Tappio oli mikkeliläisjoukkueelle vasta kuluvan kauden ensimmäinen. Takaiskumaaleja varmasta puolustuspelaamisestaan tunnettu Jukurit joutui illan ottelussa päästämään enemmän kuin viidessä edellisessä ottelussaan yhteensä.
Isäntäjoukkue rynnisti maineikkaan vastustajansa päälle mitään säästelemättä heti alusta lähtien. Jokipojat repi, raatoi ja taisteli joka vaihdossa, joten mikkeliläisvieraat olivat ihmeissään. Kun viimeistelykin oli alussa tarkkaa, kotijoukkue oli jo viidentoista minuutin kohdalla kolmen maalin karkumatkalla.
Lopulta ottelu muodostui kuitenkin miltei identtiseksi toisinnoksi Jokipoikien torstaisesta kamppailusta, jossa Hermes pääsi neljän maalin johtoon, mutta oli menettää johtonsa vielä loppuhetkillä. Tällä kertaa osat olivat kuitenkin toisin päin, sillä takaa-ajajan asemaan joutui vierasjoukkue.
Jukurit iski lopussa vielä kahdesti ilman maalivahtia, ja olipa tasoituskin varsin lähellä. Pienoiseen paniikkiin joutunut kotijoukkue kuitenkin kesti, ja otti erinomaisella taistelullaan ansaitsemansa kaksi sarjapistettä.
Tillasen musta päivä
Yksi ottelun ratkaisuista oli Jukureiden maalivahtivalinta. Maalin suulle luisteli ensimmäistä kertaa koko kaudella kakkosvahti Kai Tillanen, joka joutui kaivamaan kiekon selkänsä takaa avauserässä kolmesti. Yhtäkään maaleista ei voi pitkän pelaamattomuuden jälkeen kaukaloon komennetun Tillasen piikkiin suoranaisesti pistää, mutta silti otteet olivat hieman hapuilevia.
Toiseen erään vierasjoukkueen veräjään vaihdettiinkin vartioimaan luottovahti Jaakko Suomalainen, jonka taakse Jokipojat sai kahdessa erässä vain yhden kiekon.
Jukureiden päävalmentaja Risto Dufva harmitteli maalivahtiratkaisuaan, vaikka päätös Tillasen pelaamisesta oli valmentajan mukaan tehty jo aikoja sitten.
- Oli klassinen moka laittaa Tillanen pelaamaan tällaiseen otteluun. Ei siksi, että Tillanen olisi huono, mutta viesti joukkueelle oli ilmeisesti väärä. En viitsinyt enää kaksi viikkoa sitten tehtyä päätöstä muuttaa, vaikka sitä harkitsinkin. Ilmeisesti viesti joukkueelle oli, että tämä ottelu voitetaan kakkosmokellakin. Harmittaa Tillasen puolesta, mutta opittiin varmaan jotain tästäkin, tuumaili Dufva apeana.
Suurimmaksi osaksi avauserän murskaluvut olivat kuitenkin Jokipoikien hyvyyttä. Asenne oli isännillä kohdallaan, ja viimeistelykin toimi tehokkaasti ja tarkasti. Vierasjoukkueen kuuluisasta tarkasta puolustuspelistä ei sen sijaan ollut tietoakaan, vaan Jokipojat pääsi varsin helposti hyviin paikkoihin.
Väänänen näytti osaamistaan
Viime kaudella nimenomaan Jukureissa varjojen mailla liukunut Jani Väänänen oli terävänä entistä seuraansa vastaan. Mies keräsi tehot 1+2 ja oli yksi kotijoukkueen ehdottomista onnistujista. Kahden avauserässä saalistetun syöttöpisteen lisäksi Väänänen väänsi paluukiekosta joukkueensa neljännen osuman toisen erän puolivälissä.
Jokipoikien valmentaja Kari Rauhanen oli muuttanut kentällisten peluutusjärjestystä, joten kolmikko Toni Mustonen - Topi Riutta - Jani Väänänen ei normaaliin tapaan aloittanut peliä. Muutos vaikuttikin nimekästä hyökkäysvitjaa piristävän, sillä kolmikko pelasi Jukureita vastaan kauden toistaiseksi parhaimman pelinsä.
- Piti vähän joukkuetta herätellä sillä, ettei sinne aloitukseen mene aina sama
jätkät seisomaan. Nyt tulikin sitten onnistumisia laajasti. Alussa huomattiin, että pelataan kovaa ryhmää vastaan tasavahvasti, niin tuli välittömästi lisää itseluottamusta ja rohkeutta, kommentoi kotijoukkueen luotsi Kari Rauhanen peluutusjärjestystään ja joukkueensa onnistunutta alkua.
Ensimmäistä kertaa Riutan johtama kentällinen onnistui ajassa 7.58, jolloin Mustonen taituroi itsensä vapaaksi ja iski kotijoukkueen johtoon. Osuma oli Mustoselle kauden ensimmäinen.
Toistamiseen verkot heilahtivat jukurimaalissa vain pari minuuttia myöhemmin. Kapteeni Topi Riutta löysi komealla poikittaissyötöllä maalin eteen nousseen Jarno Virkin, joka ohjasi kiekon keskeltä maaliin.
