Kauden kohokohta: Pekka Virran lähtö
SaiPa voitti kauden 11 ensimmäisestä ottelusta vain yhden keräten kyseisenä ajanjaksona yhteensä kuusi pistettä. Joukkueesta välittyi ulospäin niin iso tuska, että päävalmentajan lähtö jäi ainoaksi vaihtoehdoksi avata henkiset lukot.
Virran ja pelaajiston välisen umpisolmun vaikeudesta kertoi paljon se, että hän oli omien sanojensa mukaan aloitteellinen sopimuksen purussa.
Ville Hämäläisen tultua peräsimeen SaiPan peli vapautui, ja lappeenrantalaiset ottivat heti kolme voittoa putkeen. Huomionarvoista on, että SaiPa teki näissä kolmessa voitokkaassa ottelussa yhtä paljon maaleja varsinaisella peliajalla kuin 11 ensimmäisessä ottelussa yhteensä.
Kauden synkin hetki: Historiallinen 16 ottelun tappioputki
SaiPa pääsi päättyneellä kaudella tekemään kyseenalaista historiaa, kun joukkue hävisi tammi–helmikuussa yhteensä 16 ottelua putkeen. Ajanjakso sai monipuolisen synkkiä piirteitä, koska osan otteluista SaiPa hävisi erittäin rumin lukemin. Esimerkiksi Kärppiä vastaan keltamustat romahtivat kotona Kisapuistossa 2–8-tappioon.
Tappioputken aikana SaiPa sai runsaasti mediatilaa huonoilla otteillaan. Lappeenrantalaisseuraa kuvailtiin Liigan häpeätahrana, ja keskustelu Liigan avaamisesta sai SaiPan myötävaikutuksella uusia kierroksia.
Tyhjennysmyynnit alkoivat jo tammikuussa, kun Kristián Pospíšil jätti Lappeenrannan. Tappioputken aikana SaiPasta häipyivät Kalle Maalahti, Aaron Irving, Greg Moro, Veikko Loimaranta, Nuutti Viitasalo, Niclas Westerholm ja Jarno Koskiranta. Näistä pelaajista Moro ja Viitasalo kuitenkin palaavat tulevalle kaudelle Lappeenrantaan. Lisäksi Maalahdella on SaiPan kanssa sopimus voimassa, mutta hänellä on optio pelata ulkomailla ensi kaudella.
Rumien tappiolukemien vastapainona SaiPa oli muutamassa tappioputken ottelussa myös voiton syrjässä kiinni, mutta voitot karttoivat keltamustia.
Mitä kesän aikana on tehtävä:
SaiPan pelaajarunko on yllättävän hyvin kasassa tulevalle kaudelle. Keskikaistalle on kiinnitetty Antoine Morand ja Antti Kalapudas, jotka molemmat ovat peruslaadukkaita senttereitä Liigaan.
Ville Meskasen lähtö muihin maisemiin tulee jättämään ison loven SaiPan maalinteko-osastolle. Päättyneellä kaudella hänen jälkeen parhaat maalintekijät olivat Valtteri Ojantakanen 20 maalilla ja Ville Vainikainen 12 maalilla. Ville Hämäläisen johtama valmennus tuskin kaavailee Vainikaista tulevan kauden ykkösylivoimaan, joten hyökkäysosastolle on tilausta jo kannuksensa hankkineille maalintekijöille.
Suurin mielenkiinto kesän aikana kohdistuu kuitenkin toimiston suuntaan. Lappeenrannassa on nähty jo toimivan johdon myllerrys, kun uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin läpeensä eteläkarjalainen Jani Valkeapää. Toukokuun alussa aloittava entinen IPV-pomo tunnetaan pesäpallon viemisestä Fuengirolaan. Aiempi toimitusjohtaja Jussi Markkanen siirtyi hoitamaan urheilutoimenjohtajan tehtävää tähänastisesta poiketen päätoimisesti. Mahdollisia muita organisaatiomuutoksia odotetaan kaakonkulmalla niin ikään mielenkiinnolla.
Kauden hahmo: Jussi Markkanen
Vuodesta 2018 alkaen SaiPan toimitusjohtajana toimineen Jussi Markkasen aikakausi on ollut pelkkää alamäkeä niin urheilullisesti kuin taloudellisesti. Toimitusjohtajan, urheilutoimenjohtajan ja osaomistajan rooleissa samanaikaisesti toimiminen on ollut vaikeaa aikaa Markkaselle.
Seuralegendan ajanjaksoa ovat leimanneet useat epäonnistumiset pelaaja- ja valmentajahankinnoissa. Pekka Virran palkkaaminen oli kunnianhimoinen ratkaisu kesällä 2021, mutta lopputuloksesta tuli katastrofi. Lisäksi oikeudessa satoi lunta tupaan.
Entisten valmentajien kanssa käyty oikeustaistelu päättyi nolosti, kun korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Käräjäoikeus oli antanut jo aikaisemmin tuomion, mutta SaiPa valitti tästä. Hovioikeus tuomitsi SaiPan korvaamaan Tero Lehterälle, Tuomo Ropolle ja Kari Martikaiselle korvaukset laittomasta lomautuksesta.
