Jatkoajan SM-liigatoimituksen toimituspäälliköt Matias Strozyk ja Manu Lempinen puntaroivat kauden ajan edellisen liigaviikon tärkeimpiä tapahtumia ja puhuttaneimpia aiheita. Tällä viikolla mukana on myös Yleisradion urheilutoimittaja Ilkka Palomäki.
Miksi Jokerit johtaa HIFK-sarjaa 2-0-voitoin?
Matias Strozyk: Koska odotustenvastaisesti Jokereiden pelin kaikki elementit ovatkin paikoillaan. Vaikea uskoa, että puolivälierien ensimmäisellä viikolla kaukalossa oli se sama joukkue, joka pelasi valtaosan runkosarjasta. Jokereiden painaessa kukaan HIFK:n yksilöistä ei ole ottanut joukkuettaan reppuselkään ja ryöstänyt momentumia saumattomaa neljän ketjun lätkää pelaavalta Jokereilta. Jokerit on edellä viisikko- ja sitä kautta yksilötasolla, ja nyt on mielenkiintoista nähdä miten altavastaajia viime vuodet luotsannut Petri Matikainen nostaa hallitsevan mestarin haudasta, jos nostaa. HIFK:n potentiaali on Jokereita suurempi, mutta nyt joukkue on selkä seinää vasten – ei tosin olisi ensimmäinen kerta, kun Jokerit hukkaa johtonsa.
Manu Lempinen: Lyhyt vastaus olisi tietysti se, että Eero Kilpeläinen torjui lauantaina jatkoerässä Mikael Granlundin rankkarin. Pienet asiat ratkaisevat, todetaan usein kyllästymiseen asti. Rankkariesimerkki kertoo raadollisesti tuon kevään ykkösjargonin paikkansapitävyyden. Jokerit lähti sarjaan selvänä altavastaajana, ja joukkue on onnistunut vapauttamaan siitä positiivista energiaa pelaamiseensa. Toisaalta taas useampikin HIFK:n ratkaisupelaaja lähti sarjaan muutamien kysymysmerkkien saattelemana. Uskon edelleen, että jos HIFK on parhaimmillaan, se on parempi joukkue kuin Jokerit. Onkin mielenkiintoista nähdä, ohjaako HIFK:n tekemistä kolmannessa ottelussa rohkeus vai pelko.
Ilkka Palomäki: Jokerit on onnistunut lähes täydellisesti pelisuunnitelmassaan, etenkin avausottelussa. Jokerit on tehnyt HIFK:n kiekollisen pelaamisen mahdollisimman vaikeaksi hyvällä karvauksella ja tiiviillä puolustamisella. Näin Jokerit on saanut sekoitettua HIFK:n pelaamisen, ja seurauksena HIFK on sortunut roiskimaan ja luopunut helposti kiekosta. Se ei ole kuitenkaan jäänyt tähän, vaan Jokerien erinomainen puolustusvalmius on siirtynyt myös hyväksi hyökkäysvalmiudeksi. Arvelinkin, että Jokerien saumat ovat inhottavassa puolustamisessa, mutta suurin yllätys on se, että se on pystynyt myös kontrolloimaan kylmänviileästi kiekkoa. Kun Eero Kilpeläinen on vielä voittanut tähän saakka Dennis Endrasin, 2-0-johto on ansaittu.
Lue lisää:
Otteluraportti: Jokerit nopeilla käännöillä paikallistaistelun voittoon
Otteluraportti: Jokerit jälleen kahden pelin karkumatkalle
Kuka tai mikä on vakuuttanut puolivälierissä?
Strozyk: Sami Vatanen. Piste.
Lempinen: Sami Vatanen on ollut sanalla sanottuna huikea. Hän on ollut ratkaiseva ero ja syy sille, miksi JYP on peitonnut Ässät molemmissa otteluissa. Nuori puolustaja on aktiivisen pelaamisensa lisäksi kirjauttanut tililleen sarjan molemmat voittomaalit. Ässät on tehnyt voitavansa Vatasen huomioinnissa, mutta sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä. Nuorukainen dominoi kenttätapahtumia haluamallaan tavalla, eikä siihen ole ainakaan tähän asti ollut kenelläkään mitään sanottavaa.
Palomäki: Äsken mainituin perustein Jokerit on vakuuttanut, samoin JYPin Sami Vatanen. Haluaisin kuitenkin nostaa esiin tässä yhteydessä KalPan. Runkosarjavoittaja on osoittanut Bluesia vastaan, että helmikuun vaikeudet on lopullisesti nujerrettu ja että joukkue on valmis haastamaan kenet tahansa tänä keväänä. KalPa ei missään nimessä ole ollut ylivoimainen Bluesia vastaan, mutta perustekeminen on ollut juuri niin paljon vahvempaa, ettei Blues yhtä ottelua enemmän tule voittamaan. Mikko Koskisen komeiden lukujen ei saa antaa hämätä – ne ovat ensisijaisesti hyvän joukkuepuolustustamisen seurausta. Tositesti tulee vasta välierissä, mutta KalPaa ei sovi unohtaa mestaruudesta puhuttaessa.
