Viisi nolla hyvä olla
Ottelun kuva selvisi ensimmäisessä vaihdossa. Hetken aikaa kiekko sohlattiin keskialueella ja IFK:n kenttäpuoliskolla, mutta sitten Häppölä - Viitaluoma - Vihko näytti miten
vastaisku-ylivoimahyökkäys päätetään. Kiekonriiston jälkeen nopea keskialueen ylitys, 3-1 ylivoimahyökkäys, laiturilta pieni poikittaisyöttö sentterille, joka jatkaa poikittain toiselle laiturille. Klap-klap-klap, avoin maalintekopaikka, ja kiekko sujahti heittäytyvän maalivahti Danielsson alta takarautaan - 34 sekuntia pelattu ja peli 1-0. Häppölälle maali, Viitaluomalle ja Vihkolle syöttö.
Ottelun ratkaisu tuli ennen ensimmäisen erän puoliväliä. Tapparan Janne Jaakolan istuessa jäähyllä IFK:n kakkoskentällinen sai pelin Tapparan päätyyn. Kirvesrintojen hyökkääjä sai kohlittua kiekon
itselleen, mutta sen sijaan että olisi purkanut kiekon nöyrästi vastustajan päätyyn hän lähtikin haastamaan siniviivalla seisonutta pakkia. Paha virhe. Harhautus ei onnistunut, vaan kiekko päätyi ensin kaksikymppisten maajoukkuesentteri Kim Hirschovitsille ja hetkeä myöhemmin Tapparan maalin yläkulmaan. Kiekko vietiin keskelle, aloitusvoitto helsinkiläisille, Eetu Holma pääsi puolittain läpi ja silpaisi kiekon helpohkon näköisesti Håkan Danielssonin längistä sisään. Pelattu 8.54, maalit nolla-kolme, Tapparan peli aivan sekaisin eli sehän on palaverin paikka.
Mutta ei Tapparan aikalisä tilannetta yhtään parantunut. Vain minuutti edellisestä maalista, Vihko syöttää nurkasta Häppölälle maalin eteen, tämä kääntyy ja vetää osin onnekaastikkin numeroiksi neljä-nolla. Tässä vaiheessa Kirvesrintojen valmentaja yritti herättää joukkuetta viittomalla aloittaneen maalivahdin Danielssonin vaihtoon ja lähettämällä penkiltä tilalle uuden miehen -
Pekka Tuokkolan. Vähäksi aikaa Tappara saikin pelinsä kokoon ja sai jopa ahdistettua vastustajan ottamaan jäähyn kun erää oli jäljellä parisen minuuttia. Tapparan ylivoiman tuloksena oli Kim Hirschovitsin erän toinen erikoistilannemaali, tällä kertaa alivoimamaali. Kim riisti kiekon Tapparan alimmalta mieheltä Anssi Salmelalta ja päästyään nokikkain maalivahdin kanssa lirutti
kiekon vasemmasta alakulmasta sisään. Viis nolla, hyvä olla - siis helsinkiläisten kannattajien.
Nolla nolla, turha olla
Toisesta erästä ei paljoakaan jäänyt katsojille muisteltavaa. Maaliin tullut Pekka Tuokkola piti
hyvillä torjunnoilla eron viidessä maalissa, tuomari vihelsi muutamia jäähyjä ja katsojat huutelivat
asiattomuuksia päätuomari Kimmo Nurmiselle. Kyllä minä sen ymmärrän, että sen on katkeraa kun omat pojat ovat selvästi tappiolla, eivätkä tahdo saada edes kunnon tekopaikkoja aikaiseksi. Mutta sitä minä en ymmärrä että pettymystä ja pahaa olo puretaan huutelemalla ottelua viheltävällä
tuomarille. Senkin energian minkä harvalukuisan katsomon kovaäänisimmät mieskatsojat käyttivät päätuomarin mollaamiseen, he olisivat voineet käyttää oman suosikkijoukkueensa kannustamiseen. Ehkä yleisön kannustaessa toiseen erään uudelleenkoostetut Tapparaketjut olisivat saaneet muutakin aikaan kun pari lähellä piti tilannetta.
