Jukurit aloitti kirinsä jo ensimmäisillä minuuteilla. Jesse Juntheikki ujutti oranssimustien puolustajien nukahduksen seurauksena kiekon ohitse Mikko Rämön. Mika Partanen iski vain pari minuuttia eteenpäin komealla rannelaukauksella 2-0-lukemat, ja tämän jälkeen Rämö sai tehdä tilaa maalinsa suulla Kristian Järviselle.
– Oltiin hyvin valmistauduttu ja saatiin taas onnistumiset alkuun. Ainahan se on haaste pelata tuollaisessa johtoasemassa, siinä helposti pikkaisen passivoituu, pohdiskeli Jukureiden käskijä Jarno Pikkarainen.
Ensimmäinen erä oli vauhdikas ja tapatumarikas. Sekä Jukurit, että KooKoo jakoivat oman osansa kovista taklauksista ja siunaantuipa molemmille muutama maalipaikkakin. Mika Partanen ujutti kuitenkin illan toisensa ja joukkueensa kolmannen maalin rebound-kiekosta ohi Järvisen.
Kotiyleisö sai ensimmäisen sytykkeensä vanhan taistelupari Matt Nickersonin ja Patrik Lostedin toimesta. Miehet ottivat keskenään täysin rehellisen ja komean jääkiekkotappelun, jonka Nickerson otti melko selkäesti nimiinsä onnistumalla vetämään paidan Lostedin silmille ja saamalla perille muutaman iskun. Molemmat lensivät tästä suihkuun ja "Nicker" poistui kaukalosta aplodien saattelemana sytyttäen joukkueensa taistelemaan.
– Vaikka tulos oli karu niin me lähdettiin hyvin liikkeelle ja saatiin niitä asioita mitä haettiin. Tuollaisista joukkuetta vastaan kuin Jukurit, niin ei ole varaa lahjoittaa, suomi omiaan KooKoo-luotsi Juha Juujärvi.
– Viidestä maalista kolme oli täysin lahjoja.
Jukurit alkaa mennä menojaan
Jukureiden tylyt 4-0-lukemat syntyivät toisen erän alussa Jussi Nättisen kärsiessä rangaistustaan. Kristian Järvinen oli tilanteessa ulkona ja Jesse Juntheikin poikittaissyöttö löysi Pasi Järvisen, jolla oli helpohko työ iskeä kiekko verkon perukoille.
Jukurit hallitsi toisen erän alkupuoliskoakin. KooKoo sai osansa ylivoimamahdollisuuksista, mutta tulosta ei syntynyt. Itseasiassa vierailijat olivat vahvempia jopa alivoimalla, eivätkä päästäneet oranssimustia kunnolla alueelle tuolloinkaan.
Miihkali Teppo iski KooKoon avausmaalin maalinedustalta survoen. Aiemmilla ylivoimilla kouvolalaisille annettiin muutamia vetopaikkoja, mutta kiekko ei löytänyt tietään maaliin.
– Sellaisia mylläköitä oli meidän päässä pari, mutta otettiin ne hyvin kärsivällisesti tänään, tiivisti Pikkarainen.
KooKoolle toivoa, mutta se ei riittänyt
Kolmanteen näytökseen astui yhä aggressiivisempi ja aktiivisempi KooKoo. Mikkeliläiset olivat jopa pienessä sillassa ja joutuivat ensimmäisten minuutien aikana heittämään pitkää kiekkoa montakin kertaa.
– Sinne maalille pelaamisen elementit olivat tänään ajoittain hyvää ja saatiin vähän tulostakin aikaiseksi, saatiin häirintäpeliä sinne. Kolme tehtyä maalia on kuitenkin hyvä suoritus. Lahjamaalit pois, niin peli olisi ollut tasan, pohdiskeli Juujärvi.
Kotijoukkueen ilta musteni tylyllä tavalla; oranssimusta puolustus karkasi vaihtoon väärässä paikassa ja Iiro Memonen pääsi läpiajoon eikä erehtynyt, vaan pompautti paikalle saapuneet mikkeliläiset penkeiltään jo viidennen kerran.
Ottelu ei kuitenkaan ollut vielä paketissa. Mikko Liukkonen ja Jan-Mikael Juutilainen väkersivät komeahkon maalin ylivoimalla. Liukkonen tarjoili ja Juutilainen ohjasi kiekon ohi loistavasti läpi ottelun pelanneen Andreas Bernardin.
– Vastustajan veskarista ei riitä sanominen, että on tämän sarjan paras maalivahti, vaan veikkaan, että kun Jukurit painaa tuonne isompiin kehiin, niin tulee olemaan sielläkin täyttä rautaa, huikeita torjuntoja häneltä, Juha Juujärvi kehui Bernardia.
Ilman maalivahtiakaan KooKoo ei saanut tulosta, vaan sortui hieman jäähyilyyn. Lukemat 6-3 takoi Pasi Järvinen viivasta Jesse Rohtlan ja Jesse Juntheikin esityöstä.
Viimeisillä minuuteilla nähtiin vielä kaksi osumaa. KooKoon Antti Roppo puski itse maalille kaunistellen lukemiksi 6-3, mutta yksi Jukureiden tehomiehistä Jesse Juntheikki sinetöi loppulukemat tyhjään maaliin ja varmisti Jukureille keskiviikolla ensimmäisen katkaisun paikan. Finaalipari kohtaa kolmannen kerran keskiviikkona 13.3. Mikkelin Kalevankankaalla.
– Ei katkaisun paikkaa mietitä. Nukutaan yön yli ja katsotaan kun aurinko nousee, mitä tehdään, tiivisti Jarno Pikkarainen.
– Kiitokset kannattajille. Niin kauan kuin on elämää, niin yhtä kauan on toivoa, suuntasi Juujärvi katseitaan keskiviikkoon.