Lauantain ottelussa kumpikin joukkue jatkoi runkosarjasta tutuksi tulleella kaavoilla. KalPa osoitti miksi joukkueen ylivoima oli runkosarjassa toisiksi heikointa, kun taas Pelicans osoitti miksi joukkue oli runkosarjan selvästi eniten jäähyminuutteja kerännyt joukkue.
Huolimatta umpisurkeasta ylivoimastaan KalPa onnistui tekemään kaksi ylivoimamaalia, joista kumpikin pomppasi onnekkaasti Pelicans-puolustajista omaan maaliin. Pelicans keräsi ottelussa yhteensä yhdeksän kahden minuutin jäähyä yhden käytöskympin lisäksi.
Suurin osa jäähyistä oli seurausta joukkueen kurittomuudesta, mutta esimerkiksi Dane Byersin saama 2+2-minuuttinen korkeasta mailasta vihellettiin, kun Jyri Junnilan oma maila osui häntä kasvoihin.
Riittääkö kärsivällisyys?
Pelicansin kärsivällisyys on avainasemassa useammalla eri tavalla, kun sunnuntai-iltana ratkaistaan voittoa.
Ensimmäisenä on koetuksella kärsivällisyys jäähykontrollin suhteen. Pussinokkien on pysyttävä lauantaina enemmän pois jäähyaitiosta, sillä vaikka alivoima olikin edellisottelussa toimivaa, sotkee jatkuva jäähyllä istuminen pelirytmiä pahasti.
Toisena koetuksella on kärsivällisyys toteuttaa omaa pelitapaa KalPan äärimmäistä kiekkokontrollia vastaan. Mikäli Pelicans lähtee sooloilemaan eikä pysy sovitussa pelitavassaan, pystyvät kuopiolaiset helposti rokottamaan virheistä maalien muodossa.
Tästä saatiin osviittaa runkosarjassa useaan otteeseen. Lauantaina lahtelaiset kuitenkin pystyivät pitämään omaa pelitapaansa yllä loppuun asti suuresta jäähysumasta huolimatta ja saivat näin ollen aikaan kauden parhaan pelinsä KalPaa vastaan.
Viimeisenä on koetuksella kokemattoman joukkueen kärsivällisyys uskoa omaan tekemiseen. Nuori Pelicans-lauma on kuluvalla kaudella pystynyt iskemään maalin ilman maalivahtia pelatessaan peräti seitsemän kertaa, eikä lauantai tuonut tähän poikkeusta, sillä Vili Sopanen kampesi vieraat tasoihin 26 sekuntia ennen ottelun päätöstä.