Kotijoukkue lähti otteluun varsin kepeällä jalalla ja piti todella kovaa vauhtia päällä ensimmäisen kympin. Välillä tosin joukkueelle iski vauhtisokeuskin ja Jukurit pääsi vaarallisiin vastahyökkäyksiin. Antti Laakso karkasi toisella peliminuutilla yksin läpi, mutta Tommi Niemelä ei ollut vielä ohitettavissa.
Forssalaishallinnasta huolimatta illan ensimmäisen maalin iski vierailijat, kun pitkän loukkaantumisen jäljiltä jäälle palannut Juha Sinkkonen sai estämisjäähyn ja vieraat kuittasivat pikavauhtia. Vain yhdeksän sekuntia jäähyn alkamisesta Jani Väänänen toimitti kiekon maalin eteen merkkaamatta jääneellä Juha Silvanderille, joka nosti kiekon helposti verkon perukoille.
Toiseen erän mentyä peli hieman tasoittui, mutta silti Palloseuralla oli vaarallisimmat maalintekopaikat. Erän alussa Strömberg oli potkia kiekon omaan maaliin ja maalituomari sytytti jo maalilampunkin, mutta päätuomari Simo Saarinen kuitenkin hylkäsi maalin epäröimättä.
Pian tämän jälkeen Toni Ronkainen pääsi kokeilemaan vanhanaikaista, kun jukurivahti Mikko Strömberg oli jo pelattu ulos tilanteesta. Pelastavana enkelinä mailansa sai väliin Esa Saksinen, joka esti kotijoukkueen avausmaalin synnyn. Kuitenkin vain muutama minuutti myöhemmin Martin Lamich antoi jukuripuolustajilta karanneelle Antti Piiroiselle vapauttavan syötön ja Piiroinen sutaisi kiekon alanurkkaan.
Illan komein torjunta nähtiin toisen erän puolivälissä, kun Toni Ronkainen pamautti Jouni Kulosen poikittaissyötöstä oikeaoppisesti läheltä ylös, mutta Strömberg venyi yhteen kauden komeimmista torjunnoista. Toisessa erässä nähtiin myös jotakin perin erikoista, kun 12 minuuttia pelattiin ilman päätuomari Simo Saarista. Saarinen sai käteensä viillon, jota jouduttiin paikkailemaan ja päätuomaria tämän poissaollessa tuurasivat linjamiehet Jukka Närväinen sekä Veikko Viikari hyvällä menestyksellä.
Kolmannessa erässä kotijoukkue otti takaisin isännän aseman ja piti varsin kovaa vauhtia erän alusta loppuun. Pelissä oli kuitenkin enemmän jalkaa kuin ymmärrystä, eikä aina kiekko liikkunut luistinten mukana. Selvästä kotijoukkueen hallinnasta huolimatta erän paras tekopaikka siunaantui Henri Hokkaselle, joka ei kuitenkaan pystynyt iskemään voittomaalia lähietäisyydeltä vain muutama minuutti ennen loppusummeria.
Jatkoajalla hallinta siirtyi selvästi vieraille, eikä Strömbergilla maalillaan juuri töitä ollut. Risto Dufva otti aikalisän 14 sekuntia ennen hyökkäyspään aloitusta ja se kannatti. Ensin Lasse Kanerva kaivoi aloituksen ja toimitti hetken vääntämisen jälkeen kiekon maalille, josta Mikko Hakkarainen löysi ensimmäisenä kiekon ja siivosi kiekon yläpesään. FPS-valmentaja Pasi Vuorela ei ollut lainkaan tyytyväinen ratkaisumaaliin.
- Nolo loppu oli kyllä, en tiedä tottuuko tällaisiin koskaan. Huikea taistelu jätkiltä ja sitten tällainen, Vuorela harmitteli.
Kulosen olkapää rikki
Kotijoukkueelle viime sekuntien maalia kovempi isku oli Jouni Kulosen loukkaantuminen. Kulonen loukkasi olkapäänsä laitaväännössä jukuripelaajan kanssa, eikä tilanne kovinkaan valoisalta näytä.
- Taitaa pelit olla vähäksi aikaa ohi. Olkapäässä jotain, ei tiedetä vielä mitään. Onhan se hirveä menetys tähän materiaaliin. Ei se pystynyt tuolla kopissa sitä kättä liikuttamaan, sen verran huikkasi ettei varmaan poikki ole, Vuorela totesi epäuskoisena.
