– Tulin toimeen Hirvosen Samin kanssa hyvin ja ajattelimme kiekosta ja sen pelaamisesta samaan sävyyn. Katsoin jokatapauksessa jokaisen LeKin kotiottelun ja Samin tehtyä jatkosopimuksen, tarjouduin tuomaan näkemystäni ja kehitysideoitani seuralle. Se oli noin 50 sekunnin päätös ja hallitus nimesi minut saman tien manageriksi, hersyttelee kolmannen managerikautensa aloitteleva Suoniemi.
– Eihän tämän roolin näin isoksi pitänyt kasvaa ja pienessä seurassa suuri kehittämisen halu johtaa usein juuri tällaiseen tilanteeseen, pohtii Suoniemi.
Kisa on viimeisen kahden kauden aikana selkiyttänyt pelaajastrategiaansa ja löytänyt oman tapansa toimia, mutta miten tähän on oikein päädytty?
Kasvualustana Grankulla IFK ja Ilves
"Joukossa tyhmyys tiivistyy" kuuluu vanha ja paikkaansa pitävä sanonta, mutta joskus joukkopaine voi ajaa asioihin, joista on pidemmälle rutkasti iloa vaikkapa Lempäälän kiekkopiireille.
– Jääkiekko valikoitui harrastukseksi kovin helposti, kun kolmevuotiaasta saakka olin pelaillut talon viereisellä kentällä. Lopulta päädyin seitsemänvuotiaana pelaamaan vuotta vanhempien kanssa Grankulla IFK:hon. Vuoden pelaamisen jälkeen siirryin sitten Ilvekseen, jossa jatkoin pelaamista aina A-junioreihin saakka, kertaa A-junioriksi saakka hyökkääjänä pelannut Suoniemi.
Ilveksen jälkeen Suoniemi siirtyi suoraan LeKin edustukseen III-divariin, josta alkoi miehen pitkä taival Kisassa.
– Se veti kyllä nöyräksi nuorta poikaa, kun luuli itse osaavansa pelata. Vanhat, yli 30-vuotiaat, äijät sitten löivät luun kurkkuun, naurahtaa Suoniemi.
LeKi nousi Suoniemen häärätessä puolustajana pian kakkosdivariin, jossa lempääläläiset pelasivat kahdeksan pitkää kautta ennen nousuaan Suomi-sarjaan.
– Noustiin kakkosdivariin ennen kuin Suomi-sarjaa oli edes olemassa ja sitten kyseinen sarja kehitettiin siihen väliin, joten lopullinen nousu Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle kesti lopulta pitkään, muistuttaa Suoniemi.
Kauan odotettu nousu Suomi-sarjaan toteutui lopulta, mutta kausi oli Kisalle todella hankala.
– Sanoisin, että vaikka johdettiin Suomi-sarjaa joulutauolla, tuntui koko ajan kuin olisi oltu polkupyörältä moottoritiellä. Joka ilta meidän ykkösäijien oli suoriuduttava maksimaalisesti ja sanoisin, että Mestikseen nousun jälkeinen kausi ei ollut läheskään niin vaikea, paljastaa Suoniemi.
Ensimmäinen Suomi-sarjakausi päättyi Kisan osalta viidenteen sijaan ja nousun tuonut toinen kausi kului Suoniemeltä Ranskassa SG Annecyssä. Sitä ennen Suoniemi oli pelannut viinien ja patongin maassa divarijoukkue HC Lyonissa, missä puolustaja sai tuta ulkomaalaispelaajan ankaran arjen.
– Vaikka pelasimme divarissa, menestyspaineet olivat kovat. Lauantaisten pelien jälkeen maanantaisten harjoitusten perusrutiineihin kuului minun, tsekkipuolustajan (LeKistä myöhemmin tutuksi tullut Pavel Prozhazka) ja tsekkimaalivahdin haukkuminen. Kanadalaiset olivat ainoita, jotka saivat kanadanranskalaiselta koutsilta synninpäästön, kuvailee Suoniemi virne kasvoillaan.
– Pelattiin matsi sarjajohtajaa vastaan ja hävisimme 6-4. Meidän ulkomaalaisten vitja veteli teholuvuin +4 ja silti koutsi totesi seuraavissa harjoituksissa, että "you make no difference, fuck", lisää hän.
Takaisin Kisaan
Lopulta LeKi-veteraani palasi Kisaan ja Mestikseen nousseeseen ryhmään. Suoniemen itsensä kausi oli joukkueen tavoin erinomainen. Luottopuolustaja Sami Suhosen kanssa kaksikko muodosti yhden sarjan luotettavimmista pakkipareista ja samalla Suoniemi takoi taululle mukavat tehot (45ott, 12+14=26, +17).
– Meillä oli silloin Suomi-sarjakaudesta eroten erittäin tasainen joukkue. Pystyin hyppäämään pelaamaan kenen tahansa kanssa ja homma klikkasi välittömästi. Toiselle kaudelle tultaessa oli kuitenkin jo viritteillä työkuvioita ja en ehtinyt ajoissa reeneihin ynnä muuta. Peurungalla sitten totesin harjoituspelin jälkeen, että tämä taisi olla tässä, muistelee Suoniemi äkillistä lopettamispäätöstään.
