Jumboherruus Joensuuhun

MESTIS / Raportti
Sarjan peränpitäjät kohtasivat lauantai-iltana Forssassa, eikä ottelu kovin suuria tunteita tarjonnut. Jokipojat rankaisi kovalla prosentilla avauserässä ja se riitti, kun FPS:n maalintekovaikeudet jatkuivat. Palloseura sai sentään katki nollaputken, joka ehti kestää 131 minuuttia ja 29 sekuntia.

Ottelu alkoi varsin tasaisissa merkeissä ja molemmilla joukkueilla maalintekopaikat olivat kortilla. Ensimmäistä maalia ei kuitenkaan tarvinnut odottaa kuin kahdeksan minuuttia, kun Tero Alminoja sai estämisjäähyn. Lauri Heinonen kaivoi selvän aloitusvoiton Rami Jokiselta, ja pikavauhtia Atte Vallin jäänuoliainen löysi tiensä Krister Antilan taakse helponoloisesti.

- Ensimmäinen maalihan tuli ihan suoraan puhtaasta 6-0-aloitustappiosta. Suora laukaus ja ilman maskia, mutta kova veto, FPS-valmentaja Timo Tuomi kertasi avausosumaa.

FPS ei kuitenkaan kauaa jäänyt taivastelemaan vieraiden johto-osumaa ja vain kaksi minuuttia edellisestä soi Tomi Räisäsen takana. Jokipoikien puolustus ei kyennyt siivoamaan irtokiekkoja maalin edestä, ja toisesta reboundista Marko Ronkainen pääsi sutimaan kiekon lähes tyhjään maaliin. Jokipojat ehti rankaista vielä ennen erän loppua, kun Tapio Ahtonen heitti makoisan ohjurilätyn Sami Puruskaiselle, jonka mailaa ei oltu pidetty ja Antila oli voimaton Puruskaisen ohjattua kiekko yläreppuun.

Toista erää FPS hallitsi näennäisesti, mutta tehottomasti. Jäähyjä toisella kolmanneksella nähtiin rutosti pelin rikkonaisuuteen nähden ja välillä hipaisustakin tuntui saavan boksia. Häiritsevintä oli, että musta ei saanut samasta rikkeestä jäähyä kuin vihreä. Joukkueiden valmentajat eivät kuitenkaan halunneet lähteä kommentoimaan illan vaasalaisviheltäjä Joonas Turtosta.

- En minä ota kantaa sellaiseen. Ei tässä tuomari mitään pelejä ratkaissut, FPS:n Tuomi diplomatisoi.

- En minä ole lähtenyt niitä arvostelemaan sen jälkeen kun minä Mestikseen tulin. Ei ne tuomaritkaan tule meitä haukkumaan, kun me hävitään peli. Jokainen meistä tekee oman ruutunsa ja tuskin ne Vaasasta asti ajaa munaamaan pelejä, Jokipoikien Kari Rauhanen sanaili.

FPS:lle annettiin erän lopussa mahdollisuus 5-3-ylivoimaan, mutta Palloseuran nykytila korostui entisestään kahden miehen ylivoimalla. Jopa Jokipoikien Arttu Käyhkö ehti hukata mailansa ja FPS pääsi pyörittämään käytännössä viidellä kahta vastaan, mutta siltikään reppu ei heilunut. Edes kunnon laukauksia ei saatu Räisästä kohti.

- Meidän peliä kuvasi aika hyvin tämä 5-3-ylivoima. Sen sijaan että lähdettäisiin helppojen syöttöjen kautta rakentamaan, niin tehdään joku ihmeellinen bulgarialainen kierrelätty niin onhan se jotenkin hämärää, Tuomi kiteytti.

Kolmanteen erään odotettiin taistelevaa ja hyökkäävää FPS:aa, mutta toisin kävi. Kotijoukkue yritti, mutta tehottomasti. Jokipojat kykeni jäädyttämään pelin ja FPS:n todelliset tekopaikat olivat yhden käden sormin laskettavissa.

- Tarkoitus oli ensimmäinen kymppi painaa kovalla temmolla neljällä kentällä ja saada vähän tuoreempia jalkoja sitä kautta jälkimmäiseen kymppiin. Ekan kympin aikana oli tarkoitus tehdä se tasuri ja sitten sitä kautta olisi saanut myös lisää bensaa, Tuomi kiteytti kolmannen erän suunnitelman.

Maalit ja kunnolliset tekopaikatkin jäivät puuttumaan, ja Jokipojat kuittasi ansaitut pisteet Forssasta.

Totisia ilmeitä

Voitosta huolimatta Jokipoikein päävalmentaja Kari Rauhanen ei säteillyt.

- Kyllä tänään oli kaksi sarjan huonointa joukkuetta vastakkain. Pelattiin sellaista muodollista jumbokiekkoa. Hirveä määrä virheitä, eikä ainakaan meidän pelikuri toiminut. Ohjeistus toiseen erään oli, että pelataan syvän kautta, eikä kertaakaan pelattu, Rauhanen aloitti.

- Elintärkeät pisteet ja vielä roikutaan mukana tässä hommassa. Asenne oli ihan ookoo ja pojat tekivät hommia. Ei ehkä kuitenkaan tällainen rikkova pelityyli ole kauhean toimiva, kun tulee samantasoisia ryhmiä vastaan kuten nyt Forssa ja huomenna Haukat. Kun KalPaa ja Jukureita haastetaan, niin silloinhan kaverin peliä pitää rikkoa vähän enemmän. Pitää olla parempi kiekkokontrolli mitä tänään oli.

Normaalia niukkasanaisempana ollut Timo Tuomi oli totisella tuulella.

- Jukureitakin vastaan esimerkiksi päästiin kahdella kakkosella, ja nyt otetaan Jokipoikia vastaan muutama roikkumisjäähy... mutta Jokipojat ansaitsi pisteensä, Tuomi myönsi.

- Ei tästä ainakaan alaspäin pääse. Kyllä mä näkisin, että tempo tässä Mestiksessä on niin paljon kovempi (kuin mihin me pystytään). Pystyttiin kuitenkin vaikkapa Jukureita vastaan ihan hyvin haastamaan, mutta faktahan on se että kolme edellistä peliä ja yksi tehty maali. Sillä osastolla on tosi hiljaista. Syöttö vähemmän ja laukaus enemmän, Tuomi harmitteli.

Jokipoikien paitaan palasi tsekkitaituri Pavel Brendl, joka pelasi paluuottelunsa varsin mukiinmenevästi. Brendlilla oli kaksi hyvää maalintekopaikkaa ja avauserässä mies hankki jäähyn, mutta Rauhanen on nähnyt Brendlin paremmallakin pelipäällä ja innostui syvällisempäänkin pelaaja-analyysiin.

- Onhan se ihan saatanallinen härkä. Kun se saa laidassa kiekon sinne rightin puolelle, niin kyllähän sen saa ampua panssarinyrkillä että sen saa ammuttua alas sieltä. Kaveri on kuitenkin ollut viikon pelaamatta ja matkustanut Sveitsin ja Tsekin väliä, niin tietysti se vaikuttaa. Kun Pavel lähti jouluna pois, niin pelasihan se hyvin silloin.

- Nyt se ei päässyt kertaakaan käyttämään sitä hirveätä vetoaan. Jos se sattuu osumaan Antilaan niin Antila menee mukana, mutta eihän sen vedon eteen yleensä edes ehdi. Vähän oli vielä hakusessa, Rauhanen arvioi.

» Lähetä palautetta toimitukselle