Pelicans pysähtyi kallioon - Sport venyi huimaan kiriin 45 kertaa torjuneen Sami Aittokallion johdolla
Pelicansilla oli allaan kovan kolmen ottelun putki (HIFK, TPS, Kärpät), joista se voitti peräti kaksi. Maalinteko on aaltoillut viime kauden tapaan, sillä HIFK:ta ja TPS:ää vastaan verkko heilui neljästi, mutta Oulussa hyökkäyspelaamisesta ja ylivoimasta puuttuivat viimeiset silaukset. Alakerta vastaavasti oli vankka, kuten 0−1-tappio osoitti.
Ottelun voisi kuvitella olleen Pelicansin tsekki-veskari Jakub Skarekille haastava. Maalivahdin tilastoihin merkattiin yhteensä 17 torjuntaa, mutta esimerkiksi toisessa erässä ensimmäinen torjunta tuli vasta 38. peliminuutin kohdalla. Päätöserässä Skarekille vastaavasti tilastoitiin enemmän torjuntoja kuin kahdessa ensimmäisessä yhteensä.
Avauserässä uniselta vaikuttanut Pelicans tuntui vetäytyvän Sportin hyökätessä, ja pitkä Oulun reissu saattoi näkyä kaukalossa. Toisen kaksikymppisen aikana isäntien pakiston ei puolestaan tarvinnut tehdä omissa käytännössä mitään. Skarekin torjuntamäärä (2) kertoo kaiken oleellisen. Vuoristoratamainen suorittaminen muuttui jälleen kolmannessa erässä, jossa tekemistä leimasivat uskomattomat sekoilut ja virheet pikkumustan kanssa.
Sport pakotti isännät laitoihin ja kauas ykköstekosektorilta. Pelicans kuitenkin pääsi etenkin toisen kaksikymppisen aikana maalivahti Sami Aittokallion naaman eteen paremmin ja paremmin myllyttäen pitkiä paineita syvällä Sport-alueella. Jesse Mankisen 3−1-maali syntyi hyökkääjän käveltyä kulmasta b-pisteen tuntumaan.
Kun Pelicans pääsi ylivoimalle, muuttui sen hyökkäyspelaaminen kummallisen raskaaksi. Todelliset maalintekopaikat jäivät vähiin. Joukkue loi parhaat paineensa ja pisimmät myllytyksensä vaasalaisten puolustusalueella viidellä viittä vastaan. Alivoimasta on mahdotonta vetää johtopäätöksiä, sillä niitä lahtelaiset joutuivat pelaamaan vain kertaalleen.
Sport on aloittanut kautensa ennakko-odotuksiin nähden vahvasti jääden vain kerran pisteittä. Vaikka suurin osa mediasta lyttäsi vaasalaiset ennen kauden alkua, on joukkue kiusannut isompiaan ennakkoluulottomasti. Kotkapaitainen lauma on tiedetty Pelicansille hankalaksi vastukseksi niin kotonaan kuin vieraissa. Sport aloittikin kautensa nimenomaan kaatamalla lahtelaiset.
Hikisen iltapuhteen kokenut Aittokallio piti kotkapaitoja pystyssä huimassa Pelicans-pommituksessa. Toisessa erässä käytännössä 18 peliminuuttia kestänyt (15 torjuntaa) lahtelaismyllytys toi isännille vain kaksi maalia.
Avauserässä Sport pyrki iskemään vastaiskuskuista, mutta toisessa erässä joukkue ajautui pahasti puolustuskannalle. Joukkue oli täysin telineissä Pelicansin hyökkäysrummutuksen kanssa. Kolmanessa erässä voimasuhteet tasoittuivat, ja väkevästi myös hyökännyt Sport ei antanut Pelicansille saumoja hyökkäyspään paineisiin.
Sport käytti Pelicansin virheet armotta hyödyksi, kun isännät nukahtelivat kriittisillä hetkillä ja pahoissa paikoissa. Punavalkopaitojen hyökkääminen ei ehkä ollut kaunista, mutta äärimmäisen tylyä. Vierasjoukkueen viimeistelytehokkuus oli Lahdessa hurjan kovalla tasolla.
Pelicansin ylivoima ei ollut mitenkään erityisen vaarallista, mutta toisaalta Sport tappoi peräti seitsemän alivoimaansa. Ylivoimaa se ei päässyt kokeilemaan kahta minuuttia pidempään, joten siitä on paha vetää oikeastaan mitään johtopäätöksiä.
Pelicansin näppärä hyökkääjä Severi Lahtinen hankki Sportille kaksi peräkkäistä kahden minuutin rangaistusta heti avauserän ensimmäisillä hetkillä. Oskari Manninen ja Mikko Vainonen joutuivat rikkomaan vikkelää hyökkääjää ensimmäisen vitosen aikana.
Vaasalaisten Tommi Tikka iski viime kaudella komeat 20 pinnaa, mutta niistä kaikki olivat syöttöjä. Torstaina hyökkääjä kuitenkin onnistui maalinteossa ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun 2017.
Sport kesti pitkälti Aittokallion turvin Pelicansin huimissa hyökkäyspään paineissa rokottaen samalla itse äärimmäisen tehokkaasti. Maalivahti kruunasi urakkansa voittolaukauskisassa, jossa isännät eivät maalanneet kertaakaan.