Tavoitteena on yhtenäisen Ilves-kuvan luominen mm siten, että molemmat osapuolet kannustavat omaa jäsenistöään sekä yhteistyöryhmiä toimimaan molempien organisaatioiden kanssa.
Mitään varsinaista yhteistyösopimusta ei ole ollut aikaisemmin kummankaan organisaation välillä, vaikkakin pieniä sopimuksia on toki aikaisemmin ollut.
- Ilves-Hockey on perustettu vuonna 2000 ja se on lähestynyt Ilves ry:tä sen jälkeen hiljalleen. Tämä on historiallinen tilaisuus, avasi Ilves-Hockeyn toimitusjohtaja Esa Honkalehto tiedotustilaisuuden.
Sopimuksessa on määritelty pelaajaliikenteen ehdot B-junioreista A-junioreihin sekä painotettu vahvasti korkeatasoista valmennusta. Paperissa määritellään myös yhteinen markkinointi sekä kasvattajakorvaukset.
- Olemme valmistelleet tätä sopimusta jo lähes vuoden ja olemme nyt löytäneet linjat, jotka palvelevat molempia osapuolia. Sopimus vahvistaa pitkällä tähtäimellä Ilveksen asemaa yhtenä Suomen johtavista jääkiekkoseuroista, kertoi Honkalehto.
Ilveksessä on mietitty pitkään, mitä junioreille tapahtuu kun he eivät enää mahdu juniorijoukkueisiin. Halu viedä pelaajia eteenpäin on ollut kova, mutta sopivat työkalut ovat puuttuneet. Ilveksen ongelma on ollut se, että yksi Suomen tuottavimmista juniorimyllyistä puskee joka vuosi useita pelaajia ulos ja heitä on määrällisesti paljon enemmän kuin muilla liigajoukkueilla. Omien junioreiden käyttö liigajoukkueessa on resurssien hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla.
Ilves-Akatemia tehokäyttöön
Tampereella on ollut Poika ja Ilves-projekti ja aikaisemmin tänä vuonna on esitelty Ilves-Akatemia. Akatemian tarkoituksena on kasvattaa lupaavista ja lahjakkaista junioreista SM-liigatason pelaajia Ilveksen käyttöön. Nyt tehty sopimus määrittelee myös Ilves ry:n jääkiekkojaoston toiminnan liigaorganisaation yhteydessä.
Akatemiaan kuuluu jatkossa noin 30 pelaajaa, joille kaikille tehdään henkilökohtainen ja yksilöllinen suunnitelma. Mukana on B-junioreita, jopa mahdollisesti C-junioreita. Ilves hoitaa harjoitteluolosuhteet parhaiksi mahdollisiksi, tarjoaa korkeatasoista valmennusta, testaa pelaajia jatkuvasti. Mutta Esa Honkalehto painottaa vielä yhtä asiaa näiden lisäksi.
- Pelkästään nämä eivät riitä. Pelaajilla pitää olla myös tahtoa kehittymiseen. Jos asenne puuttuu, ei organisaatio voi mitään.
Viime kaudella Ilves ei laittanut vähälle peliajalle jääneitä pelaajia hakemaan peliaikaa mihinkään toiseen seuraan. Tällä kaudella Mestis-yhteistyö tulee käyttöön, kiitos sarjaan nousseen Lempäälän Kisan, jonka kanssa Ilveksellä on yhteistyösopimus. Viime kaudella pelaajien loukkaantumiset estivät ylimääräisten pelaajien käytön Mestis-joukkueessa. Jatkossa menetellään näin, kunhan liigajoukkueen sekä A-juniorijoukkueen kokoonpano sallii sen.
Honkalehto kertoi myös, miten konkreettisesti yksittäinen pelaaja pääsee harjoittelemaan, mikäli peliaika jää vähäiseksi.
- He saavat lisäharjoituksia ja oman fyysisen ohjelman. Esimerkiksi joukkueen yhteisten aamuharjoitusten jälkeen on oma lisäharjoitus. Tai mahdollisesti iltapäivällä. Jokainen pelaaja saa oman valmentajan, joka seuraa pelaajan kehittymistä.
Nyt näitä lisäharjoituksia ei ole ollut, vaan vähälle peliajalle jäävät pelaajat ovat vetäneet vain yhteisharjoitukset muun joukkueen kanssa.
Ilveksen tavoitteena on turvata tulevaisuus ry:n kanssa sopimuksen kautta. Intresseissä on myös saada halli täyteen katsojista, jotka näkevät omien junioreiden pelaavan Ilves-paitaa kantaen. Sopimus on pyritty tekemään konkreettiseksi, ettei siihen jää mitään aukkoja. Kuitenkaan sopimus ei takaa varmaa pelipaikkaa liigajoukkueessa. Organisaatio ei pysty estämään, jos joku pelaaja haluaa siirtyä muualle. Tällöin Ilves ei saa mitään korvausta pitkästä työrupeamasta pelaajan kanssa.
