Ilves ja Tappara ratkaisevat paremmuutensa puolivälierien seitsemännessä ottelussa, johon kirvesrinnat kampesivat itsensä voittamalla kuudennen ottelun vasta kolmannessa jatkoerässä Blake Parlettin osumalla.
Dominik Hrachovina ja Antti Lehtonen torjuivat maaleillaan uskomattomalla tasolla, ja molemmat joukkueet puolustivat niin hyvin, että maalinteko oli todella vaikeaa kuudennessa ottelussa. Sitä se tulee varmasti olemaan myös seitsemännessä mittelössä.
Tällaisiin kerrasta poikki -kamppailuihin liittyy aina omat lainalaisuutensa, vaikka joukkueiden pelillinen taso olisikin lähellä toisiaan.
Ottelun alun lataus antaa suunnan kohti välieriä
Molemmat joukkueet ovat onnistuneet läpi sarjan latautumaan pelien alkuun hyvin. Leimallista kuitenkin on ollut se, että jompi kumpi joukkue on vienyt peliä selvästi ensimmäisen kymmenen minuuttia, kunnes joko maali tai jäähy on tasoittanut pelin kulkua.
Välillä Ilves on ollut pahasti mankelissa, kun Tappara on vyöryttänyt hyökkäyksiä kohti Lehtosen maalia. Toisaalta myös Ilves-pelaajat ovat päässeet Tappara-päätyyn luomaan hyvää painetta läpi sarjan.
Mikäli toinen joukkueista saa ratkaisevaan peliin selvästi paremman lähdön kuin vastustaja, voi siitä saada sellaisen edun, jolla ratsastetaaan välieriin saakka. Onnistumisen tunteet ovat varmasti tärkeitä heti tällaisten otteluiden ensimmäisissä vaihdoissa.
Paketin kestävyys tiukassa paikassa
Molemmat joukkueet ovat pelanneet sarjan aikana tiivistä viisikkopeliä, joskin Ilves on vastoin odotuksia onnistunut murtamaan Tapparan suoria hyökkäyksiä, ja iskenyt niistä vastahyökkäyksin.
Tappara on pelannut kautta linjan tasapainoisemmin, eikä kirvesrintojen tekeminen ole ailahdellut niin paljon kuin vastustajallaan. Tappara on ollut koko ajan tasainen, kun taas Ilveksen otteet ovat heitelleen erittäin hyvästä umpisurkeaan − joskus jopa pelien sisällä.
Tapparalla on luonnollisesti enemmän rutiinia ja kokemusta tiukoista peleistä, mutta Ilves on Karri Kiven johdolla saanut luotua täydellisen taktiikan meritoituneita Tappara-tähtiä vastaan.
Ilves menetti ensimmäisen ottelupallonsa Tapparalle erittäin pitkän taistelun jälkeen, mutta nyt kun molempien pää on pölkyllä, voi Kiven kikkapankista nousta vielä kerran jotain käänteentekevää.
Ilveksen kannalta parempi olisi noustakin, sillä Jussi Tapolan miehistö on selättänyt pahimman mörkönsä, ja nyt se pääsee melko vapautuneesti kotiyleisönsä eteen hakemaan viimeistä iskua.
Yksilötaito voi tuoda paikan Auringossa
Molemmilta joukkueilta löytyy riittävästi yksilöitä, jotka voivat taidollaan ratkaista otteluita vaikka yksinkin. Ilvekseltä kapteeni Tapio Laakso on taistelun ruumiillistuma, nuori Otto Koivula uskaltaa haastaa Tappara-pelaajia pienissäkin väleissä, sekä Marcus Fagerudd ja Olli Vainio uskaltavat kokeneiden jermujen ohella tehdä luovia ratkaisuita kiekon kanssa.
Tapparan hyökkäysmateriaali on niin laaja, että sille kalpenevat kaikki Liiga-seurat. Monen kirvesrintojen ison pyssyn ruuti on kuitenkin ollut sen verran märkää, että heidän heräämistään juuri tähän otteluun voi olla vaikea ennakoida.
Tai sitten Henrik Haapala, Teemu Nurmi ja Jani Lajunen heräävät tehoilemaan juuri lauantai-iltana − silloin, kun jokainen maali voi tuoda euforisen voiton.
Se joukkue, kumman kärkipelaajat pystyvät pelaamaan lähempänä absoluuttista maksimiaan, on lähellä voittaa ottelun. Seitsemännessä pelissä ei enää tuurilla pärjää.