Haukkojen siivet eivät kantaneet

Haukoilla oli vielä ennen toiseksi viimeistä peliään onnen avaimet omissa käsissään. Voitto KooKoosta olisi siirtänyt ratkaisun torstaiseen kotiotteluun Salamoita vastaan. KooKoon piti vieläpä olla suhteellisen sopiva vastustaja järvenpääläisille, jos sellaista voi pakkovoittoa metsästäessä ollakaan.

Ilman panosta pelannut kotijoukkue joutui nimittäin tuleen pahasti vajaalla miehityksellä: kymmenellä hyökkääjällä ja seitsemällä pakilla. Loukkaantuneina sivussa oli kentällisen verran pelureita, eikä keskiviikkona tärkeässä pudotuspelissä Sportin kohtaavia A-nuoriakaan haluttu turhaan rasittaa. Haukat sen sijaan sai jalkeille parhaan kokoonpanonsa.

KooKoon motivaatio ja taistelutahto oli kuitenkin vaikean kauden loppupuolilla kohdallaan – toisin kuin Haukkojen.

- Pyydän heti alkuun anteeksi yleisöltä. Meidän esitys oli kädetön ja jalaton. Meillä oli vielä pudotuspelipaikka omissa käsissä, mutta tämän illan perusteella on oikeastaan helvetin hyvä ettei sinne päästykään, harmitteli haukkaluotsi Jan Lehti.

Järvenpääläisten teoreettisetkin mahdollisuudet jatkopeleihin katosivat, kun oman tappion lisäksi TuTo voitti tiistaina Hermeksen kotonaan. Muiden otteluiden tuloksia on kuitenkin melko turha jossitella, siksi haluttomalta ja hermostuneelta Haukkojen peli näytti.

- Kyllähän KooKoo pelasi hyvin, mutta olen todella pettynyt omaan tekemiseemme. Munatonta pelaamista, toivottavasti pelaajat edes häpeävät, Lehti jatkoi.

KooKoo karkaa onnekkaasti

Etukäteisodotuksissa KooKoolta saattoi odottaa ”hawaiji-kiekkoa”, mutta yllättäen sitä esittikin avauserässä vierasjoukkue. Haukkapuolustus antoi oranssipaidoille tilaa, ja heti parin minuutin kohdalla Tatu Kattelus puikkelehtikin pakkien välistä vetopaikkaan. Iiro Tarkki piti kuitenkin länget varmasti kiinni.

Ottelu olisi voinut saada aivan uuden käsikirjoituksen, jos Haukat olisi onnistunut käyttämään oman paikkansa hetkeä myöhemmin. Loistava avaus vapautti tällä kaudella 18 maalia sylkeneen voimahyökkääjä Marko Sakon läpiajoon, mutta kiekko karkasi harhautuksen päätteeksi maalivahti Carl Grahnille.

Kun Haukat ei omaa paikkaansa käyttänyt, iski KooKoo pian avausmaalin. Mikko Kaukokari säntäsi nopeaan hyökkäykseen, veivasi hetken pakkeja, ja vippasi sitten kiekon Niko Kanteliselle. Pippurinen laitahyökkääjä latasi pikkumustan välittömästi b-pisteen kaarelta sivuttaisliikkeeseen joutuneen Tarkin taakse.

Vierailijat saivat mahdollisuutensa tasoitukseen, kun Ilkka Saarela hermostui Timo Suurosen tökkimiseen ja täräytti nyrkillä miestä nessuun aivan päätuomarin valppaan katseen alla. Ville Raatikainen tykitti ylivoimalla terävän jäännuoliaisen siniviivalta, mutta ohi. Lähempänä maalia olikin KooKoo vajaamiehisyydestään huolimatta. Korkea purku yllätti mustapaidat ja Matti Hietakangas karkasi yksin läpi. kankea hyökkääjä joutui kuitenkin leikkaamaan maalille pienestä kulmasta, eikä taidot riittäneet veskarin ohittamiseen.

Kimmo Haapa-aron lähiyrityksen Tarkki koppasi vielä hanskaansa, mutta joutui ajassa 14.31 antautumaan toistamiseen. Maali oli varsin onnekas, sillä helposti puolustajan ohi laidalta kirmannut Jussi-Mikko Makkonen haki tilanteessa syöttöä takatolpalle. Kiekko pomppasi kuitenkin haukkalavasta suoraan ylänurkkaan.

Kolmaskaan maali ei ollut kaukana erän loppuhetkillä, sillä Kaukokarin kuti pomppi korkeintaan kiekonmitan verran ohi tolpan. Raatikainen kuittasi jälkitilanteesta Haukkojen illan ensimmäisen kakkosen tililleen. Tilastojen valossa Haukat oli avauserässä aktiivisempi osapuoli, mutta olisi kaivannut lisää suoraviivaisuutta tekemiseensä. Kymmenen kertaa torjunut Grahn ei juurikaan joutunut todellisiin töihin, sillä valtaosa kudeista tuli suoraan päin veskarin patjoja.