Itse ottelusta kotijoukkueen istuva päävalmentaja oli mielissään, vaikka kahta pistettä ei tullutkaan. Kolmella kentällä jauhanut Palloseura sai pidettyä temmon kovana koko varsinaisen peliajan.
- Lähdettiin tietoisesti pienellä riskillä kolmella kentällä, kun ekat erät olleet kotona huonoja. Onnistuttiin aika hyvin siinä, päästiin peliin mukaan ja siihen sisälle. Tasaista vääntöä ja molemmilla oli hyvät paikkansa. Yksi piste saatiin ja siihen olen tosi tyytyväinen, kun nyt oli huippujoukkue vastassa.
Eikä olisi ehkä ollut vääryys, vaikka kaksi pistettä olisi mennyt toisinpäinkin?
- Kyllä se vaikutti siltä minullekin. Se oli hyvä peli pelinä ja yritystä, taistelua ja kaikkea oli kummaltakin joukkueelta. Pitkästä aikaa Fopsikin pelasi sen näköistä mitä sen pitääkin pelata kotona.
Risto-setä leikkisänä
Lähinnä vitsipäällä pressitiloissa ollut Risto Dufva oli kahteen pisteeseen varsin tyytyväisen oloinen. Heikoista lähtökohdista huolimatta pistepussi lihoi toivotunlaisesti.
- Kyllähän nämä lähtökohdat olivat hankalat, kun tämä on voimakkaasti sentteripeli. Meillä oli neljästä sentteristä kolme pois, joten tietysti vaikutti kaikkeen pelaamiseen. Kuten kaikissa joukkueissa, niin meilläkin sentterillä on erittäin suuri rooli puolustuspelissä ja he rytmittävät sitä peliä. Laitureiden pelinteko - kuten tänään nähtiin - ei ole kovin helppoa, Dufva aloitti.
- Voi olla jopa tyytyväinen, että saatiin ne tarjolla olleet kaksi pistettä. Maaleja ei meille ole hirveästi tehty eikä tänäänkään, niin kyllähän useimmiten yksi maalia päästämälläkin pelin voittaa. Maalinteko on vaikeata, kuten meilläkin tänään. Ottelu päättyi 2-1, mutta tuntui että molemmilla oli aika paljon kuitenkin maalintekopaikkoja.
Todellisuudessa maalintekopaikat kirjattiin niukasti Jukureille 10-9. FPS:n hallinnasta huolimatta Jukurit oli se joukkue, joka pystyi ajamaan suoraviivaisesti maalille ja pääsi helpommin maalintekosektorille. Vieraiden viisikkopuolustus toimi varsin jouheasti ja sarvipäät pystyivät pitämään vihreät miehet usein laitojen läheisyydessä. Ja kuten vanha viisauskin kuuluu, niin laidasta tai maalin takaa on vaikea tehdä kaappeja.
- Ihan vauhdikas pelihän se oli. Molemmat joutuivat pelaamaan kolmella kentällä, niin aika vauhdikas peli se silti oli. Pelin tempo oli oikein hyvää luokkaa.
Lehdistötilaisuudessa puhutti FPS:n toisessa erässä lähes tekemä maali, jonka kuitenkin Simo Saarinen hylkäsi. Vaikkei Dufva tilannetta nähnytkään, niin näkemys oli kuitenkin olemassa.
- Ajattelin kyllä ettei hyväksy, kun levitti samantien kätensä. Jätkätkään tuolla kopissa eivät puhuneet että se olisi käynyt maalissa. Kyllä siellä yleensä tällaiset asiat esiin tulevat.
Niin, mutta maalituomarihan näytti punaista...
- No niin, kukahan mahtoi olla... sehän näyttää maalia jo kun kiekko on siniviivan yli! Dufva letkautti.
Allekirjoittaneen näkemyksen mukaan kiekko ei käynyt maalissa, joten Saarinen tuomitsi tämänkin tilanteen oikein. Pitkästä aikaa Forssassa viheltänyt Saarinen vihelsikin erittäin hyvän illan ja myös molempien joukkueiden valmentajat olivat tyytyväisiä raitapaidan otteisiin. Tosin pelikään ei ollut erityisen rikollinen, sillä molemmat pelasivat kieli keskellä suuta.