Kerho tykitti Tappara-vahti Juha Metsolalle 27 torjuntaa, mutta kykeni ohittamaan vahdin vain kerran. Paremmalla viimeistelytaidolla ja onnella hämeenlinnalaiset olisivat voineet poistua kaukalosta lauantaina yhtä hyvin voittajina, mutta toisin kävi.
Tappara marssi voittoon lukemin 2-1. Tamperelaisten ratkaisumaalin harhautteli voittomaalikisassa hyökkääjä Ville Nieminen.
Kerholle kuluva viikko on tuloksellisesti ollut vaisu. Tilastoihin, kun on merkitty kaksi tappiota. Yksi hämeenlinnalaisten ongelmista on ollut häkkien nakuttelu.
Perjantaina HPK sai turpiinsa Helsingissä IFK:lta maalein 4-2 ja nyt Tapparalta numeroin 2-1. Tällä viikolla oranssipaitaiset ovat siis kyenneet heiluttelemaan maaliverkkoa vain kolmesti. Se on melko niukasti.
Eikä viimeistely ole ollut kanta-hämäläisten ongelma pelkästään tällä viikolla vaan jo pidemmän aikaa. Viime lauantaina sikermä kyllä heilutteli silloisen vastustajansa SaiPan maaliverkkoa kuudesti, mutta tuota koitosta edeltävissä kolmessa matsissa HPK sivalsi yhteensä ainoastaan viisi niittiä.
Kerhon apukapteeni Tuomas Vänttinen ei Tappara-kamppailun jälkeen tiennyt konsteja viimeistelyn petraamiseen.
Pikemminkin mies halusi HPK:n kolmosvitjan duunarilaiturina siirtää vastuun viimeistelystä joukkueen tulosvastuullisissa roolissa operoiville kärkihyökkääjille.
– Minä en ole mikään maalintekijä, minulla on avuja enemmänkin muualla kuin viimeistelyssä. Annetaan muiden jätkien hakata enemmän tehoja, Vänttinen tykitti.
"Timo Jutilan sanoin: mennään eteenpäin"
Suurempaa huoltakaan Vänttinen ei halunnut joukkueensa viimeistelyn takkuamisesta ottaa.
– Nyt on ollut tukkoisempaa, mutta turha tässä on ruveta sitä pyörittelemään. Timo Jutilan sanoin: mennään eteenpäin ja yritetään saada taas niitä börsiä tehtyä. Yltäisimme joskus taas sitten voittoon, HPK:n apukapteeni virkkoi.
Hyökkääjä ei suhtautunut pelin jälkeen kovin murheellisesti edes joukkueensa tappioon Tapparalle. Saihan HPK nipistettyä mainioon vireesen yltyneeltä tamperelaisryhmältä pisteen ja nostettua pelitasoaan perjantain heikosta ja tappiollisesta IFK-kamppailusta.
Yksi asia, jossa Kerho varsinkin loisti tamperelaisia vastaan oli alivoimapelaaminen. Hämeenlinnalaisille tuomittiin kirvesrintoja vastaan peräti seitsemän rangaistusta, mutta Pallokerho kesti kaikki alivoimansa.
– Eihän tässä (Tappara-ottelussa) sinänsä hätää ollut. Peli-ilmeemme oli hyvä ja Tappara on kova joukkue. Tosi hyvin pelasivat ja oli oikein vääntöpeli.
– Hyvää oli se, että peli-ilmeemme oli juuri sellainen kuin mitä lähdimme hakemaankin. Perjantaina se ei ollut ja tässä on vähän ollut muutenkin hankaluuksia sen kanssa, mutta tänään se ehkä tulikin myös siitä, että jouduimme alivoimaa pelaamaan niin paljon ja tappamaan jäähyjä, Vänttinen näki.
Niin. Alivoimapelaaminen oli myös yksi niitä juttuja, joita HPK oli saanut hiottua kuntoon murheellisen HIFK-matsin jälkeen. Perjantaina Kerho hävisi helsinkiläisille osin surkean alivoimapelaamisensa takiakin.
IFK, kun nakutteli HPK:ta vastaan tekemistään neljästä osumastaan peräti kolme ylivoimillaan.
– Perjantaina alivoima oli ihan luokatonta ja nyt oli sitten parempaa. Sekin on enemmän mentaalipuolen juttua ja asennehommaa, miten sitä tapetaan.
– Kyllä se on ihan halusta kiinni. Tahdotko oikeasti ottaa kiekkoa kroppaan ja estää maalintekoa. Perjantaina se ei sitä ollut ja nyt oli, Vänttinen sanoi.
Intohimon ammentaa esimerkin näyttäjistä
Duunarin mielestä HPK-pelurit syttyvät tällä hetkellä paremmin taistelemaan sekä alivoimillaan että muutenkin kotiluolassaan.
– Se on jotenkin ihmeellistä, että kotipelissä taistelu löytyy paljon helpommin. Kyllä nyt oli kaikki äijät oikeasti asialla ja siinä ytimessä, jossa pitää ollakin, Vänttinen iloitsi ja jatkoi:
– Jos me pystymme tällaisen peli-ilmeen säilyttämään, niin pystymme myös peliämme parantamaan huomattavasti. Kaikki, kun on tuollaisella intohimolla mukana. Yritetään jatkaa samanlaista intohimoa, niin kyllä niitä voittoja rupeaa taas tulemaan.
Mistä sen intohimon siihen kiekkoiluun sitten ammentaa?
Vänttisen mukaan se on ammennettavissa esimerkin näyttäjistä. Kun yksi joukkueen jäsenistä taistelee, niin siitä saa virtaa muutkin.
Vänttiselle Tapparaa vastaan mallia osoitti toinen duunarihyökkääjä Antti Aarnio.
– Kyllä se (intohimo) lähtee siitä, kun joku näyttää jengille esimerkkiä. Se tarttuu. Itse sytyin nyt Antti Aarnion pelistä tosi paljon. Itsekin yritin sitten taklata paljon ja voittaa kiekkoja.
– Se (intohimo) tarttuu sitten, kun kaikki taistelee. Ei siellä hirveästi vapaamatkustajia ole. Itse haluan tehdä joukkueeni eteen ihan kaiken ja taistella joka kiekosta, Vänttinen sivalsi.
