Joidenkin jääkiekkoilijoiden väitetään mullistaneen lajia. Esimerkiksi Bobby Orrin jälkeen on osattu arvostaa puolustajien hyökkäysosaamista. Patrick Royn esimerkin myötä maalivahdit ovat enenevässä määrin torjuneet perhosasennossa. Neuvostoliiton hajottua NHL:ään siirtyneet venäläistähdet puolestaan toivat mukanaan kiekkokontrollin periaatteet.
Tämänkaltaisten esimerkkien lisäksi kiekkohistoria tuntee monia pelaajia, jotka ovat vielä konkreettisemmin muokanneet lajia sääntömuutosten kautta.
Lasse Kiili
1960- ja -70-luvuilla TPS:ssä ja HJK:ssa pelannut maalivahti oli poikkeuksellinen ja persoonallinen pelaaja. Kiili nähtiin esimerkiksi maskimiehenä ylivoimalla ja hyökkäyspään aloituksissa. Myöhemmin säännöt muuttuivat eikä maalivahti saa enää ylittää punaviivaa.
Jean Béliveau
1950-luvulle asti ylivoimat pelattiin loppuun asti, vaikka ylivoimaa pelannut joukkue olisi onnistunut maalinteossa. Kaudella 1955−56 Montréal Canadiensin tähtihyökkääjä Béliveau iski hattutempun 44 sekunnissa saman ylivoiman aikana.
Sääntömuutos kahden minuutin ylivoiman päättymisestä tehtyyn maaliin tuli voimaan heti seuraavalla kaudella, vaikka Canadiens ainoana seurana asiaa vastustikin.
Sergei Makarov
Punakoneen tähtihyökkääjä oli ensimmäisiä neuvostopelaajia NHL:ssä siirtyessään Calgary Flamesiin kaudeksi 1989−90. 31-vuotias Makarov takoi tulokaskaudellaan tehot 24+62 ja voitti kauden päätteeksi parhaan tulokkaan Calder Trophyn.
Heti seuraavalle kaudelle tulokassääntöä muokattiin niin, että tulokkaaksi laskettavan pelaajan pitää olla kauden alkaessa alle 26-vuotias − lisäksi NHL-pelejä saa olla pelattuna korkeintaan 25 kappaletta yksittäisellä kaudella.
Kuluvalla kaudella keskustelua on herättänyt Minnesota Wildin 23-vuotias tulokas Kirill Kaprizov, jolla on allaan usea tehokas kausi KHL:ssä. Kaprizovin myötä tulokaskriteerien tiukentaminen on jälleen noussut puheenaiheeksi, mutta ainakin vielä tällä kaudella Kaprizovin ikäinen pelaaja kuuluu täysimääräisesti Calder Trophy -ehdokkaisiin.
Reijo Ruotsalainen
Suomalaispuolustaja oli pelannut jo viisi erinomaista NHL-kautta New York Rangersissa, mutta sopimuserimielisyyksien vuoksi Ruotsalainen aloitti kauden 1986−87 Sveitsin pääsarjassa SC Bernin joukkueessa. Runkosarjan päätyttyä Ruotsalainen teki sopimuksen Edmonton Oilersin kanssa ja voitti kauden päätteeksi uransa ensimmäisen Stanley Cupin.
Enää tällainen täsmähankinta ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä sääntöjä on päivitetty niin, että Euroopassa kautensa aloittaneen pelaajan on kuljettava siirtolistan kautta voidakseen pelata samalla kaudella NHL:ssä.
Martin Brodeur
Kolme Stanley Cupia ja neljä Vezina Trophya voittanut maalivahtilegenda muistetaan pelillisten saavutustensa vuoksi myös erinomaisista kiekonkäsittelytaidoistaan, mikä aiheutti kaudesta 2005−06 alkaen sääntömuutoksen – maalivahti saa pelata kiekkoa maalin takana vain määrätyllä alueella.
Aiemmin maalivahdit olivat saaneet hakea kiekkoa kulmista, mutta sääntömuutoksen jälkeen se olisi aiheuttanut jäähyn pelin viivyttämisestä. Brodeurin esikuvana kiekonkäsittelytaitojen kehittymisessä oli Philadelphia Flyersin Ron Hextall.
Sean Avery
Liigassakin nähty hämmentäjä ja ärsyttäjä keksi Rangersissa pelatessaan aivan uudenlaisen tavan aiheuttaa hämminkiä vastustajan maalille.
Averyn toimintaan reagoitiin välittömästi ja linjattiin sääntöjen vastaisiksi.
Joni Pitkänen
Suomalaispuolustajan tehokas NHL-ura päättyi kaudella 2012−13 vakavaan kantapäävammaan.
Seuraavalle kaudelle otettiin käyttöön hybridipitkä – tarkoituksena estää vakavia loukkaantumisia kiekontavoittelutilanteissa.
Matt Duchene
Colorado Avalanchen kolmosvaraus vuodelta 2009 muistetaan tehojensa lisäksi hyväksytystä paitsiomaalista, minkä jälkeen NHL:ssä otettiin käyttöön valmentajien haastomahdollisuus.