| tilastoja KooKoon ja Haukkojen keskinäiset kautta aikojen.
[lue lisää] |
Haukat pelasi ensimmäisen vieraspelinsä ykkösdivarissa 18.9.1994 juuri Kouvolassa. Lukemiin 3-4-päättyneessä ottelussa se saalisti myös historiansa ensimmäisen voiton, sillä kotiavauksessaan kolme päivää aiemmin järvenpääläiset olivat taipuneet SaPKolle.
Ympyrä sulkeutui yksitoista ja puoli vuotta myöhemmin, kun Haukat pelasi viimeisen pelinsä KooKoon vieraana. Voittoon asti häthätää kasaan parsitun järvenpääläiskoostumuksen rahkeet eivät jäähyväisottelussa riittäneet, muttei joukkueella ollut syytä viimeistä esiintymistään hävetäkään.
– Täsmälleen samanlainen peli kuin nämä kymmenen viimeisintä, jotka olemme tällä miehistöllä pelanneet. Olen äärettömän tyytyväinen taisteluumme loppuun asti ilman turhautumisia, kommentoi sairaslomalla olevaa Jami Kauppia haukkakäskyttäjänä tuurannut Paul Högbacka.
Vierasjoukkue saikin poistua summerin soitua viimeistä kertaa kaukalosta pokaalin kera saattohoitoon osallistuneen yleisön kiittämänä.
KooKoo kävelee Haukkojen tahdissa
Ottelun taso ei päätä huimannut missään vaiheessa. KooKoo avasi maalihanat ylivoimalla heti pelin toisella minuutilla, mutta sortui sen jälkeen lepsuiluun. Avausmaalin tinttasi sairastuvalta kehiin palannut Jari Keltanen suoraan Jani Keskisen syötöstä.
Haukat tyytyi pelaamaan koko ensimmäisen erän kilpikonnapuolustusta ja lyömään kiekkoa heti punaviivalta päätyyn. Muutaman kerran joukkue väläytteli kuitenkin osaamistaan yksilösuoritusten muodossa. Pekka Palon näppärä kuljettelu pakottikin KooKoon rikkomaan avauserässä ja Harri Hautajoen nousu toisen erän alussa.
Hautajoen hankkiman rangaistuksen aikana Haukat saikin hyvän paineen isäntien alueelle. Keskinen torjui yhden järvenpääläisyrityksen hanskallaan maalialueelta ja tolpatkin armahtivat Carl Grahnin kahdesti.
Tasoitusmaalin Haukat punnersi ottelun puolessavälissä KooKoon jatkettua löysäilyään riittävän kauan. Kiekko pomppi alueella hyvän tovin, kunnes puolustaja Tero Myllyoja laukoi sen tyylikkäästi ranteella maaliin.
– Kaveri pelasi kovalla asenteella ja meiltä puuttui se viimeinen raivo, jotta olisimme saaneet rikottua Haukkojen puolustusta enemmän, myönsi KooKoon Reijo Mansikka.
KooKoo ei pystynyt korjaamaan ryhtiään toisen erän aikana ja jopa reilun minuutin mittainen kahden miehen ylivoima oli valua pelkäksi siirtelyksi. Lopulta kiekko päätyi kuitenkin maalinedusruuhkasta Aapo Lampisen kautta maaliin.
Soijärvi ratkaisee alivoimalla
Kolmannessa erässä kapealla materiaalilla tahkonneiden vieraiden luistin alkoi kenties jo hiukan painaa ja KooKookin löysi yritystä riveistään. 3-1-maali syntyi ajassa 43.27, kun Tuomas Ilola löi fiksusti kiekon maalille ja Mikko Liukkonen viimeisteli reboundin nollakulmasta.
Haukat sai kuitenkin vielä mahdollisuutensa, kavennettuaan viitisen minuuttia myöhemmin. Ville Raatikainen yritti tasavajain pelatessa vanhanaikaista, mutta kiekko karkasi lavasta takatolpalla. Pakkipari Joni Öhberg oli kuitenkin sopivasti paikalla ja sai kunnian iskeä haukkahistorian viimeinen osuma.
Reino Soijärven alivoimamaali syntyi kuitenkin pian kavennuksen jälkeen. Soijärvi katkaisi syötön keskialueen aloituksesta, karkasi ja harhautti Eero Väreen.
– Pisteisiin oli saumat, vaikka peliä yhdessä päässä lähinnä pelattiinkin. Äärimmäisen kova puolustuspeli ja Väreen loistava maalivahtipeli antavat mahdollisuuden, mutta hölmöilimme itse ratkaisun ylivoimalla, Högbacka myönsi.
Haukat sai pelata vielä hetkeä myöhemmin pari minuuttia kahden miehen ylivoimaa, mutta tuloksetta. KooKoo sen sijaan hyödynsi oman vastaavan tilanteensa, kun Martin Toms ohjasi maalin edestä Jukka-Pekka Holopaisen vedon maaliin ja loppulukemat 5-2.
– Todella tärkeät pisteet, eikä tyylillä niin väliä. Kolmannen erän pelaamiseemme olen tyytyväinen, Mansikka totesi.
Maalipörssin voitosta taisteleva Teemu Somppi sai vielä yrittää viimeisellä minuutilla lisäosumaa, kun tuomari Tuomas Pöyhönen vihelsi vähintäänkin erikoisesti – tulkintani mukaan jopa sääntöjenvastaisesti – siirretyn rangaistuslaukauksen. KooKoo sai siis ensin pyörittää miesylivoimalla ja kiekon menetettyään rankkarin. Väre kuitenkin torjui Sompin laukauksen räpylällään.
Väre pääsi hitusen aiempaa helpommalla
Maanantaina alkavissa pudotuspeleissä KooKoo kohtaa joko TuTon tai Hokin, päätöskierroksen tuloksista riippuen. Runkosarjan viimeisestä kotiottelusta ei kannata suuremmin johtopäätöksiä tehdä, sillä KooKoo pelasi Haukkoja vastaan vähintäänkin puolivaloin. Asenneongelman lisäksi tuntumakaan ei Mansikan mukaan ollut paras mahdollinen, sillä joukkue on hakenut energiaa tulevaan tiukkaan tahtiin lepäämällä muutaman päivän.
– Otimme tietoisen riskin ja olimme kolme päivää jäältä poissa. Paras pelivire oli sen johdosta kateissa, mikä näkyi pikkujutuissa; ylivoimassa ja avauksissa.
KooKoosta erottuivat parhaiten taistelleet Tuomas Ilola ja Jari Keltanen, mutta kokonaisuudessaan joukkue oli varsin haluton. Lokakuussa loukkaantunut puolustaja Mikko Tarkiainen palasi kaukaloon pitkän sairasloman jälkeen varovaisesti. Matsin kesken jättäneen Mikko Liukkosenkin pelaaminen huomenna Forssassa on epävarmaa, Tatu Kattelus sen sijaan on sivussa vähintään ensi viikonkin.
Haukkojen suurimpana sankarina ohdakkeisella tiellä on ollut maalivahti Väre. Nuorukaiselle kertyi tänäänkin rutkasti töitä, mutta aihetta hikoiluun veskarille tarjottiin vasta päätöserässä. 46 torjuntaan mahtui muutamia pyttykerhon arvoisia suorituksiakin. Hyvällä viisikkokurilla pelannut Haukat ansaitsee tunnustusta rehdeistä otteistaan, sillä joukkue ei ole purkanut vaikean kevään mielipahaa törkeyksillä.