Lue lisää:
Haastattelu: Vatasen verran parempi
Jatkoajan pudotuspelipaketti
Voiko Ässät enää nousta haastamaan JYPiä?
Strozyk: Tuskin voi, eikä ainakaan nouse. JYP pelasi varsinkin lauantaina hienoa jääkiekkoa Ässien rikkoessa omaa peliään naurettavilla rangaistuksilla. Jyrki Ahon ryhmä on tarraamassa koko ajan lujempaa Kanada-maljan toiseen reunaan ja uskallan sanoa, että puolivälierien ensimmäisten otteluiden perusteella Ässien asemassa yksikään joukkue ei välttämättä enää nousisi mukaan. JYP jyrää yksilöinä ja rintamana. Kaikesta huolimatta on pakko todeta, että tämä sarja voisi varastaa puolivälierien show'n, jos Helsingin paikallinen jäisikin lyhyeksi. Helsingin-otteluita saa hypettää ihan miten paljon tahansa, mutta lauantai-ilta ja Isonmäen lato oli todellisen pudotuspelilätkän perikuvalle kynnys. Sääli, että JYP voitti molemmat pelit: tämä sarja saisi venyä.
Lempinen: Voi, mutta se vaatii parempaa tehokkuutta kuin tähän asti. Lisäksi playoff-maailmaan kuuluvat pomppumaalitkin otettaisiin taatusti porilaisleirissä ilolla vastaan. Ässät on ollut pienen askeleen erinomaista JYPiä perässä. Ero ei ole suuri, mutta sen kääntäminen toiseen suuntaan onkin jo ongelmallisempi juttu. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, joka voisi JYPin konsepteja pahemmin sekoittaa, joten Ässien ainoaksi vaihtoehdoksi jää pelata nöyrää, työteliästä ja tehokasta jääkiekkoa. Se riittää sitten niin pitkälle kuin riittää.
Palomäki: Suoraan kysymykseen suora vastaus: ei. JYP on jyrännyt yhtä konemaisesti kuin Risto Dufvan aikana. Erona viime kevääseen on se, että nyt Sami Vatanen on terveenä. On toki epäreilua muuta joukkuetta kohtaan nostaa yksi yksilö näin selkeästi ylös, mutta JYPin järjestelmällinen tekeminen vaatii muutaman tähtiyksilön henkilökohtaista (ratkaisu)taitoa, ja Vatanen on tällä hetkellä liigan paras pelaaja. Ässät ei ole päässyt edes kunnolla haastamaan Riku Heleniusta, vaikka kiintiömaali molemmissa peleissä onkin syntynyt. Ässien pitäisi voittaa vähintään kaksi kertaa Jyväskylässä, ja sitä ei tule tapahtumaan. 4-0 tai 4-1 JYPille.
Lue lisää:
Otteluraportti: Kuuma, kuumempi, pudotuspelit
Otteluraportti: Malliesimerkki taistelukiekosta
Olivatko Erkka Westerlundin ja Miikka Salomäen rangaistukset oikeutettuja?
Strozyk: Molemmat saavat syyttää vain itseään, koska SM-liiga on ottanut selvän linjan tuomareiden koskemattomuuden suhteen – hyvä, että edes jossain. Tapauksissa ei ole mitään analysoitavaa, koska linja on mustavalkoinen. Tulkinnanvaraa ei ole. Linjan järkevyydestä voidaan keskustella enemmänkin, sillä nykyisellään se taitaa vain ruokkia ylemmyyskompleksia, jossa tuomari on laki ja oikeus, jonka ympärille pitää pian piirtää kolmen metrin sädekehä estämään pelaajien silmitön henkinen ja fyysinen väkivalta. Ihannemaailmassa tuomari tulkitsisi sääntöjä ja peliä, eikä laatisi etukäteen omaa pelisuunnitelmaansa isojen ja pahojen susien sekä jarkkojen varalle, mutta tällä(kin) hetkellä pelaajat ovat tietoisempia Inceptionin piilosanomasta kuin sääntöjen rajoista.
Lempinen: Erotuomarien koskemattomuutta suojellaan välillä hieman liioitellunkin oloisesti, mutta eipä siinä toisaalta oikein vaihtoehtojakaan ole. Olisin antanut molemmille yhden pelin pannan, mielestäni Westerlundin kaksi peliä oli melko kova tuomio. Ymmärrän toki sen, että valmentajalta odotetaan esimerkillistä käyttäytymistä. Salomäki puolestaan vaikutti tietävänsä mitä oli tekemässä, joten ratkaisu oli helppo, hyvä ja oikea. Jos Salomäen tilanteesta olisi tullut pidempi kakku, se olisi ollut merkki sellaisesta hätävarjelun liioittelusta, jota en toivo liigassa näkeväni.