Kotijoukkueen kolmannen maalin viimeisteli harvemmin tehopisteillä juhlimaan pääsevä nuori puolustaja Esa Lehikoinen, joka onnistui läpiajosta. Lehikoinen livahti yksin läpi suoraan jäähyaitiosta Kimmo Nevalaisen oivalluksesta.
- Kotijoukkue viimeisteli ensimmäisessä erässä rankalla kädellä. Moneen lisämaaliin ei olisi ollut edes paikkoja, mutta kaikki kunnia heille tehokkaasta viimeistelystä, kuului vieraitten Risto Dufvan näkemys pelin alun kulusta.
Ote siirtyi vieraille
Vielä avauserässä Jokipojat oli himpun verran vieraitaan parempi pelillisestikin, mutta muilta osin kotijoukkue joutui puolustamaan lähinnä omaa maaliaan mikkeliläisten jyrätessä laajalla rintamalla. Yksittäisiä vaihtoja lukuun ottamatta kiekko oli pääosin vierailijoiden hallussa, mutta mikkeliläisilläkin oli ongelmia päästä hyviin maalipaikkoihin jokipoikien taisteltua urheasti puolustuspäässä.
Jokipoikien johto pysyi kuitenkin sitkeästi kolmessa maalissa aina viimeisille minuuteille saakka, vaikka vierasjoukkue hallitsi peliä mielin määrin. Jesse Welling oli kaventanut kotijoukkueen johdon kolmeen maaliin toisen erän loppupuolella, mutta lisämaalien teko vaikutti hyvistä paikoista huolimatta takaa-ajoasemassa ylivoimaiselta.
Jokipoikien maalivahti Ari Reunanen esitti eleettömän virheettömiä otteita mikkeliläisten painostaessa: kiekot pysyivät hallussa ja vaikeatkin vedot pysähtyivät helponnäköisesti.
Loppu aiheutti kuitenkin vielä paljon ylimääräisiä sydämentykytyksiä kotiyleisölle, vaikka johtoa oli vielä kaksi minuuttia ennen loppua kolme maalia. Kotijoukkueen Matti Hietakangas komennettiin jäähylle, joten Jukurit pääsi vyöryttämään ilman maalivahtia kahden miehen ylivoimalla.
Kavennus syntyikin nopeasti, kun Jesse Welling teki illan toisen maalinsa ajassa 58.25. Senkin jälkeen vieraat jatkoivat painostustaan, vaikka Jokipojat pääsi taas täysilukuiseksi. Kynnet lyhenivät katsomossa jännityksestä entisestään, kun Jukurit onnistui heti perään uudestaan kuudella kenttäpelaajalla Olli Sipiläisen siniviivalaukauksen yllätettyä Reunasen.
Jopa tasoitus oli viime sekunneilla lähellä, mutta koko alkukauden positiivisella ilmeellä esiintyneen joensuulaisjoukkueen puristus kuitenkin riitti. Jokipoikien urhea taistelu palkittiin yllätysvoitolla sarjajohtajasta, kun taas kunniakkaasti omiaan läpi pelin kannustaneet lukuisat mikkeliläiskannattajat joutuivat vastaavasti pettymään.
Himokkaampi voitti
Jokipoikien valmentaja Kari Rauhanen kehui joukkueensa taistelevaa ilmettä, vaikka parannettavaakin vielä löytyi.
- Kyllä tämän pojille suo. Meidän hessuilla jokaisella pituus kasvaa kymmenen senttiä, kun saa pisteitä Jukureilta. Ollaan siitä ylpeitä. Päätettiin, että ollaan ottelussa viisaampia, vaikka taito välillä loppuisikin ja että raavitaan vaikka kynsillä jäätä, jos on tarvis. Keskittyminen oli tänään ratkaisevaa.
- 4-0- johdossa kaikki halusi sitten tehdä maaleja. Ollaan näköjään haavoittuvia, kun tulee liikaa intoa. Ei tämä ollut vieläkään ihan sitä, mitä haluan. Ei pidä ruveta johtoasemassakaan palleja puristelemaan, vaan pelata rennosti loppuun asti, sanaili Rauhanen.
Risto Dufvakin löysi tappiosta huolimatta hyvääkin joukkueensa pelistä.
- Ei ollut meiltä kauden huonointa peliä. Se kuitenkin näkyi, ettei oltu hävitty pitkään aikaan, kun Jokipoikien himokkuus ja yritys oli ihan toista luokkaa kuin meillä. Kaksi viimeistä erää hallittiin, mutta ei osattu tehdä maaleja. Lopussa pestiin kuitenkin edes vähän kasvoja, kuului Dufvan näkemys ottelun kulusta.
Pelit kuitenkin jatkuvat taas piakkoin. Jokipojat pääsee makoisan voiton jälkeen miltei kuukauden tauon jälkeen pelimatkalla ja haastamaan toisen sarjan suosikeista, kun se matkustaa Vaasaan tiistaina. Jukurit sen sijaan pyrkii palaamaan voittojen tielle torstaina kotonaan Hermeksen kustannuksella.