Vaikka lauantain ottelu olikin Mestiksen kärkikamppailu, niin ensimmäisen erän perusteella ottelusta tuntui puuttuvan tunnelataus aivan kokonaan. Erä tarjoili ponnetonta puurtamista ja koko erän paras tilanne oli TuTon Tomi Laurilan läpiajo, jonka päätteeksi Laurila vain tuuppasi kiekon Kiekko-Vantaan maalia vartioineen Eero Väreen syliin.
- Tahmeita oltiin alussa ja ihan turhaan katseltiin miten kaveri pelaa. Vasta kesken pelin älyttiin alkaa antamaan pitempiä syöttöjä, kun alussa oltiin vähän liian lähellä toisiamme. Se oli sellaista nappailua ja siksi jäätiin alakynteen, K-Vantaan valmentaja Petteri Hirvonen arvioi.
Toisen erän alussa ei kentällä vieläkään tunnetta näkynyt, mutta sentään pari maalipaikkaa. TuTolla mahdollisuus siirtyä johtoon, kun Aki Keinänen ja Timo Salo karkasivat läpiajoon. Keinänen tavoitti Salon maalin edessä, mutta Salokin vain suti kiekon Vären syliin, vaikka aikaa olisi ollut vaikka kuinka paljon.
Ottelun avausmaali oli sanalla sanoen erikoinen. Vantaan Tuomas Tikkanen pyrki laukomaan kiekon keskialueelta vain TuTon alueelle. Fredrik Vara sai mailansa Tikkasen vedon väliin ja peliväline kimposi hallin korkeuksiin. TuTon maalivahti Juha Kuokkanen tiesi, että kiekko voi tulla alas ihan mistä vain ja levitti kätensä pystytolpan myötäisesti peittääkseen edes vähän maaliaan, mutta ei tarpeeksi sillä kiekko tippui miehen olkapään takaa verkon perukoille.
"Olisi ollut kiva nähdä neljäs erä tätä."
|
Vantaan johtomaalin jälkeen TuTo todella heräsi ja iski kaksi maalia pikapikaa. Jussi Erkkilän jäähyn aikana TuTon Teppo Tuomanen latasi kiekon siniviivalta yli Vären kilpikäden ylänurkkaan. Alle minuutti tästä Tuomainen maalasi taas. Markku Vuorisalo tarjoili makoisan poikkisyötön ja oikea-aikaisesti noussut Tuomanen iski pelivälineen Vären torjunnan kautta maaliin.
- Mitä pidemmälle pelissä mentiin, niin sitä paremmin oltiin siinä mukana ja saatiin luotua maalipaikkoja. Neljäs erä olisi ollut kiva nähdä. Olihan siinä tuollainen tynkäerä eli neljän miehen jatkoaika. Ei voi olla sarjan parasta joukkuetta vastaan pisteeseen tyytyväinen heidän kotiluolassaan. Tai jos tätä voi nyt luolaksi sanoa - kartanossa pikemminkin. Pienellä ryhmällä ollaan menty ja hyvin pojat on jaksanut, Hirvonen kommentoi.
Kolmanteen erään luisteli aivan erinäköinen K-Vantaa. Vierasjoukkue otti ohjat käsiinsä erän alkusekunneista lähtien ja vyörytti hyökkäyksiään armotta TuTon maalille. Juha Kuokkanen esitti nipun paraatipelastuksia, mutta ei saanut juurikaan apuja kenttäpelaajiltaan. Turkulaisten valmentaja Lehkosen kuultiin huutavan jatkuvasti “Pelaamalla, pelaamalla. Ei ruveta roikkumaan.” TuTo ei kuitenkaan onnistunut pelaamisessa eikä roikkumisessa, kun erän puolivälissä Jokereista tullut lainapelaaja Roni Andersson karkasi läpiajoon ja ampui rannelaukauksen takanurkkaan. Maali tehtiin Tero Forsellin kenttää vastaan.
