Kausi 2002-2003
Voitot: Jokerit 4 – HIFK 2, 2 tasapeliä
Jatkoaika oli ensimmäistä kertaa raportoimassa paikalliskamppailusta 17. syyskuuta vuonna 2002. Tomi Metsäniemi otsikoi raportin lyhyesti ja ytimekkäästi "Jäähyilyllä ratkaisuun". Otsikon mukaan Jokerit iski 3-2-voittoon päättyneessä ottelussaan kaksi viimeistä maaliaan Pasi Saarisen istuessa rangaistusaitiossa. Lisäksi ottelussa nähtiin Roman Vopatin ja tilaustyötä tekemään tulleen Terran Sandwithin nyrkkihippaset.
Kauden toisessa kohtaamisessa HIFK:n kompastuskivi oli alkukauden tapaan maalivahtipelin epävarmuus. Tom Draperin vaihdettua maisemaa torjuntavastuun kantoi Timo Laaksoharju, kun uudeksi ykkösvahdiksi hankittu Dave Stathos ei ollut saanut vielä Suomessa työskentelyyn vaadittavaa työlupaa
-Joku byrokraatti Työvoimatoimistossa istuu sen päällä. Saa nähdä jos joku saisi maanantaina asiaa eteenpäin, kommentoi HIFK-valmentaja Alpo Suhonen Tomi Terhon raportissa.
Kauden kolmannessa kohtaamisessa HIFK:n maalin suuta vartioi jo Stathos, jonka torjunnat siivittivät punapaidat 3-0-voittoon kotiluolassaan. Myös neljännen ottelun sankari oli 43 laukausta torjunut kanadalaismaalivahti.
2000-luvun alun eniten porua herättänyt ottelu
Kauden kuudes kohtaaminen joukkueiden välillä jäi historian kirjoihin ja ottelusta puhuttiin päivätolkulla. Kaikkiaan kolme pelaajaa joutui jättämään ottelun kesken ja Jukka Hentusen jyrän alle jäänyt Niclas Hedberg sai tilanteesta lievän aivotärähdyksen. Itse ottelun voitti Jokerit 3-2.
Eniten kohua herättänyt tilanne tapahtui kuitenkin HIFK:n Tuomo Ruudun ja Jokerien Toni Sihvosen välillä. Sihvonen haki keskialueella taklausta, mutta epäonnekseen miesten jalat olivat samalla linjalla ja Ruudun kausi päättyi ikävän näköiseen polvitaklaukseen.
Ruudun ja Hedbergin lisäksi kolhuja saivat Jokereista Sean Bergenheim, jonka ohi mennyt taklaus osui aukinaiseen vaihtoaition luukkuun sekä Vopat, joka sai tuta Tomi Mäen rajun taklauksen, joka aiheutti tsekkipelaajalle aivotärähdyksen.
Alpo Suhonen hyökkäsi verbaalisesti ottelun jälkeen Jokerien ja Raimo Summasen kimppuun.
- Törkein ottelu, mitä olen elämäni aikana nähnyt Suomessa. Kaksi aivotärähdystä ykkösketjusta. Ainoa vaihto, minkä Mäki vetää ensimmäisessä erässä ja Mäki vetää Vopatia selkään puolen kentän vauhdilla. Törkeintä mitä ikinä olen nähnyt Suomessa. Ei Kanadassa ole mitään lähellekään vastaavaa. Jos siellä jotain tapahtuu, siellä tapellaan. Tämä että haetaan ykkösketjusta kaksi jätkää sairaalaan - uskomatonta. Ja joukkuetta valmentaa meidän tuleva maajoukkuevalmentaja. Ei oo asiat oikein hyvin nyt. Nyt ollaan aika heikossa jamassa, hyökkäsi Suhonen Jatkoajan raportin mukaan. Eikä kommentti jäänyt ainoaksi verbaaliseksi tykitykseksi naapurin suuntaan.
Joukkueet kohtasivat vielä kahdesti runkosarjassa. Tammikuun lopun kohtaamisessa päädyttiin pistejakoon ja helmikuun lopussa Jokerit oli vahvempi jatkoajalla. Ottelun ratkaisumaalin iski Ville Peltonen.