Kymmenen pelivuoden jälkeen ei kuitenkaan kulunut kuin yksi välivuosi ja palaamme tilanteeseen, joka aloitti myös tämän artikkelin. Suoniemen aikainen sijoitusrekordi on runkosarjassa neljäs ja kuudes. Ensimmäisellä kaudella tullut pronssiotteluun pääsy ja todella lähellä käynyt mitali eivät tavoitteissa saisi jäädä kauaksi tulevina vuosinakaan.
– Me ollaan nyt rekrytoitu valmentajia kahden vuoden jaksoissa ja meillä on nyt uusi kahden vuoden jakso edessä. Olemme nyt menneet tietyn strategian kautta ja sen pitävyys on tulevina vuosina testissä. Olemme panostaneet urheilulliseen joukkueeseen ja olemme hakeneet jatkuvuutta tuttujen pelaajien kautta. Mikäli emme ole edes lähellä mitalipelejä tulevien kausien aikana, strategiaa on vaihdettava, pohdiskelee Suoniemi ja muistuttaa siitä, että tuloksien on käännyttävä ylöspäin.
Pelkkää ylämäkeä ei siis Lempäälässä ole rullattu, hyvistä sijoituksista huolimattakaan. Taloudelliset haasteet ovat tulleet Mestis-yleisölle tutuiksi viimeksi, kun K-Laser julkaisi tiedotteen vaikeuksistaan.
– Vaikka meidän ei tarvitse kerätä sataatuhatta viikossa, emme voi sanoa onnistuneemme taloudellisesti suhteessa muihin. Pienessä seurassa on aina hankaluuksia ratkoa suuria ongelmia ja yleisömäärät ovat meille erittäin tärkeitä. Kun tulin tähän duuniin, luulin menestyksemme näkyvän positiivisemmin yleisömäärissä ja kasvu on ollut meille pienoinen pettymys, muistuttaa Suoniemi ja kannustaa lempääläisiä urheilun ystäviä barrikadeille tulevalla kaudella.
LeKi on lähtenyt tulevaan kauteen laajalla sopimuspelaajien rungolla ja lainamiesten määrän odotetaan kääntyvän laskuun.
– Viime kauden 59 pelaajaan tunnuttiin lasketun kaikki huoltiksella vastaan tulleet pelaajat, mutta laskimme tuossa juuri, että olisi realistista saada laskettua pelaajamäärää noin 40:n pelaajaan, pohtii Suoniemi.
Keskinen perää aktiivisuutta
Lähes kokonaan samana pysyneen miehistön suurin muutos nähtiin valmentajapuolella, kun Rauman Lukon A-junioreita aiemmin luotsannut Marko Keskinen nimitettiin Lempäälän Kisan päävalmentajaksi.
– En ole kyllä katunut asiaa pätkääkään. Erittäin asiallinen työympäristö ja sellainen tekemisen meininki. Halli ei ole Madison Square Garden, mutta jäällä täälläkin pelataan. Me kun teemme työt kaukalossa, emmekä keskity katsomon olosuhteisiin, murjaisee Keskinen.
Pelityyliltään LeKi on aina ollut aggressiivinen ja nopea joukkue, jolta kriittinen kotiyleisö on aina vaatinut myös viihdyttävää jääkiekkoa tuloksenteon lisäksi.
– Pyritään pelaamaan aktiivista kiekkoa, jossa pidämme rutkasti kiekkoa. Lisäksi aion antaa pelaajille todella paljon vastuuta ja vapauksia kentällä. Laitan pelaajat ajattelemaan itse kaukalossa. Olemme asian kanssa vielä alkupolulla, emme ole oikeastaan vielä lähelläkään, mutta teemme asian kanssa joka päivä töitä niin paljon kuin pystymme. Valmennusjohto ja pelaajat uskovat meidän konseptiin ja ei meidän tarvitse yleisön paineesta vaihtaa tyyliämme, vaikka sillä ansaitsisimmekin pisteen tai pari vähemmän alkukaudesta, muistuttaa Keskinen kriittisimpiä kannattajia.
– On hyvä, että joukkueessa on myös kokeneempia pelaajia ja nykypelaajamme tuntevat talon tavat ja ympäristön todella hyvin. Emme halua tänne pelaajia, jotka tulevat tänne ja odottavat heti jotain ison maailman meininkiä. Kokeneita pelaajia on aina hyvä olla joukkueessa, kun esimerkiksi Jose Nippala aloittaa vissiin jo yhdeksännen kautensa putkeen täällä. En halua olla se, joka katkaisee tällaisen kylälegendan putken. Aivan kuin Mixu Paatelainen katkaisi Jari Litmasen, heittää ronskia Rauman murretta vääntävä Keskinen.
Tuleva Mestis-kausi on Keskisen tulikoe hänen ensimmäisellä Mestis-kaudellaan, mutta tasaisessa sarjassa löytyy LeKille monta tulista haastajaa.
– Kun muiden joukkueiden nippuja katsoo, huomaa että siellä on todella kovia nimiä. Pelaajat ovat kuitenkin asettaneet tavoitteen kuuden joukkoon selviämisestä ja en tietenkään seiso tavoitteen tiellä, heittää Keskinen sijoitusarviokseen haastattelun lopuksi.