- Siinä oli vaihto kesken. Forsell ehti olemaan noin viisi sekuntia kentällä. Se oli erittäin paha vaihtovirhe. Kaveri tuli laidasta sisään ja meidän pelitavassa siinä olisi pitänyt olla liberopakki vielä varmistamassa. Tänään maalipaikat Forsellilla - en ole katsonut tilastoja, mutta veikkaan - oli 15-3, niin välillä niitä maaleja tulee omaankin päähän. Meille coacheina - varmaan Hirvosellekin - kelpaa että ykköskenttä voittaa maalipaikkansa 15-3 illasta toiseen, Lehkonen puolusteli ykköskenttäänsä.
TuTon valmennusjohtoa musta kolmas erä tietysti harmitti.
- Kaksi erää me pelattiin tiettyjä hetkiä lukuun ottamatta ihan mukiinmenevää lätkää. Kolmas erä oli edesmennyttä Seppo Heikinheimoa lainatakseni “täyttä paskaa”. K-Vantaa erittäin hyvällä kiekollisella itseluottamuksella torpedoi meidän
"Kolmas erä Seppo Heikinheimoa lainaten täyttä paskaa"
|
pelin aivan täysin. Ei päästy mihinkään ja itse asiassa K-Vantaa olisi ansainnut voiton tuota kolmannesta erästään. Oli se niin selvää hallintaa. Osa - tai puolet - meidän pelaajista luulee, että se on ihan hyvää peliä. jos pelaa nolla-nolla. Voi olla että jossain se on hyvää, mutta meillä se tarkoittaa, että jos maalipaikat on 0-0, 1-1 tai 2-2, niin et sä siellä kentällä ole mitään tehnyt. Kyllä mä odotan sitä, että joka ketju ja kentällinen kun siellä on, niin saa sen alamäen vastustajan maalille. Tuli se sitten aktiivisella pelillä tai takakarvauksella ne maalipaikat, niin niitä paikkoja tulee syntyä. Meidän ryhmässä löytyy yksi kentällinen joka luo maalipaikkoja järjestäen. Kun luo tuon verran maalipaikkoja, niin ei ne turhaan tuolla pistepörssin kärjessä ole. Muut tuuputtaa sitä peliä ja keskittyy sellaiseen steriiliin pelaamiseen. Se ei vie meitä pitkälle, jos parrasvaloissa ei ole muu kuin Forsellin kenttä. Tuli kuitenkin piste. Olisi voinut käydä hassumminkin, Lehkonen sanoi hiljaa.
Neloskentän liigajyrät murheenkryyninä
TuTon pelillinen sielu oli jälleen kerran Tero Forsellin johtoma ykköskenttä. Kolmos- ja neloskentät tekevät sitä mitä kolmos- ja neloskentät nyt yleensäkin tekevät, mutta suurin aukko TuTon kokoonpanossa on offensiivisen kakkoskentän puute.
- Laurila, Husko ja Keinänen. Ei tarvitse kauhea guru olla nähdäkseen, että kun puhutaan divisioonakiekosta, niin noitten poikien pitää parantaa. Tämä on sellainen kuvio Huskon kanssa, että kun muistetaan (Tomi) Sykkö viime kaudesta. Se menee niin, että sä olet pelannut vuoden tai kaksi jarrua liigassa. ja tulet sitten Mestikseen pelaamaan kiekollista roolia. Huskolle pitää antaa aikaa. Fakta on se, että jos sulla ei ole tahtoa ja halua ruveta tekemään numeraalista jääkiekkoa, niin sitten on vaikeaa.
Onko Huskolla sitä tahtoa ja halua?
- Aivan. Tämä on se question. Se on se iso kysymys, jonka esitin jo Huskolle pelin jälkeen. Onko munaa, että haluaa ruveta tekemään täkyjä ja pisteitä ja sitä hyökkäyspelaamista silti puolustaen tasapainoisesti. Syköllä sitä halua oli. Vaikka pisteitä ei tullut, niin se pystyi järjestämään maalipaikkoja, sanoi Ika ja jatkoi.
