| lisää Piristävät finaalit ja maistuvat mitalit
[lue lisää] Juhlahumua Isomäessä
[katso kuvat] Mestaruusjuhlat hämeenlinnalaisittain
[katso kuvat] |
Neljännen finaalin perusteella voitto meni oikeaan osoitteeseen. HPK oli kentällä hieman kevyemmällä jalalla ja porilaisia tuntui painavan väsymys. Tuttua kotidraivia ei patapaitojen toimesta nähty ja hämeenlinnalaiset onnistuivat omassa pelitavassaan loistavasti.
Hopeamitali ei kuitenkaan ollut porilaisyleisölle valtava pettymys. Omia kiitettiin pelin jälkeen ja suru näkyi ennemminkin pelaajien kasvoilta. Sekin saattaa muuttua iloksi muutaman päivän mietiskelyn jälkeen.
- Pettymys on nyt tietenkin päällimmäisenä kun hävittiin, mutta kyllä tämä varmaan parin päivän jälkeen alkaa maistua. Tässä ottelussa parempi voitti. 1-4 tulostaululla, ei jätä selittelyille varaa, Ässien valmentaja Mika Toivola tunnusti rehdisti.
Maalivahtipelin vei finaaleissa nimiinsä Miika Wiikman. Hän oli hitusen verran parempi kuin virkaveli Juuso Riksman toisessa päädyssä. Ratkaisevan hitusen parempi.
HPK:n leirissä ilo oli ylimmillään ja voitto maistui pitkän pronssitaipaleen jälkeen makealta. Jukka Jalonen oli tyytyväinen varsinkin joukkueensa henkisiin voimavaroihin.
- Ikinä ei ole meillä ollut vielä tällaista henkeä kuin tällä kaudella. Se oli avaimemme voittoon. Onnistuttiin myös nollaamaan se edellinen Porin niukka tappio nopeasti ja se ratkaisi tänä vuonna voiton meille, Jalonen iloitsi.
Tarkkaillen
Ensimmäisen erän alku oli tarkkaavaista peliä. Molemmat joukkueet välttivät virheitä ja jalka vaikutti kumpaisessakin leirissä raskaalta. Pelitahti on finaalijoukkueilla ollut kova ja nyt se näkyi, varsinkin Ässäleirissä.
Vaikka virheitä vältettiin, sellainen tuli jo kolmen minuutin kohdalla, kun Ässien Marko Toivonen lähti hakemaan taklausta. Mies ajoi kuitenkin itsensä pahasti pihalle ja HPK pääsi 2-1 hyökkäykseen. Janne Lahti teki pelimiehen ratkaisun ja ampui itse. Kiekko aivan yläkulmaan ja hämeenlinnalaisille huippualku otteluun.
Maalin jälkeen HPK iski keskialueen tukkoon ja pyrki vastaiskuihin aina saadessaan kiekon. Patapaidat eivät kyenneet löytämään ratkaisua puolustuslinjan murtamiseen ja tässä näkyi varsin selkeästi kuinka väsymys painoi monen pelaajan jäseniä.
Ylivoimaa päästiin kokeilemaan molempien ryhmien toimesta muutamaan otteeseen, mutta laukaukset jäivät puuttumaan. Kiekkoa siirreltiin aina vain parempaan paikkaan, kunnes se lopulta lensi kaaressa kohti omaa maalivahtia. Tämä päti molempiin joukkueisiin.
- Meidän täytyy olla jokaisessa voittopelissä loistavia ja tänään ei oltu, joten häviö tuli, Toivola sanoi.
Koko erän aikana Ässät ei päässyt oikeastaan yhteenkään kunnon hyökkäykseen ja Kerhon puolustuspelaaminen toimi juuri niin kuin piti. Jyrki Louhen mielestä kaikki toimi paremmin kuin loistavasti.
- Pelattiin tänään meidän kauden paras pelimme ja se riitti voittoon. Kaikki toimi ja sitouduttiin joukkueena voittamaan. Meillä on ollut uskomaton henki joukkueessa koko kauden. Uskomaton fiilis, Louhi mesosi.
Sekunti kaiken muuttaa voi
Toiseen erään porilaisyleisö odotti jäälle liikkuvampia Ässiä. Tämä tapahtuikin, mutta ei riittävän selkeästi. Nyt porilaisjoukkue kuitenkin pääsi jo muutamaan maalipaikkaankin. Edelleen Kerhon trappipelaaminen toimi juuri heidän toivomallaan tavalla.
Silmiinpistävää oli, että lähes kaikki tärkeät aloitukset sai kaavittua itselleen HPK. Tämä auttoi heitä tehtävässään huomattavasti.
Erä oli tunnetilaltaan varsin rauhallinen ja Markku Kruus tuomarin ominaisuudessa onnistui tehtävässään hyvin ja sai rauhoitettua ylilyönnit eri tavalla kuin virkaveli Timo Favorin edellisessä finaaliottelussa. Suurimmat tunnekuohut pysyivät kuitenkin piilossa.
Erä oli jo taittumassa loppuunsa, kun aivotärähdyksestä maailmanennätysvauhtia pelikuntoon toipunut Jukka-Pekka Laamanen iski.
Kerhon ykkösketju ja sen maestro Ville Leino taisteli kynsin hampain kiekosta Ässien puolustusalueella. Leino kahvitti Toivosen ja pääsi laukomaan. Riksman torjui kiekon eteensä ja Laamanen pääsi tälläämään paluukiekkoon. Verkko huusi armoa vain sekuntia ennen erän päätöstä.