Vilen pitää haaveet hengissä

Toisen erän alku oli Haukkojen kannalta epäonninen, sillä kolmas takaisku oli totta reilun kolmen minuutin surffailun jälkeen. Viimeksi joulukuussa maalinteossa onnistunut Makkonen sai tililleen jo illan toisen onnekkaan maalinsa. Kolmoskentän sentterin tontilta ykkösen laitaan siirtynyt lahtelainen sai mailansa osumaan Tatu Katteluksen maalille lähettämään roikkokiekkoon, ja pompautti lätyn ilmasta sisään.

Haukkojen pieni mutta pippurinen kannattajajoukko sai kuitenkin pian lohtua, kun mustapaitojen ykkösnyrkki pyöritti pakkopeliä Simo Mälkiän kakkosen aikana. Haukat haki vetopaikkaa kauan, kunnes Timo Ahonen rohkeni tykittää viivalta. Grahn torjui kiekon, muttei pystynyt estämään enää Jaska Vilenin aikeita.

Järvenpääläiset saivat kavennuksestaan lisää virtaa, mutta vain vaihdon tai parin ajaksi. Muutamaa minuuttia myöhemmin Ilkka Saarela oli kynäillä KooKoolle jo neljännen maalin, ja lopullisen ratkaisun makua alkoi olla ilmassa Matti Hietakankaan YV-osuman myötä. KooKoo on paininut koko kauden tehottoman erikoistilannepelaamisen kanssa, mutta nyt nähtiin komea kuvio. Teemu Virtala syötti viivalle Jari Raattamalle, joka antoi valevedon jälkeen namupassin takatolpalle. Kiekon avopaikasta kattoon pannut Hietakangas sai juhlia vasta kauden kolmatta osumaansa; jässikän edelliset tehopisteet olivatkin peräisin aina lokakuulta saakka.

Pelin puolenvälin jälkeen ote kääntyi niukasti vierailijoille. Janne Vilhusen johtama ykköskenttä saikin pari peräkkäistä paikkaa, mutta niin Vilen kuin Toni Mustonen joutuivat tunnustamaan Grahnin vireen kannaltaan turhankin hyväksi. Kiriä sotki myös Timo Ahosen rangaistus, vaikka Haukoilla olikin sen aikana KooKoota paremmat paikat alivoimastaan huolimatta. Liuhuletti Fredrik Vara sai tykittää miesvajaalla parikin kertaa hyvästä paikkaa, mutta sihtaus jätti rutkasti parantamisen varaa.

Paikkansa oli myös Janne-Petteri Vuorisella, joka karkasi läpiajoon KooKoon vaihtovirheen seurauksena. Aikaa oli runsaasti, ja kovasti haukkakasvatti yrittikin veivata, mutta tuloksetta. Loppuerän ainoksi tilastomerkinnäksi jäikin tilanteen jälkihöyryissä nahistellut salomonin kakkoset. Ensimmäisen erän kuvaus sopi toiseenkin: paikat menivät jokseenkin tasan, mutta Haukoilta puuttui jälleen niin tuuri kuin tappamisen meininkikin.

Kotijoukkue naatiskelee ylivoimalla

Kolmella kentällä jauhaminen tuntui varmasti KooKoon pelaajien pohkeissa kolmanteen erään lähdettäessä, vaikkei ottelun tempo ollutkaan järin kiivaaksi missään vaiheessa noussut. Väsyä ei kuitenkaan huomannut, sillä kotijoukkue vei Haukkoja viimeisen kaksikymppisen aikana ajoittain kuin pässiä narussa.

Ensimmäinen paikka avautui vajaan kolmen minuutin pelin jälkeen. Pirteästi pelannut Kattelus petasi paikan Reino Soijärvelle takatolpalle, mutta kiekko lipui luistimen kautta niukasti ohi. Erän maalitilin avasikin Haukat. Jaska Vilen nimittäin painalsi ohi siniviivalla kompuroineen Simo Mälkiän, hankkien joukkueelleen rangaistuslaukauksen. Maestro suoritti itse kyseisen rankaisutoimenpiteen, eikä ollenkaan hassummin tuloksin. Tarkka rannari räpyläkäden ylänurkkaan toi haukat kahden maalin päähän ajassa 43.04.