- Se on niin, että kun sä pelaat vuodenkin liigassa ja heität kiekkoa punaiselta päätyyn, niin sä otat kaksi askelta kehityksessä taaksepäin. Jos sulla ei ole tahtoa, niin tuota kahta askelta ei vuodessa korjata.
Vantaan valmentaja Hirvonen oli kollegansa kanssa samoilla linjoilla.
- Se on noitten liigasta tulleiden kiekkoa päätyyn heittävien nelosketjulaisten ongelma, että ne rentoutuisi. Ne on kuin kitarankielet tuolla harjoituksissa ja peleissä. Ei se niitten taito ole mihinkään hävinnyt. Onhan ne noissa junnumaajoukkueissa pelannut ja muuta, mutta siinä on se, että ne eivät ole saaneet käyttää tuota taitoa moneen vuoteen. Sen ymmärtää, että sitä taitoa ei oikein Mestiksessäkään uskalleta sitten käyttää, Hirvonen sanoi.
K-Vantaan riveissä esiintyivät eduksensa erityisesti puolustajat. Ismo Kuoppala avasi peliä hyvin ja oli omassa päädyssään jäätävän varma. Jussi Erkkilä tuntui taas käynnistävän joka vaihdossa Vantaan parhaat hyökkäykset. Maalilla Eero Väre pelasi peruspelin. Kyseinen Eero Väre ei tiettävästi ollut sama mies joka aikoinaan esiintyi Kipparikvartetissa.
Kolmoskentän laituri Jussi-Mikko Makkosen liigatausta näkyi kypsinä otteina.
- On joo aika paljon liigapelejä. Se on sellainen jätkäpoika. Varmaan pärjäisi jalkapallossakin, vaikkei sitä osaakkaan, Hirvonen totesi sarkastisesti.
Turkulaisleirissä illan hahmo oli maalivahti Juha Kuokkanen. Mies joutui kolmannessa erässä sellaiseen sarjatulitukseen, että on aikamoinen saavutus, että selän taakse meni vain yksi kiekko. Kahta maalia viimeistellyttä Teppo Tuomasta ei voi myöskään sivuuttaa. Mies tiedettiin jo hankittaessa Mestis-tasolla erinomaiseksi puolustavaksi puolustajaksi, mutta miehen hyvä liike ja sijoittuminen ovat olleet ennakkoarvioitakin parempaa. Kun kädetkään eivät ole puusta veistetyt, niin tuloksena saattaa olla kahden maalin iltoja kuten tänään. Puolustuksessa Oulusta tullut nuori puolustaja Juho Jokinen esiintyi epävarmasti ja menetti kiekon pari kertaa vaarallisesti.
- Aina tulee virheitä - varsinkin kun se yrittää olla kiekollinen pakki. Se pyrkii pelaamaan, niin virheitä tulee. Pääasia, että pyrkii ja uskaltaa, Lehkonen puolusteli.
"Kesseli nukkui puoli kymmeneen tutti suussa."
|
Se on kuitenkin varma, että kokoonpanoon toistaiseksi mahtumattomasta puolustaja Matti Kesselistä ei Jokisen pelipaikan uhkaajaksi vielä ole. Lehkonen kritisoi Kesseliä kovin sanoin.
- Siinä on yksinkertainen selitys. Ensin pojan pitää tulla urheilijaksi. Tällä hetkellä se ei ole urheilija. Mä treenaan kovemmin kuin se ja mä oon 43-vuotias. Mä vedin tänään kahdeksalta ekan treenin ja Kesseli nukkui puoli kymmeneen - tutti suussa. Tänään pidettiin palaveria aiheesta ja ekaksi pitää olla urheilija ennen kuin tunkee urheilujoukkueeseen. Vaikka olisi millainen taitotaso, niin ei se auta jos paskassa kunnossa, Lehkonen jyrisi.