- Vastus koveni meillä koko ajan. Ässät oli pelityyliltään melko lailla HIFK:n kaltainen ja tiukassa oli jokainen irtokiekko. Hienolla taistelulla kuitenkin teimme esimerkiksi tänään sen ratkaisevan 2-0 maalin, Jalonen kertasi.
- Se toisen erän lopussa tullut maali oli paha. Mikäli sitä ei olisi tullut niin… no turha jossitella näillä asioilla, Toivola tyytyi sanomaan.
Ässät nousee taistelemaan, mutta se ei riitä
Kolmannessa erässä nähtiin ottelun parasta jääkiekkoa. Patapaidat kaivoivat arsenaalistaan yhden vaihteen lisää ja pistivät HPK:n lujille, mutta myös hämeenlinnalaisilla oli puserossaan se ylimääräinen ja ratkaiseva vaihde.
Erän alkupuolella Jani Keinänen sai kaksiminuuttisen kampituksesta. Ylivoimalla iski Ässät ja sen ykköstykki Kristian Kuusela.
Marko Kivenmäki siirsi kiekon Kuuselalle ja tämä pääsi luistelemaan siniviivan yli. Tulinen laukaus kohti Wiikmania, joka torjui vedon eteensä. Kuusela säntäsi ensimmäisenä irtokiekkoon ja survoi sen maaliin. HPK:n protestoinnista huolimatta maali hyväksyttiin ja ottelu oli alkanut uudelleen.
Vain puoli minuuttia tästä ja HPK pääsi pelaamaan kahden miehen ylivoimaa. Laukauksia säästeltiin jälleen turhan takia ja ylivoima huipentui noin minuutin tehottoman pörräämisen jälkeen Keinäsen kaksiminuuttiseen.
Niitti pelille tuli ajassa 48.11. Kentän paras pelaaja Leino taiteili kiekon kanssa Ässäalueelle ja harhautteli itsensä tyylikkäästi maalipaikkaan. Irtokiekko ajautui Louhelle, joka laukoi tilanteeksi 1-3. Tämä tuntui olevan ratkaiseva isku vasten väsyneitä porilaisia.
- Opittiin pelaamaan sarjan aikana Ässiä vastaan. He putsaavat oman maalinedustan huolellisesti ja sinne ei helposti mennä, mutta taistelulla ja kovalla hengellä onnistuimme paikoissamme, Jalonen nauroi.
Viimeinen naula porilaisten arkkuun tuli tyhjään Ässämaaliin Juha-Pekka Loikaksen mailasta. Loppunumerot 1-4 kuvaavat ottelua oikeutetusti. Tämän jälkeen hämeenlinnalaisten mestaruusjuhlat olivat valmiit.
Kiitokset ja tulevaisuus
Pelin jälkeen oli monella, niin katsomossa kuin kentälläkin tunteet pinnassa. Porilaisyleisö kiitti Ässäjoukkuetta sen ansaitsemalla tavalla ja HPK:n faniryhmä teki omilleen vastaavan.
Yksi tunnemyllerryksessä elävä oli Ässät jättävä Toivola.
- Upea päätös tämä kuitenkin oli minun Ässäajalleni. Ei tiedä oikein miten olisi kiittänyt joukkuetta. Päätin tehdä sen nopeasti ja ytimekkäästi. Upeita pelaajia täynnä meidän joukkueemme, Toivola sanoi ääni käheänä.
Jalonen ei osannut suuremmin tulevasta sanoa mitään. Hän oli vain onnellinen ja iloinen nyt tehdystä saavutuksesta.
- Ikuinen pronssileima on vihdoin poissa. Loistava tunnelma. Olemme nyt henkisesti huipulla. Paljoa parempaa ei enää ole, Jalonen päätti ja meni jatkamaan juhliaan pukukopin puolelle.
Toivolalta tiedusteltiin myös ensi kauden valmennusosoitetta, mutta mies ei sitä kertonut ymmärrettävistä syistä.
- Joukkueen kanssa elän nyt täysin pari päivää ja mielestäni se olisi väärin, jos nyt rupeaisin ilmoittamaan uutta työpaikkaani. Kyllä se varmasti piakkoin julkaistaan, mutta nyt ei ole sen aika, Toivola totesi.
Ässien toimitusjohtaja Jukka Hirsimäki kiitti kaudesta pelaajien ohelle ennen muuta Toivolaa ja erityiskiitoksen sai Kari Takko.
- Mikaa kiitän loistavasta ja nousujohteisesta työstä Ässissä. Erityisesti hänen sitoutumisensa joukkueen resursseihin oli ihailtavaa. Kertaakaan hän ei ole pyytänyt minulta mitään, johon ei olisi joukkueella ollut varaa. Erityiskiitos menestyksestä kuuluu myös Kari Takolle. Ei pelkästään Dallas-yhteistyöstä, vaan myös kaikesta muusta. Hänen panoksensa on pelaajahankinnoissa ja monessa muussakin asiassa ollut ihan ratkaiseva, Hirsimäki kertoi.
Joukkueet pelaavat seuraavan ottelunsa… Niin siis, SM-liigan kausi 2005-2006 oli sitten tässä. Mestari HPK, hopeaa Ässille ja pronssia Kärpille. Seuraavan kerran pelataan noin viiden kuukauden kuluttua ja sitä ennen on tapahtuva vielä paljon kaikenlaista.
Onnittelut mitalisteille ja tämä raportoija lähtee nyt saunaan.