Pudotuspelit
Joukkueet kohtasivat myös pudotuspeleissä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1983-finaalisarjan. Sarjasta odotettiin kiihkeää ja tiukkaa taistelua, mutta Jokerit löi HIFK:lle luun kurkkuun ja lähetti punapaidat kesälomille suoraan neljässä ottelussa.
Ottelusarjan ratkaisijaksi nousi kenenkäs muukaan, kuin Ville Peltosen johtama ketju, rinnallaan Petri Pakaslahti sekä Jukka Hentunen. Maalin suulla Kari Lehtonen piti narripakan tiiviin puolustuksen avulla huolen, ettei HIFK:lla ollut mitään mahdollisuuksia nousta taisteluun mukaan.
-Ensinnäkin onnittelut Jokereille. Neljä tasapainoista ottelua, joukkue tulee menemään pitkälle. Ongelmia meille tuottivat Lehtonen, 1. kenttä joka oli parempi kuin meidän ykkösemme ja tapa jolla pelasivat. Emme pystyneet rikkomaan sitä millään, totesi valmentaja Suhonen kauden viimeisen ottelunsa jälkeen Jatkoajan raportissa "IFK lähti Hietarantaan".
Kausi 2003-2004
Voitot: HIFK 3 – Jokerit 2, 3 tasapeliä
Kaudella 2004 kummankin päävalmentajan pallille oli astunut uusi Hannu, Jokereille Jortikka ja HIFK:lle Aravirta. Kausi itsessään ei tarjonnut tunteen paloa ja maali-iloittelua, vaan tarkkaa ja tasaista pelaamista.
Kausi avattiin jälleen paikalliskamppailulla, tällä kertaa oli Jokerien vuoro isännöidä avausta. Kumpikin joukkue esitteli ottelussa uudet ykkössentterinsä liigayleisölle. Sekä HIFK:n Brett Harkins että Jokerien Glen Metropolit kuuluivat joukkueidensa parhaimmistoon, kummallekin merkittiin myös kaksi tehopistettä. Jos oli ykkössenttereiden osalta tilanne tasan, myös ottelu päättyi tasan 3-3.
Jokereille kauden syyspuoliskon kohtaamiset olivat tuskailua maalinteon kanssa, vaikka joukkueesta löytyi hyökkäysvoimaa Metropolitin, Valtteri Filppulan sekä Marko Jantusen johdolla. Stathos HIFK-maalin suulla oli kuitenkin ilmiömäinen.
Jatkoajan Tomi Terho kiteytti syyskauden kohtaamiset joulukuun puolen välin raportissaan. Kommentti koski osaa ottelusta, mutta olisi voinut kattaa koko kauden siihenastiset kohtaamiset.
- Paikallisderbyksi illan ottelu oli kelvoton. Kaksi ensimmäistä erää olivat todella kehnoa peliä, jossa kahvailtiin puolin ja toisin, ja aivan parhaalle maalintekosektorille ei kumpikaan joukkue hevillä päässyt. Jokerit ei tosin ollenkaan, kirjoitti Terho.
Kevätkaudella intensiteetti palasi
Kauden kuudes ottelu palautti tunteen ja vauhdin otteluihin. Ottelu päättyi tasan 3-3, maaleista puolet syntyi ensimmäisen kuuden minuutin aikana. Pierre-Claude Drouin teki debyyttinsä jokeripaidassa ja Jortikka kertoi lehdistölle ottelun jälkeen Jokerien organisaation hierarkiasta ja toimenkuvista.
- Meillä Jokereissa on sellainen tapa, että puheenjohtaja johtaa, toimitusjohtaja johtaa ja valmentaja valmentaa, kertoi Jortikka joukkueensa toimintatapoja lehdistölle, kun mieheltä kysyttiin oliko Drouin hänen toivomuslistallaan vahvistuksena.
Kauden seitsemännen ottelun Jokereille ratkaisi nuoriso-osasto Valtteri Filppulan kahden maalin ja Pohjois-Amerikasta palanneen Bergenheimin 1+1 tehojen turvin lukemin 5-1. Stadin herruus ratkesi vasta viimeisessä koitoksessa. Tuolloin HIFK ei jättänyt Jokereille jossiteltavaa, vaan latoi taululle 4-0-lukemat.
