Pelicansin huima vire jatkuu: Lahtelaisjoukkue masensi HIFK:n ja nousi jo kolmanneksi - isot miehet ottivat yhteen nyrkein
Liigan joulutauon neljännellä sijalla viettänyt lahtelaisjoukkue on päässyt viime peleissä valtaviin liekkeihin. Viidestä edellisestä pelistä se oli ottanut neljä voittoa, kun jyrän alle olivat jääneet mm. Tappara Tampereella (3−2) ja SaiPa Lappeenrannassa (7−2).
Tsekkivahti Jakub Skarekin nuorten MM-kisakomennuksen takia selväksi ykkösvahdiksi noussut Jussi Olkinuora pelaa sanalla sanoen jäätävää loppuvuotta. CHL:ssä mestaruuden voittanut maalivahti ei horjunut keskiviikkonakaan oikeastaan mistään, joskin HIFK:n hyökkääminen jätti paljon toivomisen varaa. Vieraiden toinen maali oli Pelicans-vahdin ainoa selvä virhe.
Pelicans oli koko viisikkonsa voimin terävänä HIFK:n hakiessa hyökkäyksiä. Esimerkiksi työhaalarit päällä illasta toiseen vääntävä hyökkääjä Vartiainen osoitti pariin otteeseen erinomaisia takakarvauksia vieraiden iskujen kuivuttua totaalisesti kasaan.
Lahtelaisten hyökkääminen toimi tapsantansseissa loistavasti. Ainut maaleitta jäänyt trio oli ykkösketju Jesse Saarinen - Hannes Björninen - Hynek Zohorna. Näistä viimeisenä mainittu tosin saalisti yhden syöttöpinnan ylivoimalla.
− Tänään Pelicans vei tätä tanssia. Se oli heti ensimmäisessä erässä riittävän tehokas. Meiltä petti pelikuri, HIFK-käskijä Ari-Pekka Selin sadatteli.
Kun kummatkin joukkueet pelasivat vain noin pari minuuttia ylivoimaa, ei erikoistilanteista kannata vetää suurempia johtopäätöksiä. Toki kotijoukkueen Artturi Toivola kiskaisi ratkaisevan oloisen toisen maalin juurikin ylivoimalla, joten tämä oli isännistä puhuttaessa tarpeeksi tehokasta.
Pelicansin tavoin myös HIFK oli ollut ennen joulua lupaavassa liidossa. Joukkue saapui Lahteen neljän ottelun voittoputkessa, ja sillekin olivat taipuneet SaiPa ja Tappara, jotka olivat ottaneet myös pussinokilta lukua.
Pelicans-osumia ei voi ehkä laittaa Atte Engrenin piikkiin, mutta eipä toisaalta 23 torjuntaa ottanut maalivahti pystynyt pitämään vieraita pinnalla. Maagisia torjuntoja ei nähty, mutta jos niitä olisi tullut alussa, olisi kelkka saattanut kääntyä hyvinkin toiseen suuntaan.
HIFK:n alakerran tekeminen ei keskiviikkona yksinkertaisesti vakuuttanut, josta neljä takaiskua kahden ensimmäisen erän aikana kertoo oleellista kieltään. Kärkijoukkueita ja esimerkiksi Pelicansin kaltaisessa liidossa olevia joukkueita vastaan olisi pystyttävä parempaan.
Helsinkiläispoppoo oli keskiviikkona auttamatta liian aseeton. Se sai luotua parhaimpia paikkojaan oikeastaan vain toisen erän lopulla. Toisaalta liian monet hyökkäykset kuihtuivat kasaan uskomattoman huonojen viimeisten syöttöjen takia. Pelicansille tarjoiltiin näistä syntyneistä vastaiskuista paikkoja useampaankin otteeseen.
HIFK:n erikoistilanteisiin päätee miltei samat sanat kuin Pelicansinkin kohdalla. Siitä on paha vetää johtopäätöksiä, kun niitä ei paljoa tullut. Toisaalta, kun isännät kiskaisivat jo ratkaisevan oloisen toisen maalin ylivoimalla, nousi tämä yksi pieni hetki isosti esille.
Pelicans-hyökkääjä Vartiaisen (187 cm, 91 kg) ja Liigassa jo 998:nnen ottelunsa pelanneen HIFK-pakki Markus Kankaanperän (187 cm, 97 kg) päätöserän tappelu mahtoi olla keskiviikon kuohauttavin puheenaihe.
Tapaninpäivän ottelu oli kaikkinensa tunteikas, jossa fanit jaksoivat pitää ääntä erästä toiseen. Meteliä tuli myös kovien ja näyttävien taklauksten seurauksena.
Liigassa käsittämättömästi jo jaettua kolmatta sijaa miehittävä Pelicans paketoi ottelun kahden ensimmäisen erän vahvan viimeistelynsä ansiosta. Kuten todettua, lahtelaisjoukkueen jokaisesta ketjusta vähintään yksi hyökkääjä merkkautti vähintään pinnan.
− Vastassa oli Liigan kuumin joukkue. (Meidän) joukkue teki hyvän valmistautmisen, olimme valmiita. Alussa hosuimme tuloksellisesti onnekkaasti. Nelosketju teki kaksi maalia, ne ovat hienoja juttuja, Pelicans-luotsi Ville Nieminen kehui.