Liiga perustelee Mestiksen yhtäkkistä tuomista osakkuusehtoihinsa Kiekko-Espoolla – Liittyy myös povailtuun sarjauudistukseen

LIIGA, MESTIS / Uutinen
Kiekko-Espoo aktivoitui sarjanousutoiveistaan Liigan suuntaan vasta tänä vuonna.
Kuva © Topi Lainio

Syy, miksi Liiga muutti sarjaan pääsemissääntöjään yhtäkkisesti elokuussa, oli toimitusjohtaja Kati Kivimäen mukaan se, että yhden organisaation sijaan Liiga-paikkaa tavoitteleekin aktiivisesti kaksi organisaatiota. Jokerien lisäksi Kiekko-Espoo.

Loppukesällä Jokerien ympärille kytkeytynyt intensiivinen Liigaan pääsemispolemiikki alkoi Liigan osalta heinäkuun 13. päivä, jolloin sarja tiedotti, millaiseksi se tuolloin oli lisenssihakuprosessinsa linjannut. Tuolloin oli vielä mahdollista päästä lokakuun loppuun mennessä jätettävällä lisenssihakemuksella Liigaan kaudelle 23–24. Mestikseen osallistuminen ei ollut kriteeri.

Seitsemän viikkoa myöhemmin kriteeristö muuttui. Liiga tiedotti, että "reitti Liigaan kulkee Mestiksen kautta". Tiedote lainasi Liigan ja Suomen jääkiekkoliiton välistä sopimusta, jossa lukee, että "liigapaikkaa hakeva seura on menestynyt urheilullisesti Mestiksessä ennen liigalisenssihakemuksen jättämistä". Toisaalta tiedotteen mukaan "Liigan ja Suomen Jääkiekkoliiton välinen sopimus mahdollistaa Liigalle laajat toimivaltuudet hallinnoida lisenssiprosessia kokonaisvaltaisen harkintanäkökulman puitteissa".

Mestis-seura Kiekko-Espoo avasi keskusteluyhteyden sarjanousupyrkimyksistään Liigan kanssa kesällä.

– Tämä muutti meidän tilannettamme sitä kautta, että jos näitä mahdollisia Liiga-hakijoita on siis useampia, silloinhan meidän täytyy aika huolellisesti miettiä se, mihin suuntaan me haluamme Liigaa viedä, ja mitkä ovat ne mekanismit, miten Liigaan sitten noustaan, jotta olemme tasapuolisia ja selkeitä kaikille mahdollisille hakijoille – oli niitä sitten yksi, kaksi tai enemmän, Kivimäki kommentoi.

Kivimäki on sanonut, että Liiga päättää tulevasta sarjajärjestelmästään tämän kauden aikana. Se on massiivinen asia.

– Tämä liittyy tosiaankin hyvin vahvasti siihen, että vielä keväällä meillä oli tiedossa, että mahdollisesti yksi taho on jättämässä lisenssihakemusta. Kesällä tuli tosiaan tietoon se, että on toinen taho eli Kiekko-Espoo. Sekään ei tietysti ollut ihan ensimmäinen uutinen, mutta vahvistivat sen, että heidän projektinsa etenee sellaista vauhtia, että he ovat jättämässä hakemusta lähitulevaisuudessa, Kivimäki sanoo.

Sarjajärjestelmän muutostarpeeseen vaikuttavat Kivimäen mukaan niin Kiekko-Espoon kuin Jokerien Liiga-pyrkimykset. Projektit ovat kuitenkin hyvin eri vaiheissa.

– Tällä hetkellä Kiekko-Espoo on esittänyt meille hyvin avoimesti toimintasuunnitelmaansa siitä, miten projekti etenee ja mitkä ovat seuraavat stepit. Kaikilta osapuolilta meillä ei ole selvyyttä niistä tulevista stepeistä, ja millaisella suunnitelmalla mennään eteenpäin, muotoilee Kivimäki Jokereihin viitaten.

Puhuttaessa Liigan potentiaalisista yleisöistä Uudenmaan tilannetta on vaikeaa sivuuttaa. Pääkaupunkia ympäröivässä maakunnassa asuu kolmasosa suomalaisista, mutta seudulla on ollut jo vuosia vain yksi Liiga-seura, Helsingin IFK.

– En näe sitä ongelmana, mutta kuten tiedämme, täällähän on mahdollisesti kaksikin seuraa, jotka jonain päivänä havittelevat Liiga-paikkaa. Se on taas mielestäni hieno asia, että suomalaisessa jääkiekossa on sellainen kehityspolku, että tällaista työtä siellä tehdään, Kivimäki kommentoi.

Pienempien maakuntien keskuskaupungeissa otettavaa on puhtaasti väkimäärän vuoksi vähemmän, ja ennen pandemiaa yleisömäärät ovat olleet vähintäänkin kilpailukykyisiä – siis suhteutettuna väestöön. Paikallisasetelmia rakennetaan muualla Suomessa uskottavasti, mutta pääkaupunkiseudulta sellainen puuttuu tällä hetkellä täysin.

– Tällä hetkellähän tilanne on varsin hyvä, että se ei ole sinänsä ongelma. Näen sen enemmänkin hienona mahdollisuutena, Kivimäki sanoo.

» Lähetä palautetta toimitukselle