Ei edes erävoittoa
Kolmannessa erässä Tapparakin pääsi maalien makuun. Ensiksi maalinteko harjoiteltiin erän alun ylivoimatilanteessa hakkaamalla kiekkoa kahdesti pystytolppaan, mutta vihdoin ajassa 45.51 tilanteeseen ylösnoussut puolustaja Anssi Salmela veti Ilpo Salmivirran hyvästä nurkkasyötöstä kiekon maalin kattoon. Tosin reilua paria minuuttia aiemmin Eetu Holma oli onnekkaasti vetänyt syöttöyrityksensä tapparalaispelaajan kautta Tappara-vahdin ohi. Kim Hirschovits kuittasi Salmelan yksi-kuusi maalin viittä minuuttia myöhemmin riistämällä kiekon pois Salmelalta ja tekemällä ottelun kolmannen maalinsa - ja toisen kerran veto meni yläpesään.
Ottelun kymmenen viimeisen minuutin aikana joukkueet mättivät maaleja vuorotahtiin. Salmela kuittasi ainakin osittain surkeaa puolustuspään pelaamistaan tekemällä toisen maalinsa. Maali oli lähes identtinen ensimmäiseen maaliin, mutta tällä kertaa syötön antoi vasemmasta nurkasta Jarkko Pyymäki. Eetu Holma tekaisi erän toisen ja ottelun kolmannen maalinsa maalinedusruuhkasta puoli
minuuttia Salmelan kakkos maalin jälkeen. Pari minuuttia tästä Holman neljäs maali oli varsin lähellä, sillä hän päätti puolittaisen läpiajonsa hyvään laukaukseen, jonka maalivahti Tuokkola torjui eteensä. Paikalle kiirehti Timo Pieninkeroinen ja siirsi kiekon yhdeksännen - ja viimeisen
kerran Tapparan verkkoon. Ottelun lopuksi Sami Suhonen teki siniviivalaukauksella Tapparan ainokaisen ylivoimamaalin.
Puolella vauhdilla murskavoittoon
Vaikka lukemat olivat selvät, niin maaliero olisi voinut olla jopa isompikin. Vihko-Viitaluoma-Häppölä ketjua ei enää toisessa ja kolmannessa erässä peluutettu yhtä paljon kuin ensimmäisessä erässä. Jos olisi peluutettu, niin todennäköisesti myös Toni Häppölä olisi tehnyt hattutempun Hirschovitsin ja Holman tavoin. Iiäfkoon kolme ensimmäistä ketjua olivat isompia, vahvempia, nopeampia ja taitavampia kuin Tapparan vastaavat ketjut. Ainoa Tapparan ketjuista, jolle antaisin tässä pelissä synninpäästön oli toiseen erään kokoonpantu kolmikko Kristian Kuusela - Teemu Nurmi - Jarkko Pyymäki. Ottelun jo ratkettua maaliin tullut kassari Pekka Tuokkola teki sen minkä pystyi, mutta ei saanut juurikaan kenttäpelaajilta apuja. Nuori ja innokas puolustaja Anssi Salmela teki kaksi maalia, mutta oli omassa päässä jatkuvasti aivan hukassa.
IFK voitti pudotuspelisarjan ensimmäisen osaottelun lauantaina 3-2, joten viime vuoden finaaleissa hopealle jäänyt helsinkiläisporukka meni tästä parista jatkoon otteluvoitoin 2-0. A-nuorten hallitsevan mestarin Tapparan kesäloma alkoi jo pudotuspelien ensimmäisellä
kierroksella, mutta IFK:n saatua liigajoukkueesta kovat vahvistukset enempää ei ollut odotettavissakaan.
