Venäläinen ja Pukka Tapparan sankarit

LIIGA / Raportti
Hakametsässä nähtiin kahden väsyneen joukkueen taisto. Huikeisiin korkeuksiin pelin taso ei noussut, mutta ajoittain nähtiin molemmilta hyvää taistelua ja pari hienoa maalia. Tappara-fanien hampaissa ollut puolustaja Mikko Pukka pelasi kauden parhaan kotipelinsä ja toi joukkueen tasoihin huikealla yksilösuorituksella toisessa erässä. Jännitys säilyi loppuminuuteille asti, sillä Stefan Öhman pääsi lataamaan 4-2-loppunumerot vain sekunti ennen summeria.

Kotijoukkueen kokoonpanoa oli rukattu jonkin verran illan otteluun, kun Arto Kuki oli tervehtynyt. Kilpailu paikoista kokoonpanossa on kovaa, ja Lappeenrannassa tehoillutta nuorisokenttää ei haluttu lähteä hajottamaan. Näin Kukille sai kokoonpanossa antaa tilaa Marko Mäkinen, joka aloitti pelin viltistä. "Mäkisen paikalla" Kukin ja Koskenkorvan kanssa pelasi aluksi Sami Venäläinen.

"Venu" nappasi kultakypärän takaisin itselleen

Venäläinen saakin asetella seuraavaan otteluun taas kultaista kypärää päähänsä, sillä saldona Ässiä vastaan oli 2+1. Tuiki tärkeän avausmaalin mies iski Arto Kukin oivallisesta esityöstä, kun peli oli vanhennut vasta 3.23. Kuki vei vasemmasta kulmasta kiekkoa kohti maalin taustaa, Venäläinen luisteli perässä ja Koskenkorva odotteli maalilla. Niin Scott Langkow kuin suurin piirtein kaikki muutkin odottivat, että Kuki yrittää pelata kiekkoa "Kossulle". Suhteellisen vaarattoman näköinen tilanne muuttui kuitenkin maaliksi hetkessä, kun Kuki jätti kiekon oivaltavasti etutolpalle Venäläiselle, jolla oli helppo työ laittaa musta reppuun - maalivahti kun oli jo ehtinyt päivystämään toiselle tolpalle.

Moiset syötöt ovat Tapparassa olleet enemmän Barkovin käsialaa, mistä "Venu" oikein osasi moista odottaa?

- No, satuin siinä seuraamaan, ja Artsikin jotenkin hyvin oivalsi sen, vei maalivahdin toiselle kulmalle ja jätti siihen niin että pääsin tyhjiin lyömään - se oli kyllä Artolta loistava oivallus, kehui Venäläinen sentteriään.

Tappara-merkeissä ensimmäistä erää mentiin muutenkin, ja Ässien paikat olivat kortilla. Isäntien maalivahdilla Sasu Hovilla ei tänään ollut varmin päivänsä, ja parista pomputtelusta seurasi vieraille hiuksia nostattavia paikkoja. Omat ehtivät kuitenkin aina pelastamaan tilanteen. Vastapainoksi Hovi esitti myös upeita pelastuksia erityisesti pelin loppupuolella. Myös ensi erässä Teemu Virkkunen pääsi Hovin kanssa nokikkain, muttei onnistunut.

Ensi erässä pirteintä peliä esitti maalinsa lisäksi muutenkin Kukin kenttä. Ässien peli näytti pitkään hyvin saamattomalta. Hovin purettua kiekon reunuksen yli seurasi vieraiden ylivoima, jonka saldona oli yksi löysä rannelaukaus ilman maskia suorasta hyökkäyksestä.

Ässien ylivoima toimii

Muutamaa minuuttia myöhemmin Ässät sai kuitenkin paineen Tapparan päätyyn, ja Pasi Puistola joutui kahden minuutin istunnolle estettyään takatolpalla vapaana odotelleen miehen maalinteon. Tämä Ässä-ylivoima oli kuin eri joukkueen esittämää, ja tulostakin syntyi. Kiekko tuotiin alueelle, ja kotijoukkue ei ollut edes lähellä päästä kiekkoon käsiksi, kun se toimitettiin tehokkaasti Martin Bergeronille viivaan. Tämä laukoi kohti maalia, kiekko pysähtyi maskiin ja putosi suoraan Tuomo Harjulalle, joka iski Hovin längistä tasoituksen.