Haukkojen kiriin kavennus ei kuitenkaan tuonut voimaa, vaan pelin painopiste siirtyi takaisin Tarkin vartioiman maalin tuntumaan. Muutamaa minuuttia myöhemmin Timo Ahonen toimi varaveskarina, torjuen maalialueella Niko Kantelisen vedon. Seuraavaksi hyvä syöttö avasi Matti Hietakankaalle vapaan paikan: hyökkääjä taisi panna silmät kiinni, siksi suoraan päin maalivahtia lämäri suuntautui.

Lisää vaikeuksia Haukoille tuli jäähyjen myötä. Ensin Ahonen joutui kaatamaan läpi puikkelehtineen Soijärven. KooKoon ylivoimassa oli poikkeuksellisen paljon ideaa. Teemu Timoskainen syötti kulmasta loivan paikan Simo Mälkiälle, jonka epäonnistunut kuti painui kuitenkin päätyverkkoon. Seuraavaksi näkyvässä roolissa ollut Hietakangas rymisteli läpi, mutta Tarkki torjui mailallaan. Yritys tuotti kuitenkin toisen haukkarangaistuksen.

KooKoon ei tarvinnut pyörittää kahden miehen ylivoimaa kauaa. Viivalla pelannut Soijärvi laukoi tulisesti ja Tarkki pudotti kiekon eteensä. KooKoo sai survoa kiekkoa rauhassa kahden miehen voimin sisään, lopulta maali merkittiin pienen arpomisen jälkeen puolustaja Jussi Onnelalle.

Kotijoukkue iski vielä viimeisellä minuutilla kolmannenkin ylivoimamaalin, kun harvinaisen pistesaldon 1+1 kerännyt peruspakki Jari Raattama sinetöi loppuluvut 6-2 ajassa 59.08. Raattama haki ensin KooKoon neljännen maalin tavoin syöttöä takatolpalle, mutta nyt hyökkääjä ei ollut hereillä. Kiekko kiersi kuitenkin viivalle, ja Raattama sai itse siirtää Kimmo Nevalaisen kudin reboundin verkon perille.

Rento meninki

Huolet KooKoon asennoitumisesta merkityksettömään peliin olivat turhia. Kapealla rintamalla pelanneesta joukkueesta ei heikkoja lenkkejä löytynyt ja pelaamisen rentouden saattoi aistia katsomoon asti. Kouvolalaiset uskalsivat kokeilla luovia ratkaisuja, mutta puolustamistakaan ei heitetty läskiksi.

- Meiltä oli turhat paineet poissa ja lähdimme peliin vapautuneesti rennolla meiningillä. Esitys oli pirteä, mutta ei se itsekseen tule. Tähänkin peliin piti valmistautua, ja hyvin pelaajat olivatkin valmistautuneet, kiitteli Reijo Mansikka.

- Ensimmäisessä erässä oli hyvää liikettä ja avauksetkin onnistuivat. Toisessa peli vähän puuroutui, mutta viimeinen erä oli taas parempaa.

Ilahduttavaa KooKoon kannalta oli myös tehojen löytyminen muiltakin kuin vakioratkaisijoilta. Etenkin Jari Raattama esitti poikkeuksellisen hyvää kiekollista pelaamista. Torstaina edessä on kauden viimeinen ottelu, kun vieraaksi tulee KalPa. KooKoolla on tuolloin mahdollisuus päättä pelit kauden pisimmällä tappiottomien pelin putkella: nyt alla on neljä ottelua ilman häviöitä, samaan joukkue ylsi ensimmäisillä kierroksillaan.

Haukoista sen sijaan on vaikeampi kaivaa onnistujia, minkä myös pettynyt Jan Lehti myönsi.

- Meiltä oli vain 1-2 pelaajaa omalla tasollaan: Jaska Vilen, eikä veskarikaan huono ollut. Tarkki näki pakit vaan siellä kopissa.

Torstaisessa kotiottelussaan Salamoita vastaan suurin jännitys haukkaleirissä kohdistuukin siihen, onko Vilenistä maalipörssin voittajaksi. Haukkakapteeni kasvatti kahdella börsällään kauden kokonaissaldonsa jo 26 maalin suuruiseksi. Takaa-ajajina toimivilla kuopiolaisilla Adam Hallilla ja Tomi Mustosella on koossa 23 osumaa kumpaisellakin.

Päätuomari Jussi Leppänen lukeutui ehdottomasti illan onnistuneimpiin hahmoihin. Vaikka peli ei tuomarille välttämättä vaikeimpia ollutkaan, ei se vähennä tuomarin virheettömältä ja linjakkaalta tuntuneen suorituksen arvoa. Kunniamaininnan ansaitsee myös noin kymmenpäinen haukkakannattajien parvi, joka jaksoi kannustaa rytmikkäästi omiaan aivan ottelun loppuhetkille saakka.

Kentälliset