhän on ihan paska.
Vahvuudet ja heikkoudet
Ketterän pelillisinä vahvuuksina voidaan pitää koko pelin aikana yllä pidettävää vauhtia. Vuosi sitten aloitetut kesätreenit ovat monessa ottelussa näyttäneet tehonsa, kun Ketterä on ratkonut pelit kolmannessa erässä vastustajien hyytyessä.
Vahvuutena ja heikkoutena voidaan pitää myös maalivahtipeliä. Maalivahti Mika Norja on urakoinut kauden kaikki ottelut ja ollut usein se Ketterän viimeinen lukko ja pelannut pisteitä lähes yksinään. Norja on isokokoinen (188cm/92kg), hyvin peittävä ja eleettömästi torjuva kassari.
Mikäli Norja loukkaantuu, ei Ketterällä ole tälle tasolle pätevää kakkosmaalivahtia. Kaikki varamaalivahdit ovat joko A- tai B-juniori-ikäisiä, joilla ei miesten peleistä kokemusta ole Mikko Rämön muutamaa ottelua lukuun ottamatta.
Vahvuuksiin lukeutuu myös kova karvaus- ja taklauspeli. Se, että joukkue pääsee pelaamaan paineettomasti, ei myöskään ole huono asia. Ketterällä on karsinnoissa ainoastaan voitettavaa, kun taas Titaaneilla ja SaPKolla on paineet sarjapaikan pitämisestä ja rovaniemeläisillä monta vuotta toitotettu nousu paineena.
– Joukkueessa on tällä hetkellä iloinen ja positiivinen mieli, harjoituksissa töitä tehdään tosissaan mutta ei hampaat irvessä, rennolla fiiliksellä lähdetään kiusaamaan isompia, Weckström lopettaa.
Heikkouksiin kuuluu puolustuksen keveys. Lukuisissa otteluissa vastustaja on tehnyt maaleja Ketterän maalinedustalta sisään isketyistä irtokiekoista, kun puolustuksella on ollut vaikeuksia varsinkin isokokoisia vastustajan hyökkääjiä vastaan. Myös vastustajien nopeiden hyökkäysten kanssa on ollut ongelmia, kun puolustajien ohi on menty heittämällä.
Nousua ei ole kielletty
Nousua ei Ketterä ole kirkossa kuuluttanut tavoitteekseen, mutta sitä ei myöskään ole kielletty. Talous alkaa olemaan kunnossa, mahdollisen nousun myötä sponsorien tuki ja määrä kaksinkertaistuu. Ainut mikä saattaa nousemisen estää, on nykyisen jäähallin kunto. Seinistä ja katosta tippuu hometta, pukuhuonetilat on alkeelliset eikä halli mikään erityisen lämmin paikka ole.
– Talous on tiukka, mutta paranemaan päin. Yleisötulot ovat olleet Suomi-sarjassa todella iso plussa, kertoo Ketterän puheenjohtaja Tuomo Männistö.
– Nousua ei ole missään nimessä kielletty ja jos nousu tapahtuu, on mietittävä sponsorihintoja, tukijoiden määrä olisi vähintään tuplattava. Lippujen hinnat pysynevät karsintasarjan hinnoissa, eli kymmenen ja viisi euroa. Nykyisessä hallissa pelattaisiin erikoisluvalla, Mestis vaatisi hallilta aitioita, tilavat aulat, paremmat kioskipisteet ja vähintään +15 asteen lämpötila, minne ei kyllä päästä, Männistö jatkaa.
– SaiPa on osoittanut kiinnostuksensa yhteistyöhön, mikäli nousemme ja todennäköisesti se poikisi myös yhteistyösopimuksen joukkueiden välillä. SaiPan kokoonpanon ulkopuolelle jäävät voisivat pelata meillä, ja meiltä voisi puolestaan nousta pelaajia SaiPan kokoonpanoon. Pelataan kuitenkin nämä karsinnat ensin ja katsotaan, mikä on tilanne, Männistö päättää.
On selvää, että halli tarvitsee erikoisluvan pelaamiseen, sillä hallin valaistus ei ole riittävä esim. tv-otteluille. Myyntipisteet on tuplattava ja maalituomareille rakennettava koppinsa. Selvää on myös se, että halli olisi Mestiksen kirkkaasti surkein, ellei yksi koko Suomen surkeimmista. Josko mahdollinen nousu poikisi vauhtia vireillä olevaan uuden jäähallin rakennusprojektiin.
Jatkoajan arvio: Mikäli kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, Ketterä voi yllättää kaikki sarjan joukkueet. Kotona kivikova, eikä Näreharjun pakastimesta kovin helposti pisteitä haeta. Vakkilaisen ketjun lisäksi myös muiden on nostettava tasoaan ja ruvettava tekemään maaleja. Lisäksi puolustuksen on oltava kovempi oman pään pelaamisessa. Jokainen sijoitus on saavutettavissa, mutta Ketterä jäänee kuitenkin kolmanneksi tai neljänneksi.
