HIFK oli tullut Hämeenlinnaan selvästi sellaisella suunnitelmalla, että vaikka kotijoukkue paineistaisi korkealta, kiekossa pysytään viimeiseen asti. HIFK ei viskellyt siirtokiekkoja keskialueelle vaan rauhassa palautteli kiekkoja alaspäin puolustusalueelle, mistä otettiin uusi lähtö hyökkäykselle.
− Erinomainen valmius oli tänään. Joukkue oli hyvin tehnyt töitä sen eteen, että täällä aletaan urheilemaan heti, kun kiekko tippuu jäähän, HIFK:n päävalmentaja Ari-Pekka Selin kehui.
− Erittäin tyytyväinen olen tähän vierasvoittoon.
Molemmat joukkueet pyrkivät ottamaan pelin haltuun rytmittämällä peliä kiekkokontrollilla. Ensimmäisen pelatun viiden minuutin ajan HPK hallitsi kiekkoa enemmän, mutta erän vanhetessa HIFK pystyi pidentämään hyökkäyksiään hyökkäysalueella ja muuttamaan pelin virtausta itselleen suotuisaksi.
Ensimmäinen erä alkoikin vauhdikkaasti, kun jo ensimmäisen pelatun minuutin jälkeen Juha-Pekka Haataja unohtui HPK:n puolustukselta vapaaksi maalin eteen, eikä Haataja erehtynyt. Tästä reilu minuutti eteenpäin ja kotijoukkue tasoitti Kristian Vesalaisen maalilla.
HIFK pystyi katkomaan kotijoukkueen hyökkäyksiä hyvällä prosentilla keskialueella, tai viimeistään oman puolustussiniviivan kohdalla. Keskialueen riiston jälkeisestä suorasta hyökkäyksestä HIFK:n Micke- Max Åsten veikin vierasjoukkueen 2—1-johtoon.
Toisessa erässä HPK mukaan peliin
Toisen erän alku oli myös HIFK:n hallintaa. Vierasjoukkue pysty edelleen hyvin rytmittämään peliä kiekolla, ja saamaan riistoja keskialueella liikkuvan trapin ansiosta.
− Ensimmäinen puoli tuntia oli HIFK:lta kovaa ja vahvaa jyskytysjääkiekkoa, HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen kommentoi.
HPK kuitenkin puolusti hieman paremmin, jolloin vierasjoukkueen maalipaikat jäivät vähiin. Erän puolivälissä kotijoukkueella oli vahva hetki ottelussa, kun HPK pääsi lyhyen ajan sisään kolmesti ylivoimalle. Ensimmäisen ylivoiman jälkeen pelin hallinta siirtyi kotijoukkueelle.
Muutamasta laadukkaasta maalipaikastaan huolimatta HPK ei kiekkoa maaliin asti saanut. Se kuitenkin pystyi pysymään tasaviisikoin paremmin kiekossa hyökkäysalueella, mikä antoi happea joukkueen puolustuspelaamiseen. Jos ensimmäisessä erässä HIFK ei sortunut siirtokiekkoihin paineen alaisena, toisessa erässä se sortui.
− Toisella puolituntisella saimme ylivoimia ja pääsimme peliin mukaan, Pennanen mietti.
HIFK kuitenkin kesti oman huonon hetkensä pelissä. Se puolusti kärsivällisesti keskustan kautta, jolloin HPK:n maalipaikat tasaviisikoin oli laskettavissa yhden käden sormilla.
Kolmannessa erässä HPK pääsi lähelle
Helsinkiläisillä on ollut tällä kaudella se ongelma, että joukkue valuu liikaa omaa maaliaan kohti johtasemassa, varsinkin kolmansissa erissä. HIFK meinasi sortua tähän HPK:takin vastaan, mutta lopulta se teki sitä vain ajoittain.
Silloin, kun HIFK:n trap keskialueella valui liikaa alas, HPK pääsi kiekollisena hyökkäysalueelle liian helposti. Kotijoukkue saikin luotua muutaman laadukkaan maalipaikan, mutta ei onnistunut ohittamaan HIFK:n maalilla torjunutta Atte Engreniä.
− Lähelle pääsimme ja paikkoja oli tehdä se toinenkin maali, Pennanen päätti.
Erän vanhetessa HIFK kuitenkin oli edelleen aktiivinen puolustuspelaamisessaan. Koko viisikko liikkui yhtenäisesti, ja kun pelaajien etäisyydet olivat lyhyitä, oli se myös tiivistä. Lopulta joukkueensa kapteeni Lennart Petrell teki loppulukemiksi 3—1.