Jokerit voitti pudotuspelien villi kortti–kierroksella, mutta kaatui Kärpille otteluvoitoin 4-2. Kärpät pudotti välierissä myös HIFK:n mutta punapaidat päättivät kautensa pronssijuhliin.
Kausi 2004-2005
Voitot: Jokerit 5 – HIFK 3
HIFK isännöi vähämaalista kauden avausta, jossa kilpakumppanin maalia vartioi punapaidoille tuttu mies, Tim Thomas. Thomas torjui ottelussa kaikkiaan 31 laukausta, mutta joutui antautumaan ainoastaan Mikko Kurviselle.
Thomasin lisäksi Jokerit saivat kaudelle toisen nimekkään paluumuuttajan, kun 1990-luvun sankari Juha Lind palasi viisi kautta kestäneeltä reissultaan kasvattajaseuransa kapteeniksi.
Toisessa kohtaamisessa työsulun aiheuttama kilpavarustelu oli jo alkanut. HIFK oli vahvistanut rivejään Jarkko Ruudulla, Lasse Pirjetällä sekä Marek Zidlickyllä, Jokerit oli ollut maltillisempi ja ainoa sulkuvahvistus oli tuolloin Buffalo Sabresissa läpimurtoaan hakenut Brian Campbell. Jokerit vei ottelun nimiinsä 4-3.
Vain viikko edellisestä kohtaamisesta Jokerit vei jälleen voiton HIFK:n nenän edestä rangaistuslaukauksilla 3-2.
Tunteet valloilleen
Joukkueet kohtasivat kolmannen kerran kahteen viikkoon marraskuun alussa ottelussa, jossa tunteet saivat pitkästä aikaa vallan. HIFK oli ottelussa voimaton ja turhautuminen purkautui ilman hanskoja.
Ensin Roman Vopat yritti sytytellä joukkuettaan hakeutumalla nyrkkihipoille Markus Kankaanperän kanssa ja myöhemmin ottelussa Arttu Luttinen haki vielä Martti Järventien pois Jokerien kokoonpanosta.
Jokerit oli ennen tappeluita menettämässä otettaan ottelusta, mutta Jatkoajan raportissa Jortikka kertoi, ettei tappeluissa ollut Jokereiden osalta kyse herättelystä.
- Ei ne mitään herättelykeinoja ainakaan mun taholta ollut. Ei kai kukaan kuvittele että laitan meidät kokeneet pakit suihkuun. Ei tämä niin kiihkeä peli ollut. Ei tolla toiminnalla oo tunteen kanssa mitään tekemistä, paalutti Jortikka näkemystään illan nyrkkitalkoista.
Seuraavaksi oli HIFK:n vuoro ottaa kauden avausvoitto Jokereista. Eikä tunnekuohuilta vältytty tälläkään kertaa, sillä HIFK:n jenkkisentteri Harkins ajettiin suihkun puolelle. Erotuomaritarkkailijan mukaan Harkins uhkaili päätuomari Hannu Henrikssonia.
- Henriksson oli ylilatautunut, teatteriakin saa kuitenkin olla, ei Harkinsia sen takia olisi tarvinnut heittää ulos, kommentoi Aravirta ottelun jälkeen Jatkoajan raportin mukaan.
Thomasin ja Vokounin taistot
Kuudes kohtaaminen oli Thomas ja Tomas Vokounin välinen taisto, jonka vei Thomas. Jokerit voitto 3-0 ja jenkkivahti piti maalinsa puhtaana kolmannentoista kerran kaudella. Torjuntoja miehelle kertyi kaikkiaan 37.
Vokoun sai revanssinsa helmikuun ensimmäisenä päivänä, kun HIFK vei pidemmän korren Pirjetän kahdella maalilla. Joukkueet kohtasivat vielä kertaalleen runkosarjan lopulla. Jokerit oli vienyt jo Stadin herruuden, mutta HIFK sai hieman balsamia haavoilleen voittamalla viimeisen kohtaamisen 2-1.
