Kohtelias ruotsalaisvalmentaja Johan Pennerborn innostui välittömästi, kun hän sai Liigan avajaistilaisuudessa keskustella myös ruotsiksi. Suomi kun ei häneltä taitu.
– Oi, huonoa, hyvin huonoa, päävalmentaja huokaisi paikallisesta kielitaidosta kysyttäessä ja luetteli suomeksi.
– Hyvää huomenta, kiitos, hyvää päivää, viikonloppu, maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai, sunnuntai. Hiukan (sanoja), muttei paljoa.
JYPin historian ensimmäinen ulkomaalaispäävalmentaja kertoi käyttävänsä koppikielenä englantia ja varmisti vastatessaan samalla, että toimittaja pysyi riikinruotsissa mukana.
– Olen aiemmin käyttänyt englantia joukkueen kesken eteläisemmässä Euroopassa ja Karlstadissa (Färjestad BK:n valmentajana) Ruotsissa. Pärjään sillä. Käytän myös suomea puhuvia apuvalmentajiani hyödykseni, kun puhutaan pienistä yksityiskohdista, jotta saan viestini välitettyä, Pennerborn avasi.
– Apuvalmentajani ovat luonnollisesti hyviä. Minulla on toki aiemmin ollut suomalaisia pelaajia joukkueessani, mutta en ole koskaan työskennellyt suomalaisten kollegoiden kanssa. Tähän mennessä he ovat olleet hyvin lojaaleja, halukkaita tekemään töitä ja uteliaita, ruotsalainen kehui JYPin nuorta valmennusryhmää.
Kun valmennukseen luetaan Pennerbornin lisäksi apuvalmentajat Juha-Pekka Haataja ja Mikko Heiskanen, maalivahtivalmentaja Janne Pekkarinen sekä fysiikkavalmentaja Ville-Veikko Pohjanvirta, on JYPin valmennuksen keski-ikä kauden alkaessa suhteellisen alhainen 40,2 vuotta.
Pennerborn näki, että valmennustehtävien jakaminen on modernissa jääkiekossa tärkeää.
– Minullakin on tietty vastuu johtaa valmentajiani, ja se on myös johtamistyylini osallistaa heitä, antaa heille vastuita ja saada heidät tuntemaan, että heillä on tehtävä. Jotta he eivät vain vanhanaikaisesti siirtele kiekkoja (harjoituksissa). Tähän tyyliin haluan tehdä töitä, Pennerborn katsoi.
Kaksi edelliskautta ICEHL:ssä kasvattivat Pennerbornia valmentajana
Monikansallisessa ICEHL:ssä valmentamisesta kysyttäessä valmentaja kertoi oppineensa ennen kaikkea monipuolisuutta. Pennerborn valmensi sarjassa viimeiset kaksi kautta itävaltalaista Graz99ersia.
– ICEHL:ssä voi tavata hyvin monia erilaisia valmentajia. Voi tavata valmentajia Itävallasta, Unkarista, Italiasta. Sarjassa on siis hyvin monia erilaisia valmennustyylejä. Sitten jos matkustaa Ruotsiin katsomaan esimerkiksi Frölundan ja Luulajan tai Skellefteån ja Örebron välisiä otteluita, on ruotsalainen jääkiekko samanlaista (eri otteluiden välillä). Se on oikeastaan aika monotonista, vertaili viisi kautta myös Ruotsin SHL:ssä päävalmentajana toiminut ruotsalainen.
– Oli kehittävää valmentaa ICEHL:ssä.
Valmentajalla oli kokemuksensa myötä varsin mielenkiintoisia ajatuksia eri maiden sarjojen pelityylien tulevaisuuden kehityksestä.
– Luulen, että peli muuttuu ajan myötä. Tiedän, että asioita tapahtuu juuri nyt sen suhteen, kuinka joukkueet ajattelevat. Luulen myös, että se, mihin peli on menossa, muuttuu esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden aikana. Tämä on paljon joukkueesta riippuvaista. Minkälaisen identiteetin joukkue haluaa, minkälaista jääkiekkoa se haluaa pelata.
– Luulen, että moni seura menee tietoista päätöstä kohti. "Tällaista jääkiekkoa haluamme edustaa, tällä tavalla haluamme pelata", Pennerborn pohti syvällisesti.
Päävalmentajan mukaan JYP on muutosprosessissa
Pennerborn pääsi jyväskyläläisjoukkueen mukaan jo huhtikuussa ennen kesätaukoa, joten tutustumista joukkueeseen on ollut useita kuukausia. Tässä ajassa JYPin tämän hetken tila on ehtinyt kommenttien perusteella selkiytyä.
– Aika tähän mennessä on ollut hyvää. Paljon töitä, paljon harjoittelua. Olemme muutosprosessissa. Sitä odotan, katsoi valmentaja.
Kun muutos huomioidaan, on tietysti mielenkiintoista kuulla, mihin päävalmentaja olisi alkaneella kaudella tyytyväinen. Vastaus oli selkeä.
– (Siihen, että suoriutuisimme) paremmin kuin viime vuonna, ajattelen.
Tarkentavaa kysymystä esitettäessä valmentaja palasi vielä prosessi-ilmaisuun.
– Ja jatkaa prosessia, jossa olemme. Koska jos siihen pystyy kausi kaudelta, menestyy ajan myötä. Tiedän, tylsä vastaus, Pennerborn myönsi lopuksi hymyillen.