Palomäki: Molemmissa rangaistuksissa on vahva hätävarjelun liioittelun leima. Säännöt ovat kuitenkin tältä osin täysin selvät, ja sekä Westerlundilla että Salomäellä ne varmasti ovat tiedossa. Korostan, että kummassakaan tapauksessa ei varmasti ollut mitkään pahat aikeet. Tuomiot on kuitenkin annettu, ja sillä selvä. Ei näistä kannata sen enempää märehtiä – etenkään, kun katsoo, miten Jokerit ja Kärpät ovat pelanneet tuomion jälkeiset ottelut.
Lue lisää:
Uutinen: Erkka Westerlund toimitsijakieltoon
Uutinen: Salomäelle yhden pelin panna
Tyrmääkö Ilves Sportin?
Strozyk: Se on helpompi sanoa maanantain jälkeen. Ensimmäisessä ottelussa Ilves vei Sportia kuin pässiä narussa, silloin heräsi lähinnä myötähäpeää kaikkea ennakkohehkutusta kohtaan. Tiistai näyttää, miten Sport pystyy haastamaan Ilveksen kotiluolassaan. Vaasassa tietenkin toivotaan, että Sport hoitaisi kotipelinsä ja yllättäisi Ilveksen edes kerran, mutta avausottelun perusteella ainoa mahdollisuus siihen syntyy Ilveksen avatessa kevätpalttoonsa. Neljän voiton ottaminen on Sportille edelleen täyttä utopiaa, mutta 4-0-sarja tekisi hallaa koko karsintajärjestelmälle.
Lempinen: Siltähän se alun perusteella vaikuttaa. Ensimmäinen peli meni melko pitkälti ennustetun käsikirjoituksen mukaisesti. Ei Sport jää varmaankaan missään pelissä Ilvestä huonommaksi laukaisumäärissä, mutta kun kiekko pitäisi saada maaliinkin asti. Toinen ottelu Sportin on pakko voittaa, jos joukkue vielä liigapaikkaa hamuaa. Vaasalaisten on saatava Ilves henkisestä epävarmaksi ja ahdistuneeksi. Avauspelin perusteella siinä on Sportille vähintään yhtä iso urakka kuin maalinteossa.
Palomäki: Tyrmäyksestä en tiedä, mutta ottelusarjan voittajasta ei ole enää epäselvyyttä. Sportin momentum olisi ollut yksinomaan ensimmäisessä ottelussa, ja siitä tuli mahalasku. Toki Sportille riittäisi yhä yksi vierasvoitto ja kotiotteluiden hoitaminen, mutta psykologinen etu – Sportin elinehto – jäi nyt käyttämättä. Ilves on ottanut koko kauden turpaansa, ja tappio avausottelusta olisi horjuttanut sitä entisestään. Nyt sillä on taskussaan tyrmäävä 6-1-voitto. Kun tähän lisää vielä kolme perättäistä voittoa SM-liigan runkosarjan lopusta, Ilveksen kopissa ei enää edes muisteta, että runkosarjassa tuli tavalla tai toisella 42 tappiota.
Lue lisää:
Liigakarsinta 2012 – kolmas kerta toden sanoo?
Otteluraportti: Marjamäki, Marjamäki, Marjamäki...
Viikon kommentti
KalPan päävalmentaja Tuomas Tuokkola kommentoi Sami Kapasen ja Adam Masuhrin pelikuntoa taatussa playoff-hengessä:
– Samin kohdalla paluu voi olla lähempänä kuin Adamin kohdalla. Tai sitten toisin päin.
Lue lisää:
Haastattelu: "Valmiita ollaan"
Aiemmat maanantaijäät:
Viikko 12 (12.3.-18.3., Esko Seppänen)
Viikko 11 (5.3.-11.3., Juhani Tamminen)
Viikko 10 (27.2.-4.3., Harri Rindell)
Viikko 9 (20.2.-26.2., Juha Koljonen)
Viikko 8 (13.2.-19.2., Tiiu Houni)
Viikko 7 (6.2.-12.2., Jukka-Pekka Vuorinen)
Viikko 6 (30.1.-5.2., Ilari Savonen)
Viikko 5 (23.1.-29.1., Matti Väisänen)
Viikko 4 (16.1.-22.1., Teemu Tammilehto)
Viikko 3 (9.1.-15.1., Harri Laiho)
Viikko 2 (2.1.-8.1., Jarmo Korhonen)
Viikko 1 (26.12.-1.1., Eero Hurmerinta)
Viikko 51 (12.12.-18.12.)
Viikko 50 (5.12.-11.12., Ilari Isotalo)
Viikko 49 (28.11.-4.12. Alpo Suhonen)
Viikko 48 (21.11.-27.11., Asko Huuki)
Viikko 47 (14.11.-20.11., Tommi Koivunen)
Viikko 46 (7.11.-13.11., Mika Tuutti)
Viikko 45 (31.10.-6.11., Jukka Jalonen)
Viikko 44 (24.-30.10., Hannu Viinikkala)
Viikko 43 (17.-23.10., Janne Onnela)
Viikko 42 (10.-16.10., Timo Tolonen)
Viikko 41 (3.-9.10., Marko Kivenmäki)
Viikko 40 (26.9.-2.10., Juha Palosaari)
Viikko 39 (19.-25.9., Eetu Huisman)
Viikko 38 (12.-18.9.)