HIFK:n tie pudotuspeleissä katkesi surullisen kuuluisassa sarjassa Lukkoa vastaan. Jokerit marssivat finaaleihin asti, mutta Kärpät oli helsinkiläisille liian vahva ja vei mestaruuden narripaitojen nenän edestä.
Kausi 2005-2006
Voitot: HIFK 5 – Jokerit 3
Kausi alkoi Hartwall Areenalla varsinaisella maali-iloittelulla. Osaansa suuressa maalimäärässä näyttelivät maalivahdit. Thomas oli jättänyt Jokerit vain hetkeä ennen runkosarjan alkua ja joukkueen maalilla torjui nuori Joonas Hallikainen. HIFK:n maalia vartioi nopeasti joukkueen jättänyt Sebastien Centomo.
Myös valmennuksessa oli tapahtunut muutoksia puolin ja toisin. Jokereilla penkin takana seisoi keltanokka Waltteri Immonen, HIFK:n käskyttäjänä toimi vielä kääntämätön kortti Doug Shedden.
Sheddenin tyylille ominaisesti joukkue puolusti omiaan, tuore hankinta Robert Schnabel ottikin yhteen HIFK-hyökkääjiä maalin edessä kurmuttaneen Kankaanperän kanssa. Voiton vei kuitenkin isäntäjoukkue Jokerit rangaistuslaukauksilla lukemin 6-5.
Jatkoajan raportin mukaan valmentajat myönsivät ottelun olleen viihdyttävämpi yleisölle, kuin valmennukselle.
- Kaikki saivat rahoilleen vastinetta - ottelussa oli paljon hyviä taklauksia ja maaleja. Ottelussa oli paljon hyviä asioita, mutta myös paljon huonoja asioita. Kumpikaan joukkue ei pystynyt puolustamaan johtoasemaansa, kommentoi Shedden.
- Varmasti yleisö viihtyi, mutta minulla ei ollut hauskaa, sen voin sanoa suoraan, kommentoi puolestaan Immonen.
Jokereille avausvoitto ja maalivahtisekoilua
Seuraavan kerran joukkueet kohtasivat 11. lokakuuta. Jokereilla oli takanaan kymmenen ottelua ilman täyttä pistepottia. 11 ottelu toi kuitenkin valoa tunnelin päähän, kun narripaidat kaatoivat Ilari Filppulan kahdella maalilla HIFK:n 4-2.
HIFK kuitenkin palasi voittojen tielle seuraavassa kohtaamisessa. Janne Laakkonen oli palannut SM-liigaan ja HIFK:n vahvuuteen ja oli debyytissään suuressa roolissa ottamassa voittoa. Laakkonen teki tehot 1+1 ja HIFK voitti 4-2.
Paikalliskamppailujen ensiesiintymiset jatkuivat seuraavassa ottelussa, kun jokerit oli hankkinut penkin taakse Curt Lindströmin. Kim Hirschovits pilasi hattutempullaan kokeneen ruotsalaisvalmentajan debyytin ja HIFK takoi taululle viisi maalia Jokereiden yhtä vastaan. Ottelussa nähtiin myös jatkumoa narripaitojen maalivahtisekoilulle, kun Steve Passmore korvasi Karl Goehringin maalin suulla.
Joulun välipäivinä oli jälleen Jokerien vuoro voittaa kotihallissaan. Vopat ja Hannes Hyvönen kohtasivat kumpikin ensimmäistä kertaa entisen joukkueensa paikallisvastustajan väreissä. Kumpikin oli myös näkyvässä roolissa. Hyvönen iski kaksi maalia ja yhden syöttöpisteen, Vopat maalin ja ehitpä mies kieltäytyä kulttipelaaja Patrik Lostedtin tanssikutsustakin.
Jatkoajan raportissa kerrotaan Sheddenin antaneen suoraa palautetta omilleen lehdistötilaisuudessa.
- Ei olla kahteen kuukauteen hävitty yhtään peliä ja nyt kaikista v-tun paikoista täällä sitten hävittiin. Nyt on pidettävä huolta että pidetään meidän v-tun päät pystyssä.
