Vimmattuun kiriin venynyt Pelicans aiheutti HIFK:lle avaustappion - oma koira puri helsinkiläisiä
Pelicans lähti otteluun allaan kaksi kirvelevää tappiota. Se oli onnistunut tekemään Tapparaa ja Jukureita vastaan ainoastaan yhden maalin. Toisaalta aihetta iloonkin oli ollut isäntien maalilla aloittaneen Jakub Skarekin saatua kaudelleen ilmiömäisen alun juurikin kotiluolassa: Kolmessa kotiottelussa omissa oli kilissyt varsinaisella peliajalla vain kerran ja yhteensä kahdesti.
NY Islandersin kolmoskierroksen varaukselle tuli ensimmäistä kertaa koko kaudella luntaa tupaan raskaammin. Skarek pystyi pitämään homman hanskassa läpi illan suhteellisen hyvin, vaikka hän takaiskuissa kovin yksin jäikin Pelicansin kenttäpelaajien sekoiluiden takia. Lahtelaisyleisön suosikki venyi viimeisellä sekunnilla käsittämättömään pelastuksen, joka johti mastokaupungissa ylitöihin.
HIFK:n 1−2- ja 1−3-maalit menivät osaksi isäntien alakerran kummallisen sekoilun piikkiin. Ilman tsekkivahti Skarekia numerot olisivat saattaneet repsahtaa varsinaisella peliajalla, sillä niin sekavaa Pelicansin puolustaminen pahimmillaan oli. Koomailu näkyi räikeinten kiekon menetyksissä ja lahtelaispakkien ihmeellisissä kompuroinneissa. Joukkueella oli lisäksi suuria vaikeuksia omissa kumilätkän kanssa HIFK:n karvatessa useammalla miehellä. Päätöserässä tekeminen muuttui totaalisesti paketin pysyessä kokonaisvaltaisesti mainiosti kasassa.
Lupaavaa, väkevää, vahvaa, hyvin pyörivää, ja viimein tehokasta. Lahdessa näytti pitkään, että Pelicansille tuttu tehoton trendi jatkuisi perjantainakin, mutta toisin kävi. Toisella tauolla joukkue teki jotain, mikä muutti pelin käsikirjoituksen totaalisesti. Esimerkiksi kiekolliset virheet jäivät unholaan, ja samalla tehokkuus löytyi jostain ihmeestä.
Pelicansin ylivoimalla luomat maalipaikat ensimmäisessä ja toisessa erässä olivat sitä luokkaa, että niistä kaikista epäonnistuminen on suorastaan uskomatonta. Joukkueen suurimmat haasteet näinä aikoina olivat HIFK:n puolella olleet maalipuut tai löysä ja huolimaton viimeistely aivan maalin edessä.
Vasten Pelicansin vuoristorataa HIFK:n kauden alku oli ollut jäätävä. Se saapui Lahteen viiden ottelun voittoputkessa, ja noista voitoista kolme oli tullut ylitöiden päätteeksi. Tuo fakta osoittaa sen, että helsinkiläisjoukkue oli onnistunut taatusti kasvattamaan itseluottamusta kääntäen tiukkoja koitoksia edukseen yksi toisen perään.
Atte Engren suoriutui tontillaan vähintäänkin kohtalaisesti. Maalivahti ei joutunut tai pystynyt venymään mihinkään aivan maagisiin torjuntoihin, vaikka Pelicans myllytti lahtelaisten kannalta parhaimmillaan pitkäänkin HIFK:n alakerrassa. Pussinokat iskivät varsinaisella peliajalla jokaisen häkkinsä b-pisteiden ja Engrenin välistä parhaalta tekopaikalta.
HIFK onnistui tappamaan pitkiä hyökkäyksiä luoneen Pelicansin lukuisia maalipaikkoja mainiosti. Vaikka lahtelaiset saivat tontteja siniviivan ja päätyplankin kautta sekä väkevän kaksinkamppailupelaamisen ansiosta, piti vierailija isännät kurissa pitkään. Kenttätapahtumia tuijottamalla tulos oli kuitenkin oikeutettu, sillä niin nälkäinen Pelicans oli.
Joukkueiden pitkien hyökkäysten määriä tuijottamalla HIFK jäi isäntien varjoon, mutta omissa todellisissa paikoissaan se oli jäätävän tehokas. Lahdessa 1+1-pisteet iskenyt Erik Thorell oli jo kääntämässä panoksellaan pelin helsinkiläisille. Ruotsalainen juoni itsensä jatkuvasti maalipaikoille ollen vaarallinen kerta toisen jälkeen.
Pitkään näytti siltä, että HIFK kääntää loistavalla alivoimallaan ja riittävän tehokkaalla ylivoimallaan pelin itselleen. Koska toisin kuitenkin kävi, ei erikoistilannepelaaminen ollut tarpeeksi terävää Lahdessa.
Pelicans-pakki Mikko Kousa latasi hevosen potkunsa kahdesti alle puoleen minuuttiin maalirautoihin, kun isäntäjoukkue sai myllyttää kahden miehen ylivoimaa avauserässä toista minuuttia putkeen. Pelicansin osalta Jukurit-ottelua leimannut viimeistelyn tuska ja osakseen huono onni näyttivät jatkuvan perjantainakin. Hanat kuitenkin aukesivat kunnolla päätöserässä, kun joukkue luotti omaan pelitapaansa.
Lahtelaisesta kiekkokoulusta pitkään nauttineet Antti Tyrväinen, Hannes Björninen ja Taavi Vartiainen nousivat maaleillaan ja kokonaisvaltaisilla onnistumisillaan tapetille Kasken lisäksi. Lahtelaisjoukkue malttoi kokeneempien pelikaanien johdolla rummuttaa omaa peliä hankalasta tappiotilanteesta huolimatta, ja lopulta se kannatti.