Kuluneen vuoden kesä on ollut raumalaisille kiekkofaneille harvinaisen pitkä. Surkeasti mennyt viime kausi päättyi runkosarjaan, mutta käytännössä Lukon kausi oli ohi jo helmikuussa. Heti runkosarjan päättymisen jälkeen Äijänsuon jäähallissa alkoi mittava remontti, joka on vieläkin hieman kesken, mutta hallin avausturnaus voidaan kuitenkin pelata suunnitelmien mukaisesti. Kotimaisen kiekkokauden avausturnaukseksi muodostunut perinteinen Pitsiturnaus jäi kuitenkin tänä vuonna väliin, joten paikallisilla kiekkojännäreillä on ollut runsaasti aikaa nauttia auringosta ja odottaa SM-liigakauden alkua.
Vielä meneillään olevan remontin aikana on Äijänsuon jäähallia uudistettu monin eri tavoin. Uudet ja modernit puitteet ovat muuttaneet hallin ulkonäköä, palveluita, yleistä viihtyvyyttä ja tyylikkyyttä siinä määrin, että raumalaisilla kiekkofaneilla on aihetta olla ylpeä suosikkijoukkueensa kotihallista. Uusi halli yhdistettynä valmennusta myöten uudistuneeseen Lukkoon antaa mielenkiintoisen ja hyvän lähtöpohjan hallin avausturnaukselle.
Äijänsuon avausturnauksen jälkeen runkosarjan alkuun on aikaa enää alle 2 viikkoa, joten perjantaina ja lauantaina pelattavat ottelut alkavat olla joukkueiden viimeisiä harjoitusotteluita ennen liigakauden alkua. Eri seurojen kokoonpanoja koettelevista maajoukkuekomennuksista ja loukkaantumisista huolimatta on mielenkiintoista nähdä, millaisessa iskussa joukkueet ovat paria viikkoa ennen sarjakauden alkamista. Seuraavassa lyhyt esittely mukana olevien joukkueiden lähtökohdista turnaukseen:
Lukko vajaamiehisenä kotiturnaukseensa
Turnauksen isäntäjoukkue, viime kauden jälkeen rajusti uudistunut Lukko, esiintyy kotiyleisölleen hieman vajaamiehisenä. Maajoukkuepelien vuoksi sivussa ovat kakkoskentän pakkipari Jiri Hunkes - Mikko Viitanen, sekä saman ketjun hyökkääjäkaksikko Pekka Saarenheimo - Juha-Pekka Haataja. Näin ollen Tommi Hannus on ainoa pelaaja, joka on tästä Porin turnauksesta esiintyneestä viisikosta mukana Äijänsuon avausturnauksessa.
Varmuudella sivussa tästä turnauksesta ovat myös nivusvammasta kärsivä sentteri Juhamatti Yli-Junnila, sekä nuorten maajoukkueen mukana oleva Nico Aaltonen. Yli-Junnilan sairasloman pituudeksi on arvioitu 2-4 viikkoa, joten Lukko elättelee toiveita miehen parantumisesta liiga-avaukseen, joka on 14.9 pelattava kotiottelu Ässiä vastaan. Allergisesta ihoreaktiosta kärsinyt Henrik Juntunen harjoitteli joukkueen mukana keskiviikon jääharjoituksissa, ja hänen pelaamisensa ratkeaa perjantai-aamuna.
Vaikka Lukon kokoonpanosta puuttuu monta miestä, on raumalaisella kiekkoväellä silti mahdollisuus nähdä monta Lukon uutta vahvistusta ensi kertaa tositoimissa. Uusi maalivahtikaksikko Markus Korhonen - Pasi Häkkinen, puolustajat Jan Platil, Kari Martikainen ja Petri Tähtisalo, sekä hyökkääjät Josef Straka, Toni Dahlman ja Marko Luomala kuuluvat kaikki pelaajiin, jotka pelaavat ensimmäistä kertaa kettupaidassa uuden kotiyleisönsä edessä.
Useiden poissaolojen vuoksi Lukon kokoonpanoon nostetaan mukaan ainakin nuori hyökkääjä Juhani Jasu. Porin turnauksessa Lukon ykkösviisikkona esiintynyt koostumus Dahlman-Straka-Toporowski, Martikainen-Platil jatkanee entisellään myös Äijänsuon turnauksessa, mutta muuten Lukon kokoonpano tulee luonnollisestikin muuttumaan jonkin verran.
Lukon tähänastiset harjoitusottelut ovat sujuneet hyvin, sillä joukkue on kärsinyt ainoastaan yhden tappion, kun Blues oli Porin turnauksessa Lukkoa parempi maalein 4-1. Omassa kotiturnauksessaan lopputuloksiakin tärkeämpi asia lienee Lukon kohdalla se, että joukkue osoittaa peli-ilmeensä muuttuneen myönteisempään suuntaan katastrofaalisen viime kauden jälkeen. Äijänsuon uudistuneessa hallissa tultaneenkin näkemään aggressiivisesti ja suoraviivaisesti pelaava kotijoukkue, joka haluaa kotiyleisönsä tuen taakseen ennen liigakauden alkua.