HIFK vei kauden kolme viimeistä kohtaamista, joissa Jokerit onnistui tekemään ainoastaan kaksi maalia. Jokerit jäi ulos pudotuspeleistä, HIFK taisteli tiensä pronssiotteluun, jonka joutui pelaamaan ilman omille teilleen lähtenyttä Jere Karalahtea ja Kärpät vei pronssisen mitalin helsinkiläisten nenän edestä.
Kausi 2006-2007
Voitot: Jokerit 4 – HIFK 4
Uusi kausi ja jälleen uudet valmennukset. Shedden siirtyi Jokereihin ja HIFK halusi jatkaa valitsemallaan tiellä ja naarasi Pohjois-Amerikassa meritoituneen Bob Francisin penkkinsä taakse.
Kauden avauksessa oli nähtävissä merkkejä menneisyydestä. Kim Hirschovits oli siirtynyt HIFK:sta lopullisen läpimurtonsa tehtyään paikallisvastustajaan leipiin Sheddenin perässä. Aiemmin Tuomo Ruutu ja Ville Peltonen olivat kurittaneet jokeridebyytissään entistä seuraansa hattutempun muodossa. Aivan hattutemppuun asti Hirschovitsin vire ei riittänyt, mutta kaksi maalia varmisti Jokereille voiton.
Pasi Nielikäinen oli palannut HIFK:n hyökkäykseen, eikä ollut ensimmäinen kerta, kun mies hölmöili itsensä suihkuun. Tällä kertaa ottavana osapuolena oli Tomek Valtonen. Jokerit reagoi tilanteeseen hankkimalla seuraavaan otteluun kovanaaman rapakon takaa, Ryan VandenBusschen.
Toista ottelua ehti kulua vain reilu minuutti, kun VandenBussche ja Nielikäinen "sattuivat" samaan aikaan aloitukseen ja hetkeä myöhemmin kaksikko jatkoi iltaansa suihkun puolella. Itse ottelun vei HIFK lukemin 5-3.
Uusi valmentaja, uudet kujeet
Jokerit vei kolmannen ja neljännen kohtaamisen ja näytti matkaavan kohti Stadin herruutta. HIFK:n kausi oli muutenkin loivaa alamäkeä ja viidenteen kohtaamiseen punapaidat tulivat uuden valmentajan ohjeilla. Paul Baxter saikin lentävän lähdön uralleen ja otti maukkaan 4-1 voiton.
Lähtökohdat debyyttiin eivät olleet helpot, HIFK joutui lähtemään otteluun vain kuudella puolustajalla, joista Rony Ahonen ja Aleksi Holmberg olivat vasta uraansa aloittelevia junioreita. Cory Murphy uurastikin huikeat minuutit ja Baxter kiitteli Murphya ottelun jälkeen.
- Tästä on hyvä jatkaa, vaikka meillä on pitkä tie kuljettavana. Pelaajamme tekivät lujasti töitä, he pelasivat tasapainoisesti ja voittivat kaksinkamppailut. Cory Murphylle täytyy antaa erityistunnustus, hän pelasi yli 35 minuuttia ja juuri siinä roolissa missä pitikin. Myös nuoret pelaajamme kantoivat vastuunsa, totesi Baxter Jatkoajan raportin mukaan.
Kuudes ottelu muistetaan parhaiten Jokerifanien suuresta tifosta, joka ei kuitenkaan siivittänyt kotijoukkuetta voittoon, vaan HIFK veti pidemmän korren ja voitti ottelun 4-1. Jatkoajan raportissa kerrottiin Sheddenin suomineen omiensa otteita ja kertoneen valmistautumisesta viiden päivän päässä häämöttäneeseen seuraavaan kohtaamiseen.
- Täydellinen pettymys. Meillä on talo täynnä faneja ja emme pystyneet yhtään mihinkään. Tätä ei voi hyväksyä lainkaan
- We're gonna have a fucking training camp before the next game, oli Shedden todennut seuraavien päivien ohjelmasta.
Taistelupari kohtasi vielä kahteen otteeseen, kumpikin voitti omat kotiottelunsa ja kauden voitot tasattiin lukemiin 4-4. Pudotuspeleissä HPK lähetti HIFK:n kesälomille ensimmäisellä kierroksella. Jokerit puolestaan kaatoi hämeenlinnalaiset välierissä ja matkasi finaaleihin, jotka hävisi Kärpille toisen kerran kolmen kauden sisällä.