Erän loppupuolella myös kotijoukkue sai esitellä ylivoimaansa, kun ensin Koskenkorva ja Venäläinen olivat rakentaneet hienon hyökkäyksen, jonka Langkow teki tyhjäksi sarjatorjunnallaan. Tuloksena kuitenkin jäähy Steve Shirreffsille. Ensimmäiset 30 sekuntia ylivoimasta toimivat kuin oppikirjasta, mutta Langkow ja hyvä onni pitivät porilaiset tasatilanteessa. Muutenkin ylivoima oli saanut selvästi lisäpuhtia edellisen ottelun onnistumisistaan, sillä aiemmista kotiotteluista poiketen kiekon alueelle tuonnissa ei ollut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, ja tilanteita luotiin - mutta edelleen tuloksetta. Erän lopulla Stefan Öhman pääsi yksin läpi, ja miehen kai pitäisi kysyä nyky-Koskenkorvalta, miten läpiajosta maali tehdään, sillä jälleen kerran yritys näytti siltä kuin peruspakki olisi ollut läpiajossa: kevyehkö rannelaukaus kohti alakulmaa.

Tappara pyörittää myös alivoimalla

Toisessa erässä nähtiin muutamia kummallisia asioita. Ensimmäinen niistä oli Tapparan alivoimapeli (tai yhtä hyvin Ässien ylivoima) Petri Variksen saatua kakkosen ajassa 23.27. Vaikka Ässien ylivoima tuotti pelissä yhden maalin, oli se muuten aika luokatonta, ja moneen kertaan sai ihmetellä, että kenelle se jäähy oikein on tuomittu.

Näin oli etenkin tämän kakkosen aikana: Tappara piti kiekkoa, pyöritti, painosti ja syötteli liioittelematta yli minuutin verran ennen kuin Ässät pääsi ensi kertaa edes yrittämään pelin rakentelua. Siitä ei tullut mitään, ja jäähyn jälkeen nähtiin kotijoukkueen vahva painostusvaihe. Maalinteosta puuttui kuitenkin terävyys.

Tapparan tehottomuus kostautuu, Pukka paikkaa

Toiseen erään kuuluivat myös pesäpallosuoritukset. Hieman ennen erän puoltaväliä Martin Bergeron ampui hurjan tykin 2-1-tilanteessa. Hovi torjui, kiekko kimmahti torjunnasta maalin edustalle, josta mies jatkoi torjuntaansa siivoten varmasti pesäpallolyönnillä kiekon loitommas.

Kuten niin usein ennenkin, Tappara teki ottelusta itselleen vaikean löysällä viimeistelyllään. Ässien nuorisokenttä käänsi paineen Tapparan päätyyn, ja värkkäsi vieraille upean osuman kotijoukkueen puolustuksen uinaillessa. Pakit olivat tilanteesta autuaasti ulkona, eikä takatolpalle hienosti noussut Juha-Pekka Ketola tuntunut olevan kenenkään mies. Juha Kiilholma toimitti parin Tapparan miehen välistä upean lätyn Ketolalle suoraan lapaan, eikä Hoville jäänyt mitään mahdollisuuksia torjua tilannetta.

Heti maalin jälkeen Tappara tyrkytti vieraille pariin otteeseen tilaisuutta mennä isompaankin johtoon, mutta se ei kelvannut. Sen sijaan toisessa erässä kotijoukkueen tahtipuikkoa heiluttanut Barkovin kenttä vei paineen Ässä-päätyyn, ja kun maalille murtautumassa ollut Marko Ojanen kaadettiin, ei Reijo Ringbomkaan nähnyt enää mahdollisuutta jättää jäähyä viheltämättä.

Tapparan ylivoima on todellakin paranemaan päin, ja tällä kertaa se tuotti tulostakin - joskin hieman oudolla tavalla. Jo Öhmanin kentällinen sai pelin pyörimään, mutta Barkovin tultua kehiin alkoi todella vaarallisen näköinen pyöritys. Mikko Pukka pelasi kiekon upeasti valelaukauksella oikeaan kulmaukseen, josta tuli nopea syöttö Marko Ojaselle aivan maalin eteen. Ässä-puolustus onnistui kuitenkin estämään tämän maalintekoaikeet, ja pääsi kaikessa rauhassa purkamaan - tai ainakin siltä näytti. Muutenkin hienoa viivapelaamista esittänyt Pukka kuitenkin nappasi kiekon ilmasta kuin pesäpallosieppari konsanaan, pudotti sen eteensä ja laukoi hurjan lihamuurin takaa tarkasti vasempaan yläkulmaan lukemiksi 2-2.

Tapparan ykköskenttä ratkaisee pelin

Tapparan ykkösenä pelannut Öhmanin kenttä näytti tulemisen merkkejä jo toisen erän lopulla, kun se loi muutamia upeita tekopaikkoja. Lähimmäksi maalintekoa pääsi Johannes Alanen 2-1-hyökkäyksessä Variksen syötöstä, mutta Langkow kesti.