Pardubice hakee vauhtia pettymysten kauden jälkeen
NHL-työsulkukaudella ensimmäisen Tshekin mestaruutensa 16 vuoteen voittanut HC Pardubice tuli korkealta kovaa alas viime kaudella. Kun joukkueessa ei ollut enää Milan Hejdukin kaltaisia johtajia, hallitseva mestari jumittui sarjassa yhdeksänneksi eikä päässyt pudotuspeleihin.
Pardubicen kokoonpanossa on monta suomalaisille tuttua nimeä. Jan Caloun oli viime kaudella joukkueen paras pistemies. Hyökkääjä Miroslav Hlinka on tuttu Slovakian maajoukkueesta sekä kauden 1999−2000 Jokereista, Frantisek Mrazek HIFK:sta muutaman vuoden takaa. Kesällä Pardubice hankki JYPissä ja Pelicansissa pelanneen puolustaja Martin Cechin Venäjältä.
Joukkueen kokoonpanossa on ollut kesän aikana enemmän meno- kuin tuloliikennettä, mutta laadullisesti kokonaismuutos on ollut melko neutraali. Pahin takaisku oli toissa kauden pistepörssivoittaja Michal Mikeskan lähtö Venäjälle. Myös Robert Kantorin lähtö vei takalinjoilta tulivoimaa ja pistepotentiaalia, mutta tilalle Pardubice on saanut hankittua taitavan Cechin ohella entisen NHL-puolustaja Ales Pisan. Hyökkäyksen mielenkiintoisimmat tulokkaat ovat Extraligassa jo kohtalaisiksi pistenikkareiksi osoittautuneet Dusan Andrasovsky ja Zdenek Ondrej. Pardubicen tärkeimpiin hyökkääjiin lukeutuvat Petr Sykora ja Tomas Rolinek eivät ole mukana, koska he edustavat samaan aikaan Tshekkiä Euro Hockey Tourilla.
Vahvalla maalivahtiosastolla on kaksi maajoukkuetason torjujaa. Viime kauden lopussa Timråssa lainassa ollut tshekkiläinen Adam Svoboda on palannut ruotuun ja slovakialainen Jan Lasak on pätevä kilpakumppani hänelle.
Muutoksista huolimatta Pardubice ei kuulu tulevan kauden Extraligassa mestarisuosikkeihin, vaan etukäteisarvioissa korkeimmalla ovat prahalaisjoukkueet Slavia ja Sparta sekä Liberec. Pardubice on kuitenkin yksi tämän kolmikon varteenotettavimmista haastajista. Joukkueen uudet reseptit ovat vaikuttaneet harjoituspelien perusteella toimivilta. Heinäkuun lopussa pelit aloittanut ryhmä on 11 ottelusta hävinnyt vain yhden ja pelannut kaksi tasan, loput voittanut.
Maajoukkuekomennukset myös Ässien riesana
Myös Ässät lähtee viikonloppuiseen Äijänsuon avajaisturnaukseen varsin vajaalla miehistöllä. Loukkaantumisrintamalla ei ole mitään suurempaa ruuhkaa, mutta maajoukkuekomennukset tekevät ässäpakkaankin melko räikeän loven. A-maajoukkueen matkaan lähtevät Marko Kivenmäki ja Kristian Kuusela, joiden näytöt viime kaudelta vakuuttivat päävalmentaja Erkka Westerlundin. Kivenmäki ja Kuusela pukevat leijonapaidan päälleen, kun Suomi kohtaa 31.8-3.9. isäntämaa Tsekin, Venäjän ja Ruotsin Cesca Pojistovna Cupissa Liberecissä.
Suuri osa Ässien nuorisokaartista on puolestaan nuorten maajoukkueen matkassa. Tällä kertaa kyseessä on 1.-3.9. pelattava U20-maajoukkueiden neljän maan turnaus Borlängessä, Ruotsissa. Suomi-paidan kyseisessä turnauksessa vetää päälleen peräti neljä nuorta Ässäpelaajaa. Leijonapuolustukseen kutsun sai Eetu Heikkinen, hyökkäyspäähän puolestaan keskushyökkääjä Joonas Kemppainen sekä laitahyökkääjät Tuomas Huhtanen ja Jussi Peltomaa.
Maajoukkue-edustusten lisäksi joukkueen vahvuudesta puuttuvat selkäleikkauksessa hiljattain ollut Marko Toivonen ja olkapäävammaa poteva Jesse Joensuu.
Ässien nykykunnosta ei monista poissaolijoista johtuen saa turnauksessa kovinkaan hyvää kuvaa, mutta mielenkiinto kannattaa keskittää muutamaan pelimieheen.