Kausi 2007-2008
Voitot: Jokerit 5 – HIFK 3
Tällä kertaa joukkueet lähtivät kauteen tutulla valmennuskalustolla ja pelaajiston runkokin oli molemmilla pysynyt kasassa. Jokerit oli vahvistunut Ville Leinolla ja maalin suulla Riksman vaihtui Jussi Markkaseen.
Ensimmäisessä ottelussa Jan Lundell vei kuitenkin maalin suun taistelun nimiinsä nollaamalla Jokerien maalintekoyritykset. Kaikkiaan HIFK-vahdille kertyi 3-0-voitossa 35 torjuntaa.
HIFK oli aloittanut kautensa jo kaksi päivää aiemmin ottelulla HPK:ta vastaan. Marko Tuulola ei kuitenkaan halunnut selitellä tappiota pelituntuman puutteella.
- Kyllä HIFK:lla oli varmasti hyötyä siitä, että he pelasivat tiistaina, mutta tuo on kuitenkin tekosyy. Meillä on ollut aika monta kuukautta aikaa valmistautua liiga-avaukseen. Ekasta vaihdosta kolmannen erän alkuun asti HIFK teki paljon enemmän töitä. Kyllä me aika ämmiä oltiin. Fanien puolesta sori vaan, Tuulola pahoitteli Jatkoajan raportissa.
Jokereilla tuhotrio
Kauden toiseen kohtaamiseen Jokerit oli kasannut tuhoa tehneen ketjun Leino - Tommi Santala – Tim Stapleton, joka toimikin 3-1-voiton takuumiehinä. Kapellimestari Leino viimeisteli itse kaksi maalia, Santala syötti molemmat Leinon osumista.
Leinon, Santalan ja Stapletonin ketju ratkaisi kolme seuraavaakin ottelua Jokereille. Kaikkiaan kolmikko teki noissa kolmessa ottelussa yhteensä tehot 8+8, mukana Santalan hattutemppu lokakuun 30. päivän ottelussa.
Tim Stapleton näki kuitenkin jatkuvasti ketjunsa pelissä kehittymisen varaa, mutta jakoi tunnustusta myös ketjukavereidensa taidoille.
- Minusta emme pelaa edes niin hyvin kuin pystymme tällä hetkellä. En voisi pelata parempien kavereiden kanssa. Ketjustamme löytyy nopeutta ja Tommilla (Santala) on loistava veto, Villellä (Leino) on varmaan liigan parhaat kädet. Pidän todella pelaamisesta tällä hetkellä, totesi Stapleton kauden neljännen kohtaamisen jälkeen.
Heleniukselle haastaja
Kuudenteen kohtaamiseen lisäjännitettä toi HIFK:n takalinjoille hankkima Libor Ustrnul, jonka odotettiin haastavan Sami Heleniusta ottelun aikana. Ustrnul piti kuitenkin kintaat käsissään ja HIFK vei maali-iloittelussa voiton jatkoajalla 5-4.
Seuraavassa ottelussa odotettu kohtaaminen tapahtui, kun seitsemäntenä puolustajana otteluun lähtenyt Helenius oli tyylilleen epäominaisesti syvällä HIFK:n puolustuspäädyssä ja luistelulinjat kohtasivat Ustrnulin kanssa.
Odotetun kohtaamisen jälkeen ottelua voitiin jatkaa ja sillä kertaa vastuuta nousivat ottamaan Jokereista kolmosketjun Tony Virta sekä Clarke Wilm, jotka johdattivat joukkueensa 5-2-voittoon.
Viimeisen ottelun vei Ryan Vescen maalilla voittolaukauskilpailussa HIFK. Pudotuspeleissä HIFK tiputti karsintakierroksella TPS:n, mutta putosi Bluesille. Blues pudotti matkallaan finaaleihin myös Jokerit, joka sai tyytyä pronssiottelun tappioon Tapparaa vastaan. Pronssit tamperelaisille ratkaisi hattutempullaan muuan Nichlas Hardt.