Kolmanteen erään kotijoukkue rukkasi kokoonpanojaan. Kovuutta oli jäälle ehditty katsomossa jo kaivatakin, ja riemu oli suuri kun huomattiin, että Marko Mäkinen on vihdoin päässyt pelaamaan. Mies pelasikin aivan kelpo erän. Tilaa kokoonpanossa miehelle teki Petri Kontiola: Kuki siirtyi nelos- ja Alanen kolmosketjun sentteriksi. Ykköseen nostettiin päivän kuuma pelaaja Sami Venäläinen.

Tappara sai paineen Ässien päätyyn jo erän alun alivoimallaan, mutta sen jälkeen nähtiin että kopissa oli päätetty hoitaa pisteet kotiin. Hyvän painostuksen päätteeksi Venäläinen pääsi tälläämään, ja veto lirui Langkow'n torjunnan läpi maaliin. Pelin jälkeen hehkuteltiin että "Venu" on matkalla kohti 20 maalin kautta, mutta mies itse toppuutteli ja totesi että sinne on vielä pitkä matka. Puolet tavoitteesta on kuitenkin kasassa, ja tyytyväinen täytynee olla:

- Peli kyllä ailahtelee jonkin verran, mutta suht tyytyväinen olen ollut. Tänään näytti onnistuvan, kun vain ampui kohti. Hienoja syöttöjä tuli. Oli kai se hyvä veto siirtää ykkösketjuun, kun siinä ratkaisumaali tuli - ei kai siihen voi muuta sanoa, Venäläinen vastaili vaatimattomaan tyyliinsä.

Jos oli ottelu ruuhkan väsyttämä taisto, ei päätuomari ollut lainkaan liigatasolla. Ringbom jätti viheltämättä selvääkin selvempiä jäähyjä molemmille joukkueille, ja mikäli tunteet olisivat kentällä käyneet pykälän kuumempina, olisi ottelu varmasti karannut mieheltä täydellisesti hanskasta. Toisaalta pelaajat saivat hieroa toistensa neniä ties kuinka kauan kiekon ollessa maalivahdin alla, toisaalta sitten peli pantiin poikki kun kiekko oli B-pisteen tietämillä. Kerta kaikkiaan luokaton esitys. Vaikka allekirjoittaneen mielestä tästä kärsikin enemmän kotijoukkue, olisi Tappara kyllä paremmalla viimeistelyllä voinut hoitaa homman kotiin ja viedä yleisön huomion tuomarista muualle jo melko aikaisessa vaiheessa.

Lähimmäksi tasoitusta Ässät pääsivät kolmisen minuuttia ennen loppua, kun Hovilta kiekko hukkui torjunnan jälkeen. Venäläinen toimi kuitenkin pelastavana enkelinä myös omassa päässä, ja kävi tyrkkäämässä kiekon kädellään loitommas. Ässien aikalisä nähtiin vajaa kaksi minuuttia ennen loppua, ja pian sen jälkeen alkoi voittaja olla selvillä: minuuttiin vieraat eivät päässeet lainkaan omalta alueelta pois. Minkäänlaista kiriä ei nähty, ja maalivahdin pois ottaminenkin oli lähinnä kosmetiikkaa - joka sitten kostautui, kun Öhman ehti kuin ehtikin tällätä 4-2-lukemat aikaan 59.59.

"Joka toinen päivä kun pelataan, niin ei se aina niin ruusuista ole"

Tapparan suurimmat ilonaiheet olivat ylivoimapelin selvä parantuminen, Kukin hieno paluu kaukaloon sekä Venäläisen ja Pukan upeat esitykset. Ässät tarpoo aika syvällä suossa, sillä melko heikolla esityksellä Tappara tänään pisteet sai. Tai sanotaanko niin, että Tappara esitti kyllä hyvää peliä - mutta vain ajoittain ja juuri sen verran kuin tarvittiin. Etenkin ensimmäisen erän johtoasemassa vastustajalle annettiin uskomattoman paljon siimaa.

Yritystä Ässiltäkin kyllä löytyi, mutta pelin idea tuntuu usein olevan hukassa. Porilaisittain iloisinta oli varmasti nuorisoketjun pirteä peli ja upea maali. Heidän lisäkseen lähinnä kokeneet ketut saivat asioita tapahtumaan hyökkäyspäässä - mutta tasakentällisin esimerkiksi Korpisalo ja Bergeron jäivät kaksi maalia miinuksen puolelle. Langkow pelasi hienon ottelun, mutta olisi ehkä parhaana päivänään napannut Tapparan kolmannen maalin kiinni. Kaiken kaikkiaan porilaisleirissä mietittävää siis riittää, vaikka joukkueesta vakuutellaankin, että kriisissä ei olla.