Koeajalla oleva Tero Konttinen on esiintynyt erittäin pirteästi pelaamissaan harjoitusotteluissa, ja on luultavasti vain ajan kysymys, koska miehen paikka vakinaistetaan. Taitavasti luisteleva ja näppärästi kiekkoa käsittelevä Konttinen on tuonut Ässien puolustukseen kaivattuja hyökkäystehoja.
Toinen hyvin kiekkoa käsittelevä puolustaja on Peter Aston. Oikealta ampuva kanadalainen on päässyt etenkin viime otteluissa hyvin rytmiin kiinni ja esittänyt peliä tekevälle puolustajalle ominaisia otteita. B.J. Crombeen on kolmas mielenkiintoinen ässähankinta. Muutamat ensimmäiset harjoitusottelut menivät totutellessa, mutta B.J. intoutui jo KiekkoKansan-turnauksen viimeisessä ottelussa ottamaan enemmän vastuuta ja merkkauttikin maalin ja syötön ottelussa Davosia vastaan.
Blues epävarmoin mielin Raumalle
Liigaperheen ikuinen alisuorittaja Espoo Blues lähtee turnaukseen hyvissä ennakkotunnelmissa. Joukkue on pelannut varsin mallikkaat harjoituspelit, vaikkei ole kyennyt puristamaan kuin kolme voittoa kahdeksasta pelistä. Kolme ottelua päättyi kuitenkin tasan, joten mitään häpeän aihetta ei espoolaisten harjoituspeleistä ole tähän mennessä löytynyt.
Bluesin kokoonpano muuttui viime kaudeksi lähes täysin, eikä muutoksilta ole vältytty tänäkään kesänä. Joukkueen paras pistemies Steve Kariya karisti Suomen tomut töppösistään ja siirtyi lahden toiselle puolelle Svea-mamman hoteisiin. Vaikka Kariyan bootsit sangen pienet fyysisesti ovatkin, ei niitä ole helppo täyttää. Blues vastasi tähän roudaamalla Norjasta Kariyan pikkuveljen Martinin riveihinsä. Erehdyttävän samanlaisilta näyttävien veljesten ero, ainakin harjoituspelien perusteella, on kuitenkin selvä: toinen tekee pisteitä, toinen ei.
Suurimman menetyksensä Blues koki kuitenkin viime kaudella ykkössentteriksi nousseen Joakim Erikssonin todettua tossun painavan päätä niin paljon, ettei pelastuskeinoa Espoosta enää löytynyt. ”Jocke” päätti kokeilla paremalla onnella itsenäisen miehen elämää kotimaassaan Ruotsissa ja purki sopimuksensa kesän alussa. Myös Bluesin viime kauden toinen huippusentteri, Esa Pirnes, lähti suven korvilla Ruotsiin.
Keskushyökkääjiä huutavilla markkinoilla etenkin Erikssonin lähtö kirpaisi kovaa. Paikkaajaksi löytyi Ville Viitaluoma, joka onkin pelannut harjoituspeleissä palkkansa arvoisesti ja johtaa tälläkin hetkellä reilusti joukkueen sisäistä pistepörssiä. Sentterikalusto Viitaluoman takana on kuitenkin erittäin ohutta, eikä Blues kestä tämän avainpelaajan loukkaantumista.
Jotta kesä olisi täydellinen ja Bluesin historia toistaisi mahdollisimman hyvin itseään, saatiin jobin postia myös pakkipuolelle useampaan otteeseen. Kesken viime kauden joukkueeseen liittynyt Jari Korhonen parantelee murtunutta kättään koko kauden, ja jo kertaalleen tähystysleikkauksessa käynyt Kimmo Peltonen joutuu uusimaan operaationsa. Bluesin pakisto on tästä huolimatta ehkäpä parempi kuin kertaakaan liigahistorian aikana. Nimet Laatikainen, Pikkarainen, Eskelinen ja Suhonen pitävät huolen siitä, että kiekko löytää tiensä vastustajan maaliverkkoon loukkaantumisista huolimatta.
Maalivahtiensa kanssa viime kaudella tuskaillut espoolaisryhmä sai kaivatun vahvistuksen myös veräjän suulle, kun monena vuotena P-Amerikan ja Suomen välillä palloillut Ari Ahonen siirtyi Bluesiin. Yhdessä itävaltalaisen Bernd Brücklerin kanssa Ahonen muodostaa yhden liigan tasaisimmista ja parhaista maalivahtikaksikoista.
Bluesin tulevan kauden esityksiä on poikkeuksellisen vaikea ennustaa. Joukkue on kuuluisa siitä, että se onnistuu lähes aina pettämään odotukset ja alisuorittamaan vuosi toisensa perään. Nyt peräsimessä on kuitenkin jo kauden työtään tehnyt Kari Heikkilä, puolustus ja maalivahtiosasto ovat erinomaisia, ja harjoitusottelutkin ovat sujuneet mallikkaasti. Yksi ongelma on kuitenkin selvä: maalinteko. Siihen ei Bluesin nykyhyökkääjistöstä ole vielä löytynyt riittävästi ratkaisijoita. Miten käy Raumalla?