Seuraavassa pelaajakommentteja ottelun jälkeen:

Sami Venäläinen, Tappara

- En osaa oikeastaan sanoa, miten kova vauhti pelissä oli, ehkä sen katsomosta paremmin näkee. Täytyy olla tyytyväinen, että pystyttiin pisteet ottamaan, olimme parempia tänään.
- En tiedä, näkyykö mailan puristusta Ässillä, mutta ainakin tulivat todella kovaa päälle, että ryhdistäytymistä varmaan on näkyvissä. Maalipaikoissa varmaan saattavat epäonnistumiset tietysti painaa.
Olisitko uskonut että puolivälissä kautta on kasassa 10 maalia?
- No en asettanut mitään tavoitetta, että en sikäli. Tavoitteena on ollut pitää hauskaa kentällä ja kun siellä töitä tekee, niin välillä tulee tulostakin.

Tuomo Harjula, Ässät

- No, me tiedetään miten pystytään pelaamaan, joten ei tässä nyt vielä mitään paniikkia ole. Tavoite on kuitenkin olla siinä kahdeksan sakissa, ja se on hanskassa vielä - että ei tämä vielä niin syvä suo ole. Ja fiilis on selvä, että tästä noustaan.
- Ei ole oikotietä, silloin kun menee huonommin täytyy tehdä kovemmin töitä. Ei voi sanoa, että mitään kriisipalavereita tai sellaisia olisi ollut tai että olisi tarvettakaan. Meillä on tiivis joukkue, ja pelaajista itsestään se lähtee. Tämäkin peli osoitti sen, että meillä on taistelua ja halua voittaa.

Jari Korpisalo, Ässät

- Ei oikein löydetty jujua hyökkäyspeliin, vastustaja pelasi hyvin linjaa siinä. Enemmän olisi pitänyt saada aikaan, ja toisaalta vähän annettiin turhaan siimaa - varsinkin tuo kolmas maali oli turha. Neljäs nyt oli mitä oli, mutta olisi tästä voinut vaikka tasurin vääntää jos ei muuta.
- Nähtiin siinä alussa, että Tapparalla on aika hidas puolustus, että siihen pyrittiin iskemään kiinni. Jos ensimmäinen karvaaja pääsee iholle, niin toinen ajaa siihen kanssa. Että ei me mitään passiivista peliä haettu, paikan tullen kiinni - tiedettiin kaverin pelityylikin.

- No kyllä tämä kokonaisuutena parempi peli oli kuin edelliset. Olihan siellä huonoja osa-alueita, mutta vieraspelinä kuitenkin jonkinlainen. Tänään oltiin lähimpänä sitä mitä alkukaudesta vieraissa pelattiin - yksinkertaista, virheiden minimointia ja sellaista. Ylivoimalla olisi pitänyt kyllä onnistua selvästi paremmin, sitä meille tarjottiin aika paljon.
- Syö tämä kaikkia pelaajia, oli kokeneita tai ei. Häviämiseen ei totu koskaan, eikä tietysti saakaan tottua. Kyllä tällä taistelulla olisi piste voinut tulla. Mutta ei paljon auta itku markkinoilla, ylihuomenna jatketaan taas.
- Hämeenlinna ei ole helppo paikka ollut ikinä, mutta toisaalta vieraissa on nyt ehkä helpompi pelata noiden tuskaisten kotimatsien jälkeen. Kyllä meidän täytyy saada kurinalaisempi peli ja yritys ei missään nimessä saa ainakaan laskea. Kaikkien pitää olla hereillä, kaikkien kenttien. Tänään nuorisokenttä pelasi hyvän matsin ja teki hienon maalinkin, mutta tukea pitäisi tulla joka suunnasta jotta pelejä voitettaisiin.

Mikä nyt on pielessä verrattuna alkukauteen?

- En nyt tiedä onko tässä niin hirveän suurta eroa muuten kuin tuloksellisesti. Jos rehellisesti sanotaan niin kiikun kaakun -matsejahan ne olivat siinä aiemminkin. Välillä kiekko pomppi meille, välillä veskari pelasi unelmapelin. Kyllä me tiedettiin että ei ne kaikki mitään huippumatseja olleet. Nyt ei sitten pompikaan kiekko meille, mutta tällaista lätkä on.

- Ei Tapparakaan ollut terävimmillään, mutta heille voitto. Joka toinen päivä kun pelataan, niin ei se aina ole niin ruusuista, mutta pisteistähän tässä koko ajan pelataan.

» Lähetä palautetta